Samoihin aikoihin, kun YK:n robottiasekokouksessa päädyttiin turhauttavaan lopputulemaan, europarlamentaarikot asettuivat tukevasti kiellon kannalle, kirjoittaa Minna Vähäsalo
Kansalaisjärjestöt haluaisivat kieltää autonomiset asejärjestelmät kansainvälisellä sopimuksella ennen kuin sotia ryhdytään käymään tappajaroboteilla. YK-tasolla käytävät neuvottelut etenevät kuitenkin hitaasti. Muun muassa Suomi ei vielä kannata täyskieltosopimusta.
Suomessa vieraillut YK:n pääsihteerin nuorisoasioiden erityisedustaja Jayathma Wickramanayake vaikuttui maan edellekävijyydestä nuorisoasioissa – ja hämmentyi siitä, että tasa-arvon mallimaassa on ollut vain yksi naisulkoministeri.
Kansainvälinen asekauppasopimus astui voimaan jouluaattona 2014. Heinäkuuhun 2017 mennessä siihen oli liittynyt 92 valtiota. Sopimus kieltää aseiden viemisen sotaa käyviin maihin sekä sellaisiin valtioihin, joissa niitä saatetaan käyttää ihmisoikeusrikoksiin.
YK hyväksyi 7. heinäkuuta 2017 tärkeän ydinaseet kieltävän sopimuksen. Tässä on ydinaseiden vastaisen kampanjan ICANin usein kysyttyjä kysymyksiä sopimuksesta vastauksineen:
Alkukesästä saatiin päätökseen neuvottelut kansainvälisestä ydinasekieltosopimuksesta. Ydinaseriisunta ei ole aiemmin edennyt olemassa olevien sopimusten edellyttämällä tavalla. Toteutuessaan uusi sopimus antaisi vahvemman pohjan aseriisunnalle.
Kansanedustaja ja entinen ulkoministeri Erkki Tuomioja kirjoittaa YK:n päätöslauselmasta Israelin siirtokuntien laittomuudesta ja siitä, mitä Israelin ja Palestiinan suhteen tulisi tehdä.
Monialainen kansalaisaktivisti Hilkka Pietilä menehtyi loppuvuodesta 2016. Hänestä muistokirjoituksen Pax-lehdelle kirjoitti pitkään Pietilän tuntenut ja hänen kanssaan työskennellyt Folke Sundman.
