- Sadankomitean ja Rauhanliiton julkaisivat Pax-lehteä vuoteen 2018 saakka. Voit edelleen tutustua lehden arkistoon. »
- Nähdään 2020 »
- Lasten rikosoikeudellinen vastuu ja lapsisotilas Dominic Ongwenin tapaus Kansainvälisessä rikostuomioistuimessa »
- Suomen puolustusmenot ovat Euroopan kärjessä »
- 1963 – Suomi murroksen keskellä »
- Sadankomitean linja »
- Mitä kuuluu rauhanlähettiläille? »
- Kansainvälinen rikostuomioistuin antaa toivoa sorretuille rohingyoille »
- Nuoret mukaan päättämään rauhasta ja turvallisuudesta »
- Katuväkivalta Kapkaupungissa »
- 20 vuotta Rauhankoulua »
- Kirja-arvio: Hävittäjähankinta on poliittinen päätös »
- Aseistakieltäytymisuutisia »
- Sadankomitean rauhanpalkinto kansainvälisen oikeuden tutkija Jarna Petmanille »
- Turkkia rakennetaan luonnon ja ihmishenkien kustannuksella »
- Kaupungistuminen ja ilmastonmuutos uhkana turvallisuudelle kehitysmaissa »
- David McReynolds 1929-2018 »
- Kirja-arvio: Syyrialaisten toiveet demokratiasta diktatuurin ja islamismin puristuksessa »
- Kirja-arvio: Rauhaa rakentamassa? Kansalaisjärjestöt hauraissa maissa »
- Arkinen seitan ja perunamuussi »
- Valkoiset unikot - pasifistisymbolilla nationalismia vastaan »
- Onnea Matti Mäkelä 70 vuotta! »
Ydinasekieltosopimus - usein kysytyt kysymykset
YK hyväksyi viimeviikon perjantaina, 7. heinäkuuta 2017 tärkeän ydinaseet kieltävän sopimuksen. Tässä on ydinaseiden vastaisen kampanjan ICANin usein kysyttyjä kysymyksiä sopimuksesta vastauksineen:
Mitä sopimus kieltää?
Sopimus kieltää valtioilta ydinaseiden kehittämisen, testaamisen, tuottamisen, valmistamisen, kuljettamisen, hallussapidon, säilyttämisen, käytön tai käytöllä uhkailun. Se myös kieltää valtioita avustamasta, kannustamasta tai houkuttelemasta kyseisiin toimintoihin. Lisäksi valtiot eivät saa sallia ydinaseiden sijoittelua niiden alueelle.
Onko sopimus laillisesti sitova?
Kyllä, sopimus on laillisesti sitova siihen liittyneille valtioille.
Kuinka monen valtion täytyy liittyä sopimukseen ennen kuin se astuu voimaan?
50 valtion täytyy allekirjoittaa ja ratifioida sopimus ennen kuin se voi laillisesti astua voimaan. Allekirjoittaminen on suhteellisen yksinkertainen ele, jonka suorittaa toimeenpanovaltaa edustava hallituksen osa. Ratifiointi tyypillisesti sisältää lainsäädännöllisen prosessin eli sopimuksen sisältöjen sisällyttämisen lainsäädäntöön. Valtiot voivat liittyä sopimukseen myös sen voimaanastumisen jälkeen milloin vain.
Voiko valtio, joka omistaa ydinaseita liittyä sopimukseen?
Voi. Valtio, joka omistaa ydinaseita voi liittyä sopimukseen, kunhan se suostuu poistamaan ne toimintavalmiudesta välittömästi ja tuhoamaan ne laillisesti sitovan aikataulun puitteissa. Valtion täytyy myös tuhota koko ydinohjelmansa.
Voiko valtio, joka pitää toisen valtion ydinaseita alueellaan liittyä sopimukseen?
Voi. Valtio, joka pitää toisen valtion ydinaseita alueellaan voi liittyä sopimukseen, kunhan se sitoutuu poistamaan ne sille määriteltyyn päivään mennessä.
Onko mahdollista pysyä sotilasliitossa ydinasevaltion kanssa?
On. Mikään sopimuksessa ei estä valtiota olemasta sotilasliitossa ydinasevaltion kanssa, niin kauan kuin sen osallistuminen liittoon ei missään muodossa sisällä ydinaseiden tukemista.
Auttaako sopimus ydinaseiden ja ydinkokeiden uhreja?
Auttaa. Valtioiden tulee antaa asiaankuuluvaa avustusta kaikille ydinaseiden käytön ja testauksen uhreille. Tämä sisältää lääkinnällistä hoitoa, kuntoutusta ja psykologista tukea.
Sopimuksen esipuhe tunnustaa ydinaseiden käytön ja testauksen vuoksi kärsityn vahingon, joka sisältää ydinaseiden käytön ja testauksen suhteettomat vaikutukset alkuperäiskansoihin. Se myös tunnusta ydinaseiden käytön ja testauksen vaikutukset naisiin ja tyttöihin.
Käsitteleekö sopimus ydinaseiden saastuttamaa ympäristöä?
Kyllä käsittelee. Valtioiden täytyy suorittaa toimenpiteitä ympäristön puhdistamiseksi, joka on saastunut ydinaseisiin liittyvien toimintojen seurauksena. Sopimuksen esipuhe tunnistaa ydinaseiden vakavat vaikutukset ympäristöön.
Kokoontuvatko valtiot säännöllisesti keskustellakseen sopimuksen toteutuksesta?
Kyllä kokoontuvat. Kun sopimus on astunut voimaan, valtiot tapaavat säännöllisesti keskustellakseen sen toteutuksesta ja suorittaakseen tarpeellisia toimenpiteitä.
Voiko sopimusta koskaan muuttaa?
Voi. Mikä tahansa valtio voi ehdottaa muutosta. Sen jälkeen muutoksesta äänestetään. Muutos hyväksytään, jos kaksi kolmasosaa sopimukseen liittyneistä valtioista äänestää sen puolesta.
Mitä tapahtuu erimielisyyden sattuessa?
Jos kahdelle tai useammalle valtiolle syntyy kiista sopimuksesta, heidän tulee ratkaista se neuvottelemalla tai muulla rauhanomaisella menetelmällä.
Voiko valtio vaatia, että osa sopimuksesta ei koske sitä?
Ei. Sopimus ei salli varauksia, mikä tarkoittaa, että valtio ei voi liittyä sopimukseen ja vaatia, että tietyt osat sopimuksesta eivät koske sitä.
Perustaako sopimus sihteeristön?
Ei. Valtiot voivat kuitenkin päättää myöhemmin sihteeristön perustamisesta sopimuksen toimeenpanon helpottamiseksi ja sen vaatimusten edistämiseksi.
Voiko mikä tahansa valtio liittyä sopimukseen?
Voi. Mikä tahansa valtio voi liittyä sopimukseen riippumatta siitä, onko se Yhdistyneiden Kansakuntien jäsen vai ei.
Onko sopimus olemassa toistaiseksi?
On. Sopimus on luonteeltaan ikuinen.
Voiko valtio vetäytyä sopimuksesta?
Kyllä voi. Valtion on annettava ilmoitus 12 kuukautta ennen vetäytymistään sopimuksesta.
Missä ja milloin sopimuksesta neuvoteltiin?
Sopimuksesta neuvoteltiin Yhdistyneiden kansakuntien päämajassa 27.-31.3 2017, sekä 15.6.-7.7.2017.
Milloin sopimus hyväksyttiin?
Sopimus hyväksyttiin 7. heinäkuuta 2017.
Onko sopimus saatavilla muilla kielillä kuin englanniksi?
On. Sopimus on saatavilla kaikilla YK:n kuudella virallisella kielellä, jotka ovat arabia, kiina, englanti, ranska, venäjä ja espanja. Kaikki nämä versiot ovat aitoja lakitekstejä.
Käännös: Anna Karisto
Tämä julkaisu on käännetty ja muokattu kampanjan International Campaign Against Nuclear Weapons (ICAN) julkaisusta. Alkuperäinen, englanninkielinen julkaisu löytyy ositteesta: http://www.icanw.org/campaign-news/about-the-treaty-to-prohibit-nuclear-...