- Sadankomitean ja Rauhanliiton julkaisivat Pax-lehteä vuoteen 2018 saakka. Voit edelleen tutustua lehden arkistoon. »
- Nähdään 2020 »
- Lasten rikosoikeudellinen vastuu ja lapsisotilas Dominic Ongwenin tapaus Kansainvälisessä rikostuomioistuimessa »
- Suomen puolustusmenot ovat Euroopan kärjessä »
- 1963 – Suomi murroksen keskellä »
- Sadankomitean linja »
- Mitä kuuluu rauhanlähettiläille? »
- Kansainvälinen rikostuomioistuin antaa toivoa sorretuille rohingyoille »
- Nuoret mukaan päättämään rauhasta ja turvallisuudesta »
- Katuväkivalta Kapkaupungissa »
- 20 vuotta Rauhankoulua »
- Kirja-arvio: Hävittäjähankinta on poliittinen päätös »
- Aseistakieltäytymisuutisia »
- Sadankomitean rauhanpalkinto kansainvälisen oikeuden tutkija Jarna Petmanille »
- Turkkia rakennetaan luonnon ja ihmishenkien kustannuksella »
- Kaupungistuminen ja ilmastonmuutos uhkana turvallisuudelle kehitysmaissa »
- David McReynolds 1929-2018 »
- Kirja-arvio: Syyrialaisten toiveet demokratiasta diktatuurin ja islamismin puristuksessa »
- Kirja-arvio: Rauhaa rakentamassa? Kansalaisjärjestöt hauraissa maissa »
- Arkinen seitan ja perunamuussi »
- Valkoiset unikot - pasifistisymbolilla nationalismia vastaan »
- Onnea Matti Mäkelä 70 vuotta! »
Rauhanliikkeen 100–vuotisjuhlat käyntiin rauhankasvatuksella
Helmikuun 10.päivänä aloitettiin rauhanliikkeen 100-vuotisjuhlavuosi seminaarilla Tampereella, eli samassa kaupungissa kuin ensimmäinen Rauhanliitto syntyi. Päivän aloitti seminaari, jossa pohdittiin kysymystä ”Tarvitaanko rauhankasvatusta?”.
Seminaarin alustajina toimivat kansainvälisyyskasvatuksen professori Rauni Räsänen Oulun yliopistosta, jonka aiheena oli ”Rauhankasvatus opettajakoulutuksessa”, ja TAPRI:n amanuenssi Unto Vesa otsikolla ” Rauhantutkimuksen anti rauhankasvatukselle”.
Rauni Räsänen pohti alustuksessaan kansainvälisyyskasvatuksen ja rauhankasvatuksen määritelmiä ja haasteita. Määrittelemistä vaikeuttaa useiden erilaisten termien käyttäminen.
Eettinen tehtävä
Rauhankasvatuksen katsotaan tänä päivänä olevan osa laajempaa kansainvälisyyskasvatuksen perhettä, johon kuuluvat myös ihmisoikeus-, ympäristö- ja mediakasvatus. Koko perhe on osa eettistä kasvatusta, elinikäistä ja elämänlaajuista oppimista. Tästä vastuu ei ole pelkästään kouluilla vaan kaikilla yhteiskunnan toimijoilla, kuten kansalaisjärjestöillä
Räsäsen mukaan kasvatus on arvoihin sidottua eettistä toimintaa, jonka paradoksaalinen tavoite on sosiaalistaa, mutta samalla kasvattaa kriittistä kansalaista. Kasvatus muokkaa ihmisen minä- ja maailmakuvaa ja vaikuttaa sen takia vahvasti yksilön elämään.
Rauhankasvattajien haasteina on purkaa rauhan esteitä, joita ihmisillä on omassa käyttäytymisessään. Tällaisia esteitä ovat empatian ja kuuntelemisen puuttuminen, kyynisyys, tietämättömyys, stereotypiat ja kokemuksen puute. Rauhankasvatuksessa on erilaisia metodeita, joilla näitä esteitä pystytään purkamaan ja niiden tärkeimpänä tehtävänä on tuoda esiin tietoa ja etsiä vastauksia itsestään dialogin kautta.
Rauhanliike, mielenliike
Unto Vesan alustuksen aiheena oli rauhantutkimuksen anti rauhankasvatukselle. Suomessa rauhan edellytyksiä tutkiva rauhantutkimus sai vauhtia 50 vuotta sitten. Vesan mielestä Ilkka Taipale on oivallisesti kuvannut rauhanliikettä mielenliikkeeksi ja juuri rauhankasvatus yrittää vaikuttaa ihmisten mielenliikkeisiin.
Vesa pohti, miksi historiasta ei opita ja miksi tutkimukset eivät vaikuta. Eri toimijat oppivat katastrofeista eri asioita. Rauhantutkijat pohtivat miten konfliktit ja sodat vältettäisiin, mutta jotkut muut tahot taas oppivat ”vääriä asioita”. Rauhantutkimuksen vaikutus näkyy vuosikymmenien viiveellä. Kestävän kehityksen ajattelutapa tuli voimaan 30 vuoden viiveellä.
Allekirjoita vetoomus!
Jouluna 2005 valmistui kansainvälisyyskasvatuksen toimenpideohjelmaesitys, mutta sen toimeenpanoa odotellaan edelleen. Perusopetuksen arvopohja rakentuu ihmisoikeuksien, tasa-arvon, demokratian, monikulttuurisuuden ja luonnon monimuotoisuuden kunnioittamiselle. Tavoitteen siirtäminen osaksi käytännön opetustyötä vaatii usein paitsi tietoa myös innovatiivisia opetusmenetelmiä.
Suomalaisilla kansalaisjärjestöillä on vuosien kokemus opetusmateriaalien suunnittelusta ja toteutuksesta. Kansalaisjärjestöt haluavat tämän asiantuntemuksen täysimääräisenä koulumaailman käyttöön.
Jos haluat laaja-alaisen asiantuntijaverkoston laatiman toimenpideohjelman heti toimeenpantavaksi, lähetä Rosa Puhakaiselle nimesi ja paikkakuntasi osoitteeseen rosa.puhakainen(a)ykliitto.fi ja saat nimesi vetoomukseen.
Lisää Tampereen seminaarista:
Lehden numero:
Aiheet:
Banners
