Kaupungistuminen ja ilmastonmuutos uhkana turvallisuudelle kehitysmaissa

Kirjoittaja:

Kaupungistuminen ja ilmastonmuutos uhkana turvallisuudelle kehitysmaissa

Urbanisaatio ja ilmaston lämpeneminen ovat kaksi aikaamme leimaavaa ilmiötä, jotka haastavat yhteiskuntaa ja poliittisia päättäjiä. Ilmastokysymys on myös rauhan kysymys ja kaupungit ovat paikkoja, joissa nämä kohtaavat. Tutkijat ovat huomauttaneet riskeistä, joita liittyy kaupunkeihin ilmastonmuutoksen edetessä. Rauhaa ja ilmastonmuutosta tutkivat Janani Vivekananda ja Neil Bhatiya ovat todenneet, että rannikoiden megakaupungit kehitysmaissa ovat erityisen riskialttiita urbanisaation, ilmastonmuutoksen ja turvallisuuden näkökulmasta.

Ilmastonmuutos aiheuttaa muuttoliikettä

Afrikkassa kaupungistumisen ja ilmaston lämpenemisen aiheuttamat ongelmat alkavat näkyä. Afrikan väestö kasvaa nopeammin kuin missään toisessa maanosassa ja pian lähes puolet afrikkalaisista asuu kaupungeissa. Samalla monissa maissa on väkivaltaisia konflikteja ja monen maan hallinto on hauras. Ilmastonmuutos on aiheuttanut maaseudulle kuivuutta, mikä on väkivallan ohella ajanut ihmisiä liikkeelle ja kaupunkeihin. Maanviljelijät ovat jääneet ilman satoa, kaloja ei ole riittänyt kalastettavaksi ja etenkään kasvavalle nuorelle väestölle ei ole riittänyt maalla töitä. Kaupungit ovat kasvaneet nopeammin kuin köyhät valtiot ovat ehtineet rakentaa kunnollista infrastruktuuria.

Moni suurkaupunki sijaitsee vesistön rajalla, missä tulvat ja hyökyaallot ovat niille uhka. Ilmastomuutos lisää äärisäitä ympäri maapalloa. Merenpinnan nousu on vakava uhka monille kehitysmaiden miljoonakaupungille, jotka sijaitsevat rannikolla, kuten Lagos Nigeriassa. Tulvat ovat aiheuttaneet inhimillistä tuhoa Lagosin slummeissa, joissa ei ole toimivaa sanitaatiojärjestelmää. Megakaupunkien slummit ovat haavoittuvaisia myös muille ilmastonmuutoksen suoraan tai epäsuoraan aiheuttamille sääilmiöille, kuten myrskyjen aiheuttamille logistiikkaketjujen katkoksille, jotka saattavat aiheuttaa pulaa ruuasta ja sähköstä.

Slummi Lagosissa, Nigeriassa. Kuva: Wikimedia Commons.

Nopean kasvun aiheuttamat haasteet kaupungeille

Pääosa kaupungistumisen kasvusta tapahtuu kehitysmaissa. Tutkijat Janani Vivekananda ja Neil Bhatiya sanovat, että tällä hetkellä emme huomioi riittävästi niitä riskejä ja haasteita, joita ilmastonmuutos ja nopea kaupunkien kasvu aiheuttavat turvallisuudelle kehittyvissä valtioissa. Kaupungeissa ihmisten on tehtävä työtä ostaakseen palkalla ruokaa, koska ruuan tuottaminen itse ei ole mahdollista niin kuin se on maaseudulla. Ruuan hinta on kuitenkin monissa paikoissa maailmaa aivan toisenlainen yleiseen palkkatasoon nähden kuin se on Suomessa. Maailman ruokaohjelma -järjestön lokakuisessa raportissa Counting the Beans: The true cost of a plate of food around the world todetaan, että annos ravitsevaa ruokaa Etelä-Sudanissa saattaa maksaa henkilön kahden päivän palkan verran.

Ruuan lisäksi kehitysmaiden nopeasti kasvaviin kaupunkeihin ei saada muita modernin elämän välttämättömyyksiä, kuten vesiputkistoa, sähköä, internet- ja liikenneyhteyksiä ja jätehuoltoa. Vivekanandan ja Bhatiyan mukaan monet kehitysmaiden kaupungit ovat hallinnolliseti hauraita ja kyvyttömiä vastamaan kasvun haasteisiin. Keskeisiä tehtäviä olisi kestävän talouden ylläpito ja hyvien suhteiden rakentaminen vanhojen asukkaiden ja uusien tulijoiden välille.

Tulevissa megakaupungeissa riittävän toimivaa hallintoa ei välttämättä ole eivätkä kaupungit ole stabiileja eivätkä tulijat välttämättä toimi ennakoitavilla tavoilla. Maantieteen tutkijat näkevät mahdollisena, että ihmisiä virtaa kaupunkeihin ja sieltä pois viranomaisten ja hallinnon pysymättä perässä tässä liikkeessä. Tutkija John Filitz toteaa, että Dar es Salaamin kaltaisten nopeasti kasvavien kaupunkien on pakko pystyä nyt vastaamaan ilmaston lämpenemisen ja muuttoliikkeen aiheuttamiin haasteisiin. Kaupungin asukkaista iso osa on työttömiä, he asuvat slummeissa ja kaupunkia riivaavat taudit ja esimerkiksi tulvat ja tulipalot.

Inhimillinen turvallisuus vaarassa

Tutkijat Janani Vivekananda ja Neil Bhatiya huomauttavat, että maaseutuasumiseen tottuneelle kansalle siirtyminen kaupunkehin tarkoittaa yhteiskunnallista muutosta. Kaupunkiin muuttaa paljon nuoria, jotka joutuvat erilleen perinteisistä yhteisöistään. Siitä syystä olisi tärkeää, että järjestäytyneen yhteiskunnan rakenteet toimisivat ja tarjoaisivat heille mahdollisuuksia elättää itsensä ansiotyöllä. Rauhan ja turvallisuuden kannalta hankalimpia ilmiöitä ovat epätasa-arvoistuminen, marginalisaatio sekä demokraattisten oikeuksien ulkopuolelle jääminen, kuten äänioikeus.

Pitäisi pystyä ennaltaehkäisemään tilanne, jossa kaupungit kasvavat hallitsemattomasti ja niihin syntyy valtatyhjiöitä, joissa harmaa talous pääsee kasvamaan. Silloin niitä on hankalaa auttaa torjumaan ilmaston lämpenemisen aiheuttamia riskejä. Rauhaisaa ja turvallista tulevaisuutta voidaan rakentaa, jos pystytään kasvattamaan kaupunkien ja etenkin haavoittuvaisimpien ihmisryhmien kykyä selvitä tulevaisuuden haasteista. Tehtävä ei ole helppo, sillä kaupunkien hallinnon sekä mahdollisten kansainvälisten avunantajien on otettava huomioon muuttuva paikallinen ympäristö, jonka muodostavat sekä ihmiset, kaupunki että ilmasto.

Slummi ja likaantunut joki Dar Es Salaamissa. kuva. Wikimedia Commons.

Slummi ja likaantunut joki Dar Es Salaamissa. kuva. Wikimedia Commons.

Lehden numero: