Paxin lukuvinkki: A Man Without a Country

Kirjoittaja:

 

 

Kuulkaapa tätä: Kurt Vonnegut Jr aikoo haastaa Pall Mall’ia valmistavan Brown & WilliamsonKirjan -tupakkayhtiön oikeuteen. Hän on polttanut heidän filtteröimättömiä tuotteitaan kaksitoistavuotiaasta asti, ja viime vuosina kyseinen yhtiö on tupakka-askeissa olevissa varoitustarroissa luvannut tappaa hänet. Näin ei ole kuitenkaan käynyt, ja Kurt on joutunut vastoin tahtoaan elämään läpi George W. Bushin aikakauden.

Vonnegut paitsi elää, myös kirjoittaa, vaikka lupasi lopettaa kirjoittamisen jo kolme kirjaa sitten. Mutta mikäs meidän vanhan humoristin, humanistin ja pasifistin uudempiakin tekstejä lukiessa. “Ovatko arabit mielestäsi tyhmiä?”, Vonnegut kysyy, ja vastaa: ”He antoivat meille numerot. Yritäppä tehdä jakokulma roomalaisilla numeroilla.”

Vonnegutin uusin, toistaiseksi suomentamaton kirja on lyhyt omaelämänkerrallinen kokoelma mietteitä ja muistoja. Monin paikoin teksti kelpaisi sellaisenaan Stand Up -koomikon suuhun, mutta viihteen lisäksi jaossa on myös syvää viisautta: terävää tekstiä sodasta, ahneudesta, lyhytnäköisyydestä ja luonnon tuhoutumisesta. Kirjailijassa käydään läpi muun muassa Mark Twainin, Abraham Lincolnin, Albert Einsteinin, Jeesuksen, Konfutsen ja Ned Luddin ajatuksia.

Vonnegut muun muassa ihmettelee, miksi Yhdysvalloissa vaaditaan julkisiin rakennuksiin esille raamatunlauseita nimenomaan Vanhasta testamentista, mutta ei Jeesukselta. Eikö “Autuaita ne, jotka toisia armahtavat: heidät armahdetaan” sopisi hyvin oikeustalon eteen, ja “Autuaita ovat rauhatekijät: he saavat Jumalan lapsen nimen” sopisi kuin nakutettu Pentagoniin?

Kuten Einstein ja Twain aikoinaan, nyt myös Vonnegut julistaa heittäneensä vanhoilla päivillään toivon ihmiskunnan tulevaisuuden suhteen. Toisen maailmansodan ja Dresdenin pommituksen paikan päällä todistanut vanhus on saanut tarpeekseen. Sallittakoot se hänelle, hän on jo ehtinyt kantaa oman kortensa kekoon paremman maailman luomiseksi. Hänen vaikutuksensa amerikkalaiseen ja koko maailman kirjallisuuteen on kiistaton ja kiitetty, mutta sitäkin tärkeämpää on hänen terävä-älyisyytensä merkitys lukijoiden arvomaailmaan. Minä en ainakaan olisi minä, jos herra Vonnegut olisi aikoinaan pysynyt Saab-kauppiaana.

Tuota epäonnistunutta Saab-kauppiaan uraansa hän muuten syyttää siitä, ettei hänelle ole myönnetty Nobelin kirjallisuuspalkintoa. “Swedes have short dicks but long memories,” hän lainaa vanhaa norjalaissanontaa.

Yhdessä A Man Without a Country –kirjan kappaleista käydään läpi kirjailijan lukijoiltaan saamia kirjeitä. Erään seatlelaisen nuoren miehen mukaan lentokentillä suoritettavat kenkien läpivalaisut - siksi että joku jossain yritti vuosia sitten räjäyttää lentokoneen kenkiin rakennetulla pommilla - on niin absurdia, ettei edes Kurt Vonnegut voisi keksiä sellaista. ”Olemme pulassa, ” hän lopettaa, ”jos joku keksii räjähtävät housut.”

Toinen kirjeen kirjoittaja on terrorismin vastaisesta sodasta eri mieltä. “Jos tiedät, että joku on sinulle uhka - ehkä hänellä on ase taskussaan - ja uskot, että hän ei epäröisi käyttää sitä sinua vastaan - mitä tekisit? Tiedämme, että Irak on meille ja muulle maapallolle uhka. Miksi vain istuisimme ja teeskentelisimme olevamme turvassa?”

Vonnegut vastaa, pilke silmäkulmassa kuten aina, ja saa huumorinsa avulla lukijan näkemään asevarusteluun ja jopa hyökkäyssotiin perustuvan turvallisuusajattelun järjettömyyden: ”Please, for the sake of us all, get a shotgun, preferably a 12-gouge double-barrel, and right there in your own neighborhood blow off the heads of people, cops excepted, who may be armed.”

Hardcover: 146 pages
Publisher: Seven Stories Press
ISBN: 158322713X

X X X

Kurt Vonnegut Jr. kuoli reilu viikko jutun kirjoittamisen jälkeen 11.4.2007.

Lehden numero:

Aiheet:

Uusimmat jutut samasta aiheesta

Kirja-arvio: Syyrialaisten toiveet demokratiasta diktatuurin ja islamismin puristuksessa »

Airin Bahmanin ja Bruno Jäntin “Syyrian sota” on ansiokas johdatus Syyrian sodan monimutkaisiin taustoihin ja tapahtumiin.

Kirja-arvio: Rauhaa rakentamassa? Kansalaisjärjestöt hauraissa maissa »

Nora Luoma luki kansalaisjärjestöjen työstä hauraissa maailman konfliktialueilla ja kirjoitti arvionsa.

Suomen turvallisuus – perusasiat »

Kalevi Suomela arvioi Timo Hakkaraisen toimittamaa antologiaa Vakaus vaakalaudalla – Ajatuksia turvallisuuspolitiikkamme suunnasta.