”Laissa kielletty ei tapahdu”? - Todistajanlausunnot kertovat palestiinalaislasten kaltoin kohtelusta Israelin vankiloissa

Kirjoittaja:

Israel soveltaa miehitettyjen alueiden palestiinalaislasten kurinpitoon sotilaslainsäädäntöä ja sulkee heitä vankiloihin. Pelottelu- ja voimakeinoilla on kauaskantoisia, traumatisoivia vaikutuksia, jotka heijastuvat paitsi palestiinalaisperheisiin, myös koko Israelin ja Palestiinan väliseen rauhanprosessiin.

”Lattiassa on rautainen rengas. Hän vie käsiraudat sen läpi ja kätesi jäävät sen kummallekin puolelle. Et pysty liikkumaan. Sitten hän kiinnittää nilkkasi tuolin jalkoihin. Siinä se. Olet kuin patsas”. Näin kertoo kokemastaan palestiinalaisnuorukainen Ezz ad-Deen Ali Qadi brittiläisen The Guardian -lehden haastattelussa. Tammikuussa 2011, 17-vuotiaana, hänet pidätettiin ja vietiin Al-Jalamena tunnettuun vankilaan Israeliin. Hän sanoo viettäneensä lukuisa päiviä eristyssellissä, ainoana vaihtelunaan päivittäiset kuulustelut.

The Guardian uutisoi 22.1. kuinka tämänkaltaiset kokemukset yleistyvät alaikäisten palestiinalaisten keskuudessa. Miehitetyillä palestiinalaisalueilla eriasteiset yhteenotot palestiinalaisnuorison ja Israelin sotilaiden tai siirtokuntalaisten välillä ovat yleisiä. Erinäisistä rikoksista epäillyt palestiinalaisnuoret viedään usein kotoaan keskellä yötä ja kuljetetaan Länsirannalta Israelin puolelle vankilaan. Saattaa kulua päiviä, ennen kuin he näkevät perhettään, saavat tavata asianajajan tai edes tietää, mistä heitä syytetään. Heitä voidaan pitää eristyssellissä ja kuulustella tuntien ajan. Syytökset vaihtelevat kivien heittämisestä esimerkiksi kiellettyyn ryhmään kuulumiseen.

Länsirannan palestiinalaisiin sovelletaan Israelin sotilaslainsäädäntöä. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että 16-vuotias on lain näkökulmasta aikuinen ja että esineiden kuten kivien heittäminen luokitellaan vakavaksi rikkomukseksi, joka sallii pidätetyn oikeuksien huomattavan rajoittamisen. Israelilaisen ihmisoikeusjärjestö B’Tselemin mukaan yhteensä 835 12–17-vuotiasta palestiinalaislasta sai vuosina 2005–2010 kivien heittämistä koskevan syytteen sotilasoikeudessa. Yleensä kivien heittämisestä seuraa vankila-ajan, ehdollisen vankilakauden ja sakkojen yhdistelmä.

Defence for Children International -järjestö tietää kertoa, että vuosittain 500–700 palestiinalaislasta joutuu pidätetyksi ja kuulustelluksi Israelin sotilaslainsäädännön perusteella. Ilmoitukset kaltoin kohtelusta ja jopa kidutuksesta ovat tavallisia. Vuodesta 2008 DCI on kerännyt yli 400 todistajanlausuntoa palestiinalaislapsilta, jotka kokevat joutuneensa väärin kohdelluksi pidätyksen aikana. Vuoden 2011 kesä- ja joulukuun välillä saatiin 36 pidätetyn palestiinalaislapsen lausunto, joiden perusteella laadittiin uusin raportti aiheesta. Kyseisessä raportissa todetaan, että ”lapsia kohdellaan jatkuvasti kaltoin pidätyksen, kuljetuksen ja kuulustelun aikana. Tähän kohteluun sisältyy fyysistä ja sanallista väkivaltaa sekä uhkailua ja pelottelua.” Raportin mukaan kohtelun vaikutus voi joissain tapauksissa jopa olla verrattavissa kidutukseen.

Erityisen huolestuttavaa on alaikäisten pitäminen eristyssellissä kuulustelupäivien aikana. DCI:n raportissa kahdeksan 36:sta palestiinalaislapsesta kertoi joutuneensa eristysselliin – kaksi kertaa niin moni kuin edellisenä puolivuotiskautena. Usein juuri eristysselli murtaa nuoren mielen ja saattaa saada tämän tunnustamaan teon, johon ei edes ole syyllistynyt.
”Lapset sanovat, että noin viikon kestäneen käsittelyn (eristyssellin) jälkeen, he tunnustavat vain päästäkseen pois sellistä”, DCI:n lakimies Gerrard Horton kommentoi The Guardianille.

Suuri osa lapsista kertoo joutuneensa käsirautoihin, uhkailluksi tai fyysisen tai sanallisen väkivallan uhriksi. Moni pidätettiin keskiyön ja aamuviiden välillä. Kuulustelu voi alkaa pian pidätyksen jälkeen, ilman asianajajan tai vanhempien läsnäoloa. Harvalle pidätetylle myöskään kerrotaan, että heillä on oikeus vaieta. Huomattavan moni pidätetty palestiinalaislapsi viedään nimenomaan Israelin puolelle vankilaan, vaikka tämä on suora rikkomus Geneven 4. sopimusta kohtaan. Miehitettyjen alueiden väestöä ei saa kuljettaa muualle vangittavaksi. Käytännössä tämä myös tekee perheiden tapaamisen hyvin hankalaksi, sillä kulkulupaa Israeliin ei heltiä helposti.
Käytännöt rikkovat myös kansainvälistä lapsen oikeuksien sopimusta vastaan. Myös Israel on ratifioinut kyseisen sopimuksen, jonka keskeisenä ajatuksena on alle 18-vuotiaan lapsen etujen ja oikeuksien erityinen huomioiminen silloinkin, kun lapsi syyllistyy rikokseen. Muun muassa yhteys perheeseen, oikeusapu ja kunnioittava kohtelu on turvattava lapselle. Israel on velvollinen noudattamaan sopimusta myös miehitetyillä palestiinalaisalueilla, vaikka se itse muuta väittääkin.

”Emme sano, että rikoksia ei tehdä – sanomme, että lapsilla on juridisia oikeuksia. Riippumatta siitä, mistä heitä syytetään, heidän ei tule joutua pidätetyksi keskellä yötä kauhistuttavissa ratsioissa, heitä ei tule sitoa kivuliaasti eikä heidän silmiään tule peittää tunneiksi, heille tulee kertoa oikeudesta vaieta ja vanhemman tulisi saada olla paikalla kuulustelun aikana”, painottaa Gerrard Horton.

Lyhyesti: Israelin tulee kohdella palestiinalaislapsia samoin kuin israelilaisia alaikäisiä.

Vertailun vuoksi mainittakoon, että lähes jokainen sotilastuomioistuimen eteen joutuva palestiinalaislapsi – 99,74 prosenttia tapauksista – saa vankeusrangaistuksen, kun vastaava prosentti Israelin siviililain puitteissa käsiteltävien israelilaislasten tapauksista on 6,5. Toinen Israelin epätasa-arvoisia käytäntöjä korostava asia on, että Länsirannan laittomien israelilaissiirtokuntien asukit usein sortuvat väkivallantekoon kuten kivien heittämiseen palestiinalaisia tai heidän omaisuuttaan kohtaan ilman, että siitä koituisi heille läheskään vastaavia oikeudellisia seurauksia kuin palestiinalaisille.
The Guardianin artikkeli herätti myös Israelin diplomaattien huomion. Pian Guardian julkaisikin Israelin Lontoon lehdistöattasean Amir Ofekin tekstin, jossa hän muistutti viimeaikaisista israelilaishenkiä vaatineista tapauksista, kuten Fogelin siirtokuntalaisperheen julmasta murhasta. Teon tunnusti kaksi palestiinalaisnuorukaista. Veristen tapahtumien esilletuomisesta Ofek siirtyy kiistan aiheeseen:
“Kun terrorismiin sekaantunut alaikäinen pidätetään, laki on selvä: kidutus tai nöyryyttäminen on kielletty, kuten myös eristäminen tunnustuksen saamiseksi – tämä haastaa artikkelissanne mainittujen kertomusten todenmukaisuuden."
Hyvin samanlaista logiikkaa soveltavat myös israelilaisviranomaiset ottaessaan kantaa aiheeseen: Koska se on Israelin lakien vastaista, niin tuskin niin on tapahtunut.

”Jos se kielletään laissa, sitä ei voi tapahtua” -kehäpäätelmä on hatara rakennelma, jota hokemalla sivuutetaan siististi olemassa oleva todistusaineisto sen sijaan, että ongelmaan puututtaisiin. Lasten ja nuorten kovakourainen kohtelu Israelin sotilaslainsäädäntöön nojautuen sulautuu osaksi Israelin laajempaa, kuristusotteenomaista politiikkaa palestiinalaisalueita ja niiden asukkaita kohtaan. Alaikäisiin kohdistuvilla pelottelu- ja voimakeinoilla on kauaskantoiset vahingolliset vaikutukset. Lapsia traumatisoivat kokemukset heijastuvat paitsi palestiinalaisperheisiin ja -yhteisöihin, myös koko Israelin ja Palestiinan väliseen rauhanprosessiin, joka vaikuttaa alati ajavan itsensä yhä syvemmälle umpikujaan.

The Guardianin tapaama Ezz ad-Deen Ali Qadi vietti 51 päivää vangittuna ennen oikeudenkäyntiä – näkemättä vanhempiaan. Hän sanoo tavanneensa asianajajan vasta kymmenen päivän kuluttua. Tuomioksi lankesi kuuden kuukauden vankeus rangaistuksena kivien heittämisestä ja sotilaallisten operaatioiden suunnittelusta. Ali Qadi itse sanoo olevansa syytön tunnustamiinsa tekoihin.

/

/

/

Kuvat ovat ruutukaappauksia Defence for Children International–Palestine Section -järjestön videoista, jotka kertovat pidätetyistä palestiinalaislapsista. http://www.dci-palestine.org/

Linkkejä materiaaliin:

Harriet Sherwoodin artikkeli The Guardianissa 22.1.2012: http://www.guardian.co.uk/world/2012/jan/22/palestinian-children-detaine...

The Guardianin video “Cell 36”, jossa mm. Ezz ad-Deen Ali Qadin haastattelu: http://www.guardian.co.uk/world/video/2012/jan/23/cell36-aljalame-prison...

Amir Ofekin kirjoitus The Guardianissa 2.2.2012: http://www.guardian.co.uk/commentisfree/2012/feb/02/israel-not-mistreat-...

B’Tselemin raportti ”No Minor Matter”: http://www.btselem.org/publications/fulltext/201107_no_minor_matter

Defence for Children Internationalin laatima pidätettyjen palestiinalaislasten todistajanlausuntoihin perustuva raportti tammikuulta 2012: http://www.dci-palestine.org/sites/default/files/un_sp_-_detention_-_wes...

Lehden numero: