- Sadankomitean ja Rauhanliiton julkaisivat Pax-lehteä vuoteen 2018 saakka. Voit edelleen tutustua lehden arkistoon. »
- Nähdään 2020 »
- Lasten rikosoikeudellinen vastuu ja lapsisotilas Dominic Ongwenin tapaus Kansainvälisessä rikostuomioistuimessa »
- Suomen puolustusmenot ovat Euroopan kärjessä »
- 1963 – Suomi murroksen keskellä »
- Sadankomitean linja »
- Mitä kuuluu rauhanlähettiläille? »
- Kansainvälinen rikostuomioistuin antaa toivoa sorretuille rohingyoille »
- Nuoret mukaan päättämään rauhasta ja turvallisuudesta »
- Katuväkivalta Kapkaupungissa »
- 20 vuotta Rauhankoulua »
- Kirja-arvio: Hävittäjähankinta on poliittinen päätös »
- Aseistakieltäytymisuutisia »
- Sadankomitean rauhanpalkinto kansainvälisen oikeuden tutkija Jarna Petmanille »
- Turkkia rakennetaan luonnon ja ihmishenkien kustannuksella »
- Kaupungistuminen ja ilmastonmuutos uhkana turvallisuudelle kehitysmaissa »
- David McReynolds 1929-2018 »
- Kirja-arvio: Syyrialaisten toiveet demokratiasta diktatuurin ja islamismin puristuksessa »
- Kirja-arvio: Rauhaa rakentamassa? Kansalaisjärjestöt hauraissa maissa »
- Arkinen seitan ja perunamuussi »
- Valkoiset unikot - pasifistisymbolilla nationalismia vastaan »
- Onnea Matti Mäkelä 70 vuotta! »
Nuoret mukaan päättämään rauhasta ja turvallisuudesta
Joulukuussa tulee kuluneeksi kolme vuotta siitä, kun YK:n turvallisuusneuvosto hyväksyi Nuoret, rauha ja turvallisuus –päätöslauselman 2250. Kyseinen päätöslauselma korostaa nuorten roolia kestävän rauhan rakentamisessa: nuoret, jolla yleisimmin tarkoitetaan 18-29-vuotiaita, on otettava mukaan rauhaa ja turvallisuutta koskeviin päätöksentekoprosesseihin. Päätöslauselma tuo myös esiin tarpeen nuorten suojeluun erityisesti konflikteissa ja niiden jälkeisissä tilanteissa.
Päätöslauselmalla on vahva yhteys Suomeen, sillä se on syntynyt suomalaisen kansalaisyhteiskunnan aloitteesta. Joukko suomalaisia nuorisojärjestöjä luovutti aloitteen päätöslauselmasta YK:n pääsihteerille Porin SuomiAreenan yhteydessä vuonna 2011 pitkän kehittelyn jälkeen.
Päätöslauselman hyväksymisen jälkeen työ aiheen parissa on jatkunut. Monet järjestöt, mukaan lukien Sadankomitea, toimivat aktiivisesti Suomen 2250-verkostossa sen puolesta, että päätöslauselman tavoitteet saataisiin vietyä käytäntöön. Kuluneena vuonna tämä on tarkoittanut ennen kaikkea työskentelyä yhteistyössä ulkoministeriön kanssa ja osallistumista kansallisen toimeenpanosuunnitelman valmisteluun. Verkosto on syksyn aikana järjestänyt kuulemisia, joissa on kuultu nuoria ja heidän ajatuksiaan siitä, millaisia asioita kansallisen toimeenpanosuunnitelman laatimisessa tulisi huomioida. Näiden konsultaatioiden tulosten pohjalta verkosto välittää ulkoministeriölle suosituksensa siitä, mitä kansallisen toimeenpanosuunnitelman laadinnassa tulisi ottaa huomioon.
Järjestöillä on siis keskeinen rooli siinä, millaiseksi kansallinen toimintasuunnitelma muodostuu. On tärkeää, että mukana on myös rauhanjärjestöjä ja että toimintasuunnitelmassa huomiodaan rauhantyö sen koko laajudessaan. Nuorten osallistaminen konfliktialueilla käytäviin rauhanneuvottelu- ja konfliktinratkaisuprosesseihin on ensiarvoisen tärkeää, mutta aivan yhtä tärkeää on Suomessa tapahtuva rauhantyö ja se, että sille on resursseja ja että nuorilla on asuinpaikkakunnastaan riippumatta mahdollisuus osallistua.
Juuri nuorten ajatukset siitä, millaiset asiat vaikuttavat nuorten turvallisuuden kokemukseen Suomessa olivat Sadankomitean, Anti-Racist Forumin sekä Rauhankasvatusinstituutin järjestämän työpajamuotoisen kuulemisen aiheena. Käydyissä keskusteluissa korostui, miten suuri tarve tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta, väkivallattomuutta sekä rauhankulttuuria edistävälle työlle Suomessa on. Keskusteluissa pohdittiin turvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä niin yksilön kuin yhteiskunnankin kannalta, ja sitä rohkeutta ja viisautta millä nuoret aihetta lähestyivät ei voi kuin ihailla.
Vaikka kuulemisten ensisijainen tavoite on antaa pohjaa ulkoministeriön valmistelutyölle, ovat ne myös keskeisiä 2250 työn jalkauttamisessa. Jalkauttaminen onnistuu paremmin, kun useampi on kuullut päätöslauselmasta ja Suomen tavoitteista kansallisen toimintasuunnitelman laatimiseksi. Se, että nuoret itse pääsevät osalliseksi 2250 työhön ja ottavat sen omakseen, on edellytys sille että päätöslauselman tavoitteet voidaan saavuttaa. Tämä on myös päätöslauselman toteutumisen suurin haaste: kuinka voidaan tavoittaa nuoret riippumatta heidän taustastaan, koulutusasteestaan tai kotipaikkakunnastaan? Kuinka tuoda työ ruohonjuuritasolle niin, että kynnys osallistua rauhantyöhön on mahdollisimman matala?
Työtä siis riittää. Samalla on todettava, että kolme vuotta on lyhyt aika. Kansalaisyhteiskunnassa tehty määrätietoinen työ kantaa jo hedelmää: Suomi aikoo ensimmäisenä maailmassa laatia kansallisen toimintasuunnitelma päätöslauselmalle 2250.