- Sadankomitean ja Rauhanliiton julkaisivat Pax-lehteä vuoteen 2018 saakka. Voit edelleen tutustua lehden arkistoon. »
- Nähdään 2020 »
- Lasten rikosoikeudellinen vastuu ja lapsisotilas Dominic Ongwenin tapaus Kansainvälisessä rikostuomioistuimessa »
- Suomen puolustusmenot ovat Euroopan kärjessä »
- 1963 – Suomi murroksen keskellä »
- Sadankomitean linja »
- Mitä kuuluu rauhanlähettiläille? »
- Kansainvälinen rikostuomioistuin antaa toivoa sorretuille rohingyoille »
- Nuoret mukaan päättämään rauhasta ja turvallisuudesta »
- Katuväkivalta Kapkaupungissa »
- 20 vuotta Rauhankoulua »
- Kirja-arvio: Hävittäjähankinta on poliittinen päätös »
- Aseistakieltäytymisuutisia »
- Sadankomitean rauhanpalkinto kansainvälisen oikeuden tutkija Jarna Petmanille »
- Turkkia rakennetaan luonnon ja ihmishenkien kustannuksella »
- Kaupungistuminen ja ilmastonmuutos uhkana turvallisuudelle kehitysmaissa »
- David McReynolds 1929-2018 »
- Kirja-arvio: Syyrialaisten toiveet demokratiasta diktatuurin ja islamismin puristuksessa »
- Kirja-arvio: Rauhaa rakentamassa? Kansalaisjärjestöt hauraissa maissa »
- Arkinen seitan ja perunamuussi »
- Valkoiset unikot - pasifistisymbolilla nationalismia vastaan »
- Onnea Matti Mäkelä 70 vuotta! »
Valokuvaaja tallensi sodan syttymisen ja siviilien hädän
Valokuvaaja Olya Morvan kuvasi Ukrainan vallankumouksen toiveikkuuden muuttumisen sodan epätoivoksi. Hän syntyi 1980-luvulla eteläukrainanalaisessa Odessassa, Ukraina oli tuolloin osa Neuvostoliittoa. Monien muiden nuorten ukrainalaisten tavoin hän halusi matkustaa ja nähdä maailmaa ja hän päätyikin Intiaan opiskelemaan dokumentaarista valokuvausta ja tällä hetkellä hän asuu perheineen Qatarissa, josta käsin hän matkustaa eri puolille maailmaa kuvausmatkoilleen.
Kansannousun aikana Morvan palasi Ukrainaan tallentamaan historiallisia tapahtumia, vaikka sotakuvaajan ura ei hänen haaveissaan koskaan ollut, varsinkaan synnyinmaassa.
Morvan korostaa, että Itä-Ukrainan sota ei ole jäätynyt, vaikka rintamalinjat ovat juuttuneet paikoilleen, molemminpuolinen ammuskelu ja siitä johtuvat kuolemat ovat päivittäisiä.
Mielenosoittajant pyytävät äiteinä poliisin erikoisosastoa lopettamaan mielenosoittajien ampumisen Maidanilla 25.1.2014. Kuva: Olya Morvan
Mielenosoittaja tuulettaa heitettyään poliiseja poilttopullolla Maidanilla 25.1.2014. Kuva: Olya Morvan
Jalkapallofanit johtavat Ukrainaa tukevaa mielenosoitusmarssia Donetskissa 28.4.2014, jonka osallistujia Venäjää tukevat aktivistit hakkasivat. Mielenosoitus oli viimeinen Ukrainaa tukeva protesti ennen sodan puhkeamista. Kuva: Olya Morvan
”Vain demilitarisoinnilla voisi saada jotakin aikaan, sillä niin kauan kuin joku osoittaa aseella, on vain alistuttava hänen valtansa alle,” kuvaaja painottaa. Kuva: Olya Morvan
Miehiä koskeva asevelvollisuus on käytössä ja palvelus kestää 12-18 kuukautta. Asevelvollisia ei kuitenkaan voida lähettää sotaan ilman heidän omaa suostumustaan. Kuva: Olya Morvan
Morvan kuvaa leiriksi muodostuneen Maidanin mielenosoituksen muistuttaneen hänen ensimmäisellä kuvausmatkallaan festivaalia, jossa käytiin avointa ihmisoikeus- ja demokratiakeskustelua. Rauhanomainen tunnelma aukiolla oli muuttunut hänen saapuessaan sinne uudelleen tammikuun lopussa 2014. Poliisin erikoisjouot käyttivät muun muassa vesiruiskuja kovassa pakkasessa ja äänikranaatteja mielenosoittajia vastaan. Kuva: Olya Morvan
Helmikuussa 2014 aukiolla tapettiin yli sata mielenosoittajaa, mutta asiallisia tutkimuksia tapahtumien kulusta ei ole vieläkään tehty. Joukkomurhasta etsintäkuulutettu Janukovytš lähti maanpakoon Venäjälle ja valta siirtyi parlamentille. Kuva: Olya Morvan
Ukrainan sodassa on kuollut yli 10 000 ihmistä ja kaksi miljoonaa on joutunut jättämään kotinsa. Kuva: Olya Morvan
Kutsuntakarkuruus oli yleistä Ukrainassa liikekannallepanon aikana. Maa oli luopunut miehiä koskevasta asevelvollisuudesta vuonna 2013, mutta palautti sen sodan alettua. Loppuvuodesta 2015 Ukrainan korkein oikeus tunnusti aseistakieltäytymisoikeuden myös sodan aikana. Kuva: Olya Morvan