Aihe: Aseriisunta

Yhdysvaltain asebudjetti nousee »

Trumpin hallinto hakee puolustusbudjettiin 54 miljardin dollarin korotusta vuodelle 2018. Samaan aikaan muun muassa ympäristöstä, koulutuksesta ja kehitysyhteistyövaroista leikataan.

Ei Euroopan unionin rahaa aseteollisuudelle »

Rauhanjärjestöt ovat mukana aseteollisuuden julkisen tuen vastaisessa kampanjassa kirjoittaa Sadankomitean pääsihteeri Anni Lahtinen.

Maailman sotilasmenot kasvussa »

Maailman sotilasmenot ovat olleet laskusuunnassa, mutta nyt ne ovat jälleen lähteneet kasvuun. Vuonna 2015 maailmassa käytettiin noin 1700 miljardia dollaria sotilasmenoihin. Rauhanjärjestöt kritisoivat menojen kohdistamista ihmisten sijaan aseisiin.

Asiantuntijakokous liputti inhimillisen kontrollin puolesta »

Genevessä huhtikuun puolivälissä järjestetty toinen epävirallinen asiantuntijakokous painotti inhimillisen kontrollin tärkeyttä autonomisiin asejärjestelmiin. Tärkeintä on kieltää sellaiset asejärjestelmät, joissa inhimillistä kontrollia ei ole.

Euroopan Unioni ja ydinaseriisunta: Sieltä mennään, missä aita on matalin?  »

Tiistaina 19. toukokuuta Suomen Rauhanliitto yhteistyössä International Peace Bureau IPB:n kanssa järjesti lounasseminaarin EU:n roolista ydinaseiden leviämisen estämisessä ja ydinaseriisunnassa. Ydinsulkusopimuksen tarkastelukokouksen yhteydessä järjestetyn tapahtuman tarkoituksena oli keskustella eurooppalaisesta ydinasepolitiikasta ja siitä, mitä poliittisella ja kansalaisjärjestötasolla voitaisiin tehdä ydinaseiden kieltämiseksi ja poistamiseksi.

Ulottuuko inhimillinen kontrolli autonomisiin aseisiin? »

Autonomiset aseita, robottiaseita eli tappajarobotteja kehitetään kovaa vauhtia ja samaan aikaan niiden oikeutuksesta ja mahdollisesta rajoittamisesta keskustellaan.

Ydinaseeton maailma »

Oslon ydinaseiden käytön humanitäärisiä uhkia tarkastellut kansainvälinen konferenssi puhalsi uutta puhtia ydinaseettomuuden puolesta kampanjointiin. Puhtaan nollan eli täydellisen ydinaseettomuuden saavuttaminen vaatii paitsi luovaa turvallisuuspoliittista ajattelua myös puolustusstrategioiden perusteellista pöyhintää.

Ydinaseettomuus saa paljon retorista kannatusta, mutta käytäntö puhuu toista kieltä. Ydinasevaltiot näkevät aseensa turvallisuuspolitiikkansa viimeisenä takeena. Pelote- doktriini on yhä voimissaan, reilut kaksikymmentä vuotta kylmän sodan päättymisen jälkeen.

Mikä humanitaarinen aseriisunta? »

Menestystarinat onnistuneista asevalvontaprosesseista YK-järjestelmän ulkopuolella inspiroivat humanitaarisen aseriisunnan aloitteen.

Suomi valtiona ei ilmeisesti ole kovin innostunut uudesta aloitteesta vedoten jaloon argumenttiin YK-järjestelmästä maan ykkösprioriteettina. Mutta onko foorumilla väliä, jos edistystä saadaan aikaan?

Jäähyväiset ydinaseille? »

Harvemmin puhutaan siitä, että nykyisten ydinasevaltojen lisäksi toisen maailman sodan jälkeen, kilpavarustelun ollessa kuumimmillaan joukko valtioita suunnitteli ydinaseen hankintaa, mutta luopui suunnitelmastaan.

Ei vieläkään kansainvälistä asekauppasopimusta »

Viime heinäkuussa järjestetty, YK:n kansainväliseen asekauppasopimukseen (Arms Trade Treaty, ATT) tähdännyt konferenssi oli pettymys monelle sopimuksen puolesta työskennelleelle. Se oli myös menetys kansainväliselle ihmisoikeus- ja rauhantyölle. Valtiot eivät onnistuneet luomaan sopimusta, joka olisi luonut asekaupalle yhteiset pelisäännöt. Neuvotteluja seuranneiden Amnestyn ja Sadankomitean edustajat vakuuttavat kuitenkin, ettei peliä ole vielä pelattu.

Pages

Subscribe to Aihe: Aseriisunta