- Sadankomitean ja Rauhanliiton julkaisivat Pax-lehteä vuoteen 2018 saakka. Voit edelleen tutustua lehden arkistoon. »
- Nähdään 2020 »
- Lasten rikosoikeudellinen vastuu ja lapsisotilas Dominic Ongwenin tapaus Kansainvälisessä rikostuomioistuimessa »
- Suomen puolustusmenot ovat Euroopan kärjessä »
- 1963 – Suomi murroksen keskellä »
- Sadankomitean linja »
- Mitä kuuluu rauhanlähettiläille? »
- Kansainvälinen rikostuomioistuin antaa toivoa sorretuille rohingyoille »
- Nuoret mukaan päättämään rauhasta ja turvallisuudesta »
- Katuväkivalta Kapkaupungissa »
- 20 vuotta Rauhankoulua »
- Kirja-arvio: Hävittäjähankinta on poliittinen päätös »
- Aseistakieltäytymisuutisia »
- Sadankomitean rauhanpalkinto kansainvälisen oikeuden tutkija Jarna Petmanille »
- Turkkia rakennetaan luonnon ja ihmishenkien kustannuksella »
- Kaupungistuminen ja ilmastonmuutos uhkana turvallisuudelle kehitysmaissa »
- David McReynolds 1929-2018 »
- Kirja-arvio: Syyrialaisten toiveet demokratiasta diktatuurin ja islamismin puristuksessa »
- Kirja-arvio: Rauhaa rakentamassa? Kansalaisjärjestöt hauraissa maissa »
- Arkinen seitan ja perunamuussi »
- Valkoiset unikot - pasifistisymbolilla nationalismia vastaan »
- Onnea Matti Mäkelä 70 vuotta! »
Lukuvinkki: Häivähdys punaista
PAXin lukuvinkki
Erkki Tuomioja :
HÄIVÄHDYS PUNAISTA
(Tammi, 425 s., Helsinki 2007)
Erkki Tuomiojan fakta-finlandialla palkittu Häivähdys punaista on suositeltava kirja niille, jotka ovat kiinnostuneita Suomen historiasta. Kirja kertoo Murrikin siskoksista: Tuomiojan isoäidistä, Suomen kulttuurielämään ja politiikkaankin sekaantuneesta grand old lady Hella Wuolijoesta (os. Murrik) ja tämän siskosta Salmesta (Suomessa Pekkalana tunnettu, myöhemmin Dutt).
Tuomioja ei omien sanojensa mukaan tuntenut isoäitiään, lukuunottamatta paria muistikuvaa tapaamisista pienenä, ja isotäti Salmekin jäi etäiseksi. Taustalla onkin laaja ja perusteellinen tutkimustyö usean valtion valtionarkistossa, salaisia arkistoja myöten.
Mikä oli se ajatusmaailma ja ne tekijät, jotka muovasivat ihmisiä siinä ajassa, ennen sotia, sodan aikana, ja heti sotien jälkeen, jonka perusteella ihmiset tekivät valintojaan?
On hienoa, että kirjaan on otettu mukaan Hella Wuolijoen siskon Salmen tarina. Siinä missä Hellasta saa kuvan ihmisenä, joka jo nuoresta sujahtaa tietojenvaihdon ja vallan lähellä flirttailevaan maailmaan, kulttuurielämän salongin pitäjäksi, kovaksi liikenaiseksi, omien sanojen mukaansa hyväksi kapitalistiksi, sekä kartanonrouvaksi, niin Salmesta tuli piintynyt oikeaoppinen kommunisti – joka ei koskaan hylännyt idelogista ja suoraviivaista Moskova-uskollisuuttaan. Salmen merkittäväkin rooli Englannin kommunistipuolueen ja Kominternin taustavaikuttajana on varmaan monelle muullekin lukijalle kuin itselleni aikaisemmin tuntematon.
Vaikka aviomiehet, kotimaat ja yhteiskunnalliset asemat, elämäntavat ja valinnat vaihtelevat, pitävät Murrikien, Wuolijokien ja Duttien perheet yhtä läpi myrskyisten vuosien. ”Veri on vettä sakeampaa” erityisesti vaikeina aikoina, ja se on ilmeisesti koskenut myös hetkeksi sukuun naituja.
Kun kirjaa lukee, ei voi olla ihalematta näitä vahvoja naisia. Aikalaisista Hellan lisäksi Sylvi Kyllikki Kilpi tai Hertta Kuusinen (Hellan ”ihannetytär ”) tulevat mieleen. Kaikki olivat voimakkaita, tuntevia, räiskyviä ja älykkäitä naisia, jotka pitivät lähiympäristönsä varpaillaan ja saivat ihmiset rakastamaan – ja vihaamaan – itseään. He ottivat itselleen sen tilan minkä halusivat – aivan miesten lailla.
Oppiiko kirjan kautta ymmärtämään Hella Wuolijokea ja Salme Duttia? Ei. Mutta ymmärtää Suomesta enemmän. Kirja muistuttaa meitä siitä, että historia on paljon vivahteikkaampaa kun koulukirjoissa ja sen kautta saa kurkistaa kahden uskomattoman ihmisen elämään, joka paikka paikoin oli varsinaista absurdia seikkailua.