- Sadankomitean ja Rauhanliiton julkaisivat Pax-lehteä vuoteen 2018 saakka. Voit edelleen tutustua lehden arkistoon. »
- Nähdään 2020 »
- Lasten rikosoikeudellinen vastuu ja lapsisotilas Dominic Ongwenin tapaus Kansainvälisessä rikostuomioistuimessa »
- Suomen puolustusmenot ovat Euroopan kärjessä »
- 1963 – Suomi murroksen keskellä »
- Sadankomitean linja »
- Mitä kuuluu rauhanlähettiläille? »
- Kansainvälinen rikostuomioistuin antaa toivoa sorretuille rohingyoille »
- Nuoret mukaan päättämään rauhasta ja turvallisuudesta »
- Katuväkivalta Kapkaupungissa »
- 20 vuotta Rauhankoulua »
- Kirja-arvio: Hävittäjähankinta on poliittinen päätös »
- Aseistakieltäytymisuutisia »
- Sadankomitean rauhanpalkinto kansainvälisen oikeuden tutkija Jarna Petmanille »
- Turkkia rakennetaan luonnon ja ihmishenkien kustannuksella »
- Kaupungistuminen ja ilmastonmuutos uhkana turvallisuudelle kehitysmaissa »
- David McReynolds 1929-2018 »
- Kirja-arvio: Syyrialaisten toiveet demokratiasta diktatuurin ja islamismin puristuksessa »
- Kirja-arvio: Rauhaa rakentamassa? Kansalaisjärjestöt hauraissa maissa »
- Arkinen seitan ja perunamuussi »
- Valkoiset unikot - pasifistisymbolilla nationalismia vastaan »
- Onnea Matti Mäkelä 70 vuotta! »
Kansainvälinen rikostuomioistuin antaa toivoa sorretuille rohingyoille
YK:n Ihmisoikeusneuvoston tutkimusryhmän yli 400-sivuinen raportti Myanmarissa tapahtuneista ihmisoikeusloukkauksista on kuvottavaa luettavaa: kidutusta, joukkohautoja, pakkotyötä, elävältä poltettuja lapsia ja vanhuksia. Eräs vainoista selviytynyt rohingya-nainen kertoi olleensa onnekas, koska joutui vain kolmen miehen raiskaamaksi.
Raportin erittäin varovaisen arvion mukaan 10 000 ihmistä menetti henkensä Tatmadaw-nimellä tunnetun Myanmarin armeijan suorittamassa ”puhdistusoperaatiossa”, joka alkoi elokuussa 2017. Yli 720 000 naapurimaahan Bangladeshiin paennutta rohingya-muslimia on kokenut ja todistanut silmitöntä väkivaltaa, eivätkä elinolot täyteen ahdetuilla pakolaisleireillä ole helpot. Asian Legal Resource Center järjestön tekemän dokumentin mukaan Myanmarin rajan Bangladeshiin ylittää vieläkin 30-40 rohingya-perhettä päivässä.
Todistusaineisto viittaa kansanmurhaan
YK:n selvitysryhmän tutkijat ovat vaatineet todistusaineistoon pohjautuen, että Tatmadaw-armeijan kenraali Min Aung Hlaing sekä armeijan korkeimmat upseerit asetetaan syytteeseen rikoksista ihmisyyttä vastaan, sotarikoksista ja kansanmurhasta.
Selvitysryhmän tutkijat keräsivät 15 kuukautta todistusaineistoa Myanmarin armeijan ja kapinallisryhmien tekemistä sotarikoksista. Kolmihenkinen tutkijaryhmä muun muassa haastatteli 875 uhria ja silminnäkijää sekä tapasi asiantuntijoita ja ihmisoikeusjärjestöjä, jotka ovat dokumentoineet rohingya-pakolaisiin kohdistuneita ihmisoikeusrikkomuksia.
Yksi todistusaineistoa kerännyt järjestö on KIOS-säätiön tukema Asian Legal Resource Center (ALRC). KIOS-säätiön rahoittamassa hankkeessa ALRC on kerännyt todistajanlausuntoja sekä audiovisuaalista materiaalia rohingya-pakolaisilta. Materiaali luovutettiin osaksi YK:n ihmisoikeusneuvoston puolueetonta tutkintaa sekä välitettiin Kansainväliselle rikostuomioistuimelle.
Myanmarin armeija Tatmadaw toimii lain yläpuolella
Vaikka maata pitkään johtanut sotilasjuntta lakkautettiin vuonna 2011 ja Nobelin rauhanpalkinnon saanut Aung San Suu Kyin nousi valtion johtoon vuonna 2015, ovat vallan ohjakset pysyneet tiukasti Tatmadaw-armeijalla. Perustuslain mukaan 25 prosenttia parlamentin ja hallituksen paikoista kuuluu armeijalle, joten kansalaisten sijaan paikat nimittää armeija itse. Tatmadaw pitää myös tiukasti kontrollia keskeisistä ministerin viroista ja koko puolustus- ja turvallisuuskoneisto on täysin armeijan hallinnassa.
Tatmadaw on käytännössä toiminut kokonaan lain yläpuolella ja nauttinut täysin siemauksin rankaisemattomuuden kulttuurista. Armeija on kyseenalaisin keinon vaientanut lukuisia etnisiä kapinallisryhmiä, luonut pelon ilmapiiriä ja pönkittänyt omaa valta-asemaansa luoden Myanmarin yhtenäisyyttä uhkaavia viholliskuvia.
Varsinkin vainojen kohteeksi joutuneet rohingya-muslimit on eläimellistetty vihapuheen avulla. Rohingya-muslimeista yleisesti käytetyt haukkumanimet viittaavat koiriin, joita pidetään Myanmarissa arvottomina ja alhaisina eläminä.
Vihapuhe on levinnyt varsin tehokkaasti vuoden 2011 jälkeen sallituissa sosiaalisen median kanavissa, jotka näyttävät muuttuneen etnisen puhdistuksen välineiksi. Rohingya-muslimit on leimattu terroristeiksi, buddhalaisuuden vastustajiksi ja laittomiksi maahanmuuttajiksi, joiden korkea syntyvyys nähdään uhkana Myanmarin buddhalaisuudelle. Varsinkin Ma Ba Thai -nimisen nationalistisen buddhalaisjärjestön johtaja munkki Wirathu on lietsonut muslimivastaisuutta.
Myanmarin demokratian toivo johtaja Aung San Suu Kyi, jolle jopa U2 omisti laulun vuonna 2000, on saanut kovaa kritiikkiä osakseen. Vaikka siviilijohtajalla ei ole valtaa Tatmadawin toimintaan, Aung San Suu Kyi ja siviilihallitus ovat YK:n tutkimusryhmän mukaan myötävaikuttaneet ihmisoikeusloukkauksiin laiminlyömällä tehtäviään ja sallimalla vihapuheen.
Tuoko Kansainvälinen rikostuomioistuin oikeutta rohingyoille?
Rohingya-vähemmistöön kohdistunut systemaattinen syrjintä ja vainot ovat jatkuneet sukupolvelta toiselle. Vasta YK:n ihmisoikeuskomission julkaiseman tutkintaraportin jälkeen Kansainvälinen rikostuomioistuin (ICC) ilmoitti aloittavansa esitutkinnan rohingya-vähemmistöön kohdistuneista vainoista ja karkotuksista.
ICC perustettiin 20 vuotta sitten, kun 120 maata allekirjoitti Rooman perussäännön. Se tutkii vain kaikkein vakavimpia kansainvälisiä ihmisoikeusloukkauksia ja toimii ainoastaan, kun kansallinen tuomioistuin on kyvytön tai haluton tutkimaan rikoksia.
On ilmiselvää, ettei Myanmarin kansallinen tuomioistuin aio asettaa vallan kahvassa roikkuvia Tatmadaw-upseereja syytteeseen. Bangladeshilainen ihmisoikeuspuolustaja Ashrafuzzaman Zaman kertookin, että valitettavasti monissa Aasian maissa oikeudellisten instituutioiden tarkoitus on vain ylläpitää vallanpitäjien asemaa eikä kohdella kansalaisia tasa-arvoisesti lain edessä.
Myanmarin kohdalla tutkinnan aloittamista on mutkistanut se, että valtio ei ole ICC:n jäsenmaa. Porsaanreikä löytyi kuitenkin Bangladeshin kautta, joka on hyväksynyt Rooman perussäännön. ICC tulkitsi voivansa tutkia rohingya-vainoja sen maan mukaan, johon ihmiset ovat joutuneet pakenemaan.
Rohingya-pakolaisten leiri Bangladeshissa. Kuva: Russel Watkins.
Ei vielä toivoa paluusta, mutta pisara toivoa oikeudesta ja rauhasta
Rohingya-pakolaisille tarkoitetut paluubussit ammottavat tyhjyyttään. Bangladeshin hallituksen mukaan he eivät suostu palaamaan takaisin kotiin Rakhinen osavaltioon Myanmariin.
Palaisitko sinä kotimaahan, jossa sinulta evätään kansalaisuus sekä suurin osa ihmisoikeuksista uskontosi vuoksi. Palaisitko kotiin, missä odottavat samat Tatmadaw-sotilaat, jotka ovat polttaneet talosi ja murhanneet lähimmäisesi?
Kansainvälinen rikostuomioistuin on saanut vuosien varrella paljon kritiikkiä osakseen, mutta se on ainoa mahdollisuus, joka voi tuoda rohingyoille oikeutta ja Myanmarille toivoa rauhasta.