Osa maista pyytää jatkoaikaa miinanraivaukseen - Suomi yhä sopimuksen ulkopuolella

Kirjoittaja:

data-cke-saved-src=/files/u1/miinoja.jpg

Kreikka, Turkki ja Valko-Venäjä eivät ole noudattaneet lupaustaan tuhota miinavarastojaan. Miinavaarakoulutus saavutti viime vuonna uuden ennätyksensä. Näin kertoo 21. marraskuuta julkaistu, kansainvälisen miinojen vastaisen kampanjan raportti.

Kreikka ja Turkki, joiden yhteenlaskettu miinavarasto on 4,2 miljoonaa henkilömiinaa, ovat rikkoneet sopimusta tuhota miinansa 1. maaliskuuta 2008 mennessä. Myöskään Valko-Venäjä ei ole onnistunut noudattamaan aikataulua, johon se on sitoutunut. Valko-Venäjällä on varastoissaan 3,4 miljoonaa henkilömiinaa. Valtio etsii parhaillaan rahoitusta tuhotakseen miinansa, sillä sen omistama miinatyyppi PFM on tavallista kalliimpi tuhota. PFM-miinoja lukuunottamatta Valko-Venäjä on tuhonnut henkilömiinansa.
”Tämä on ensimmäinen kerta, kun sopimusta rikotaan”, Steve Goose Human Rights Watchista kertoo.
”Joka tapauksessa miinakieltosopimus on johtanut 42 miljoonan miinan tuhoamiseen – nämä aseet eivät enää ole uhka siviileille.”
Miinaraportti 2007:n julkistuksen jälkeen Afganistan, Burundi ja Sudan ovat tuhonneet omat miinansa.

Jatkoaika kohtuullista osalle

Raivaukseen jatkoaikaa pyytäville kehitysmaille kampanjalta heltiää sympatiaa:
”On kohtuullista, että pahasti saastuneet maat saavat lisäaikaa saattaakseen työnsä päätökseen”, Stuart Casey-Maslen, miinaraportin toimittaja ja Norwegian People's Aidin työntekijä toteaa.
”Ei kuitenkaan ole hyväksyttävää, että maat kuten Iso-Britannia ja Venezuela, ovat epäonnistuneet puhdistamaan yksittäisiä saastuneita alueita. Näillä mailla ei ole suurta urakkaa puhdistamisessa ja heillä on ollut yhdeksän vuotta aikaa. Silti he nyt odottavat saavansa jatkoaikaa aikarajoilleen.”
Landmine Monitorin projektipäällikkö Jacqueline Hansenin mielestä kyseessä olevat maat ovat yksittäistapauksia.
”Kannatus sopimukselle jatkuu vahvana. Meille on tullut vahvoja merkkejä siitä, että sopimus on onnistunut stigmatisoimaan miinojen käytön maailmalla”, Hansen sanoo.
Henkilömiinoja on käytetty vain kahdessa maassa, Venäjällä ja Myanmarissa, joista kumpikaan ei ole sopimuksessa mukana. Yhdeksän ei-valtiollisen ryhmittymän tiedetään käyttäneen henkilömiinoja.

Ennätysmäärä ihmisiä miinariskien koulutuksessa

Viime vuodelta raportoitiin 5 426 miinatapaturmaa. Landmine Monitorin avustaja, toimittaja Katleen Maes huomauttaa, että vähentyminen voi johtua myös puutteellisesta tilastoinnista. Vuoden 2007 miinatapaturmista suurin osa sattui siviileille, joista lähes puolet oli lapsia.
Miinariskikoulutus saavutti noin 8,4 miljoonaa ihmistä 61 maassa. Kyseessä on uusi ennätys.
Landmine Monitor on vuonna 1999 Nobel-palkinnon voittaneen International Campaign to Ban Landmines -kampanjan julkaisu, joka raportoi henkilömiinojen, rypäleaseiden ja muiden sodan räjähtämättömien jäänteiden aiheuttamista humanitaarisista seurauksista. Landmine Monitor 2008 eli tämän vuoden miinaraportti kertoo kieltopolitiikasta, miinanraivauksesta, miinatapaturmista, miinariskikoulutuksesta sekä uhrien avustamisesta ja tukemisesta 121 maassa.
Miinaraportin toimituskunta koostuu asiantuntijoista, jotka on koottu viidestä järjestöstä: Mines Action Canadasta, Handicap Internationalista, Human Rihts Watchista, Landmine Actionista sekä Norwegian People's Aidista.

Suomi kummajaisena

Miinakieltosopimuksen ulkopuolelle jäänyt Suomi alkaa olla kansainvälinen kummajainen. Ottawan sopimus aukesi allekirjoitettavaksi 1997. Alunperin Suomen oli tarkoitus liittyä miinakieltosopimukseen 2006, mutta liittymistä lykättiin vuoteen 2012. Suomen maatutkija Eeva Suhonen kertoo, että suurin osa ihmisistä luulee meidän jo liittyneen sopimukseen.
Suomen lisäksi Ottawan sopimusta eivät ole allekirjoittaneet muun muassa Irak, Myanmar, Somalia ja Yhdysvallat.

Lehden numero: