USA romuttamassa ydinsulkusopimuksen

Kirjoittaja:

 

Yhdysvaltain ja Intian välinen ydinteknologiasopimus horjuttaa YK:n ydinsulkusopimusta, pelkäävät rauhanliikkeet. Kauppasopimus viimeistellään tänä keväänä, ja USA:n demokraattienemmistöinen kongressi on jo antanut sille siunauksensa. Ydinsulkusopimus kieltää yhteistyön siihen liittymättömän valtion kanssa, mutta Intia halutaan nyt nähdä poikkeustapauksena.

Myös Ranska, iso-Britannia ja Venäjä himoitsevat pääsyä Intian rikkaille markkinoille.

YK:n Ydinsulkusopimus on keskeisin este ydinaseiden leviämiselle yhä uusiin käsiin. Ainoastaan Israel, Pakistan ja Intia ovat jättäytyneet sen ulkopuolelle ja hankkineet salaa itselleen ydinaseen. Intialle luvattu erityiskohtelu uhkaa nyt pahasti järjestelmän uskottavuutta.

USA:n ja Intian valmistelema sopimusrypäs koskisi ainoastaan ydinvoiman rauhanomaista käyttöä ja tutkimusta Intia sallisi YK:n Atomienergiajärjestön IAEA:n suorittavan tarkastuksia sen voimaloissa. IAEA on ydinsulkusopimuksen vahtikoira. Se ei pääsisi näkemään Intian moderneja asemateriaaleja tuottavia reaktoreita. Sopimus ei velvoittaisi Intiaa myöskään ydinaseiden riisuntaan tai asevalvontaan. Intia saisi rauhanomaista teknologiaa ja tietotaitoa, joka tukisi ja vapauttaisi voimavaroja sen asekehitystyöhön. Kyseenalaisinta on, että maa saisi vapaat kädet pysyä sekä ydinsulkusopimuksen että ydinkoekieltosopimuksen ulkopuolella, eikä sen tarvitsisi liittyä ydinmateriaalin tuotannon rajoitussopimukseenkaan.

Itse asiassa Intia tunnustettaisiin ydinasevallaksi, mutta sen ei tarvitsisi ottaa kantaakseen muiden ydinasevaltojen velvoitteita.

Lähellä ydinsotaa

Ydinsulkusopimukseen (NPT, Non-Proliferation Treaty) liittyneet maat ovat huolissaan. Ne ovat sitoutuneet olemaan hankkimatta ydinaseita, ja voivat kehittää rauhanomaista ydinvoimaa sopimuksen turvajärjestelmän valvonnassa.

USA:n sopimusta vastustanut tiedemiesten ja poliitikkojen oppositio menetti hampaitaan, kun demokraattienemmistöinen kongressi viikko vaalien jälkeen suostui sopimukseen. Kesäkuussa 37 Nobel-tiedemiestä vetosi kongressiin sopimuksen kaatamiseksi.

Intia ja Pakistan toivat aseensa julkisuuteen mahdollisimman näyttävästi 1998, jolloin niiden välinen aluekiista huipentui peloteluonteiseen ydinräjäytyssarjaan. Kansainvälisen yhteisön sanktiot olivat lyhytikäiset. Maat olivat lähellä ydinsotaa myös 2002. Ne laativat vahingossa syttyvän ydinsodan välttämiseksi sopimuksen vasta helmikuussa 2007. Molemmat kehittävät ydinkärjellä varustettuja keskimatkan ohjuksia.

Ranska ja Venäjä seuraavat

Intian kansantalouden valtaisa ekspansio ruokkii maan itsetuntoa ja sotilaallista mahtia. Intia on vakavimmin otettavia ehdokkaita uudeksi pysyväksi jäseneksi YK:n turvallisuusneuvostoon. EU suhtautuu siihen hyvin myötämielisesti, ja vahvisti lokakuussa kahdenvälisessä huippukokouksessa kaupallisia siteitään Intiaan. Intia osallistuu EU-maiden ITER-fuusioreaktorihankkeeseen.

Ranskan presidentti on valtiovierailuillaan tavoitellut samanlaista kaupallista erityissuhdetta Intiaan kuin USA. Britit ja jopa Japani harkitsevat asiaa. Saksakin on pehmenemässä myönteiseksi. Myös Venäjä haluaa myydä reaktoriteknologiaa maalle, jonka kanssa jo Neuvostoliitto solmi sotilaallisen huipputeknologian valmistussopimuksia.

Arvaamattomat seuraukset

Intialle ehdoitta myönnettävä poikkeusasema horjuttaisi YK: ydinsulkusopimusta monella tavalla. Se on nykyisin ainoa monenkeskinen ydinaseriisuntaan velvoittava sopimus: ydinasemaat lupaavat siinä, että ne käyvät  "hyvässä uskossa neuvotteluja" aseistuksensa riisumiseksi. Kansainvälisessä oikeudessa tällä tarkoitetaan todellisia toimenpiteitä, ei vain juhlapäiväjulistuksia. Tärkeää on myös, että sopimus on nimenomaan YK:n instrumentti ja siten globaali.

Pohjois-Korea on irtisanoutunut Ydinsulkusopimuksesta, ja se käyttää mieluusti hyväkseen Intian antaman esimerkin. Se voidaan panna todistamaan, että ydinaseen hankkiminen todella kannattaa ennemmin tai myöhemmin.

Iran sen sijaan on yhä pysynyt sopimuksen osapuolena, ja perustelee YK:n tuomitsemaa ydinmateriaalin rikastushanketta rauhanomaisilla pyrkimyksillään. Hyvillä aikomuksilla kivettyä tietä kulkien myös Intia ja Pakistan hankkivat oman Pomminsa. Nyt Iran kokee olevansa saarroksissa ja maailman mahtavimman valtion uhkaamana. Se on Pakistanin läntinen rajanaapuri, eikä Intiaankaan ole paljolti matkaa.

Yhdysvaltojen politiikalle NPT-sopimuksen rapautuminen voisi sopia hyvin. USA ei suosi YK:n monikeskisyyttä, vaan kokoaa tilannekohtaisia liittoutumia ajaakseen tärkeitä asioita. Sen ydinaseiden leviämisen estopolitiikka on aktiivista ("counterproliferation") (PSI-hanke) ja pyrkii estämään ennen kaikkea terroristi- ja rikollisjärjestöjä pääsemästä käsiksi mihinkään edes ydinaseen kaltaiseen tuhovälineeseen. Se pyrkii suojaamaan alueensa tällaiselta uhkalta jo kaukana rajojensa ulkopuolella.

Kritiikkiä oppositiosta

USA, kuten muutkin ydinasevallat, valmistautuu uudistamaan sekä ydinkärkensä että niiden kantolaitteet. Maiden doktriinit on jo pitkälti uudistettu siten, että ydinasetta voidaan käyttää myös kaikkien epäiltyjen joukkotuhoaseiden tuhoamiseen, ennakoivana iskuna ja myös iskussa sellaiseen maahan, jolla ei ole ydinasetta itsellään. Aseita aiotaan vähentää samalla kun ne modernisoidaan.

Intian ja Yhdysvaltain kauppasopimuksen toteutuminen on vielä useiden kynnysten takana. Sekä USA:n että Intian sisäinen oppositio kritisoi vahvasti sopimusta. IAEA on jo taipunut.

Europarlamentin puhemies Josep Borrell vaati lokakuussa huippukokouksen alla Intiaa allekirjoittamaan ydinsulkusopimuksen ehtona energiayhteistyön tiivistämiselle EU:n kanssa. Hän tuki samalla Intiaa turvallisuusneuvoston uudeksi pysyväksi jäseneksi.

Keväällä asia tuodaan ydinteknologian viejämaiden yhteisjärjestöön (NSG, Nuclear Suppliers Group), jossa siihen joudutaan ottamaan kantaa. Pohjoismaat Suomi mukaanlukien ovat NSG:n jäsenmaita. Päätöksenteon perinteinen konsensus saattaa joutua lujille.

___

Tässä Netti-Paxin numerossa juttua myös Trident-ydinsukellusveneistä: www.pax.fi/node/22

Lisätietoa:
Abolition 2000-liike: www.abolition2000.org
Aboliton 2000 Europe: www.abolition2000europe.org
NSG www.nuclearsuppliersgroup.org

Perustietoa:<http://disarm.igc.org/unabc.html>

Artikkeleita: www.wagingpeace.org/menu/resources/archives/nuclear-weapons.htm#leagalit...

Lehden numero: