Kolumni: Sitä niittää, mitä kylvää

Kirjoittaja:

”Sitä niittää, mitä kylvää”, toteaa puolustusministeri Seppo Kääriäinen omilla netti-sivuillaan. Hän on kerrankin oikeassa. Suomi toimi ja toimii edelleen käytännössä – niin kauan kuin ei ole sopimukseen liittynyt – jarrumiehenä miinakysymyksessä. Nyt ihmetellään, miksi niin helposti syntyi sellainen käsitys, että Suomi toimii vastahankaisesti myös rypälepommineuvotteluissa. Rypälepommeja

Niin miksiköhän on jäänyt sellainen kuva, että Suomi kyllä mielellään puhuu konfliktien jälkihoidosta, ihmisoikeuksista, siviilien asemasta konflikteissa, kansainvälisen normiston tärkeydestä, mutta käytännössä, kun on kyse omista valinnoista tai jostain luopumisesta, ei olekaan niin noko nuukaa sen yleisen hyvän kanssa? Kansallinen intressi – varsinkin ja lähes aina kun kyse asiasta, johon sotilaat pääsevät sekaantumaan – menee kansainvälisen yhteisen edun edelle.

Sitä niittää mitä kylvää. Kun TV uutisoi, että Suomi ei kannata rypäleammusten täyskieltoa, kansalaiset tuohtuivat, mutta ei se yllätyksenä tullut miinaprosessin jälkeen. Suomessa on moniin muihin läntisiin demokratioihin verrattuna puolustusvoimilla valtava vaikutusvalta taustalla, kun tehdään päätöksiä – myös niitä, jotka vaikuttavat kasainväliseen maineeseemme ja rooliimme maailmassa.

Tällä kertaa Suomi kuitenkin päätti olla mukana rypälepommineuvotteluissa, eikä jättäytynyt heti alkumetreillä keskustelujen ulkopuolelle. Tätä pitää pitää hyvänä asiana. Toinen asia on, että suomalaisen kansalaisyhteiskunnan ja rauhanliikkeen on  pidettävä huolta, että Suomi aikanaan ajaa tiukkaa sopimusmäärittelyä – kattavaa sopimusta, ei vesitettyä, joka on täynnä pommin mentäviä porsaanreikiä.

Tätä varten on nyt koottava yhteistyöverkosto rypälepommien vastaisen työn tueksi Suomessa. On kerättävä nimiä adresseihin ja herätettävä kansalaismielipide.

Niin kauan kuin emme vielä saa kaikkia sotia lopetettua, emmekä kaikkia aseita kiellettyä, on tehtävä työtä sen puolesta, että edes maailmalla noudatettaisiin normia, joka vaatii siviilien suojaamista ja kieltää sellaisten aseiden käytön, jotka aiheuttavat suhteetonta kärsimystä, eivätkä erota sotilasta siviilistä.

Sellaisia epäinhimmillisiä aseita ovat henkilömiinat, ja sellaisia ovat tänä päivänä käytössä olevat rypälepommit. Handicap International arvioi uudessa Norjan hallitukselle tekemässään raportissa, että viimeisten 10 vuoden aikana jopa 98 % rypälepommien uhreista on ollut siviilejä.

Tästä tulee työntäyteinen vuosi. 

____

Kirjoittaja on Suomen Rauhanliiton toiminnanjohtaja, Sadankomitealiiton hallituksen jäsen ja Suomen miinojen vastaisen kampanjan koordinaattori.

Lehden numero: