Militarismi-indeksi kertoo valtioiden militarisoitumisasteen

Kirjoittaja:

Militarisoitumista mitataan mielikuvia ja ilmeisiä muuttujia monimutkaisemmilla kriteereillä. Se paitsi kertoo konfliktiherkkyydestä, myös ylläpitää alueellisia jännitteitä.

Yhdysvallat, Venäjä tai Kiina olisi todennäköisesti useimpien vastaus kysymykseen, mikä on maailman militarisoitunein valtio. Kaikki kolme olisivat kuitenkin vääriä vastauksia.

Bonn International Center for Conversion (BICC) -tutkimuskeskus on tehnyt vertailun valtioiden militarisoitumisasteesta. Listan kärjessä on Israel, mikä ei ole suuri yllätys. Lähi-idän ja arabimaiden valtiot ovat muutoinkin listan yläpäässä – kärkikymmeniköstä löytyvät Syyria, Jordania, Kuwait sekä Saudi-Arabia. Omanin sijoitus on 12. ja seuraavana on Libya.

Militarisoitumisindeksi lasketaan vertaamalla kunkin valtion puolustusmenoja sekä bruttokansantuotteeseen (BKT) että terveysmenojen BKT-osuuteen. Lisäksi indeksi ottaa huomioon armeijan, reservi mukaan luettuna, ja puolisotilaallisten joukkojen vahvuuden verrattuna lääkäreiden määrään sekä väkilukuun. Kolmas vertailu tehdään raskaan aseistuksen ja väkiluvun kesken.

Indeksin laskemisessa on käytetty Tukholman Rauhantutkimusinstituutin (SIPRI), Kansainvälisen valuuttarahaston, Maailman terveysjärjestön, IISS (International
Institute for Strategic studies) ja BICC:n tilastoja. Tämän vuoden indeksi perustuu vuoden 2010 tilastotietoihin.

BICC on laskenut militarisoitumisindeksin vuodesta 1990 lähtien, joten se osoittaa myös pitkäaikaisia trendejä. Israel on muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta pitänyt hallussaan kärkisijaa. Vuonna 1991 Bulgaria oli ykkönen ja seuraavana vuonna Venäjä. Vuosina 2004–06 ensimmäisenä oli tuolloin sotaa käynyt Eritrea. Poikkeusvuosina Israelin sijoitus on ollut toinen.

Lähi-idän maiden sijoittuminen listan kärkeen ei myöskään ole poikkeus, onhan alueen konfliktiherkkyys jatkunut vuosikymmeniä. On myös oletettavaa, että alueen valtioiden korkea militarisoitumisaste osaltaan ylläpitää jännitteitä.

Suomi on sijoittunut useissa kansainvälisissä, esimerkiksi kilpailukykyä tai oppimistuloksia mittaavissa 'kauneuskilpailuissa' kärkipäähän. Ja korkean listasijoituksen Suomi saa tässäkin vertailussa, sillä maamme löytyy 25. sijalta.

Suomen edellä on ainoastaan kolme EU-maata: Kypros (6.), Kreikka (9.) ja Bulgaria (21.). Muita Suomen edelle sijoittuvia eurooppalaisia maita ovat Venäjä (4.), Valko-Venäjä (16.), Ukraina (20.) ja Armenia (24.). Suomen sijoitus on vaihdellut välillä 22–32. Korkein rankkaus (22.) oli vuonna 2000 ja alhaisin (32.) vuonna 2006.

Yhdysvallat, jonka sotilas- ja varustelumenot ovat maailman korkeimmat, löytyy Suomea alempaa sijalta 30. Seuraavilla sijoilla ovat Angola, Iran ja Irak.

Angolan korkea indeksiluku osoittaa BICC:n mukaan, että keskimääräistä suurempi osa resursseista käytetään sotilasmenoihin, mikä puolestaan näkyy varojen puutteena sosiaalisektorilta.

Sijoittuminen listan häntäpäähän ei myöskään tarkoita, että kaikki olisi kunnossa. Keski-Afrikan tasavalta löytyy sijalta 97 ja Nigeria sijalta 125. Hauraiden valtioiden indeksin mukaan kummankin maan tilanne on kriittinen, mikä tarkoittaa konfliktin uhkaa.

Hauraiden valtioiden yksi ongelma on, että niissä valtiolla ei ole väkivallan käytön monopolia. Armeija ja poliisi eivät kykene pitämään yllä järjestystä, mistä syystä erilaiset sotapäälliköiden yksityisarmeijat hallitsevat laajoja alueita.

Yleinen turvattomuus ja epävakaus puolestaan nostavat investointikynnystä ja heikentävät talouskasvun muita edellytyksiä. Niin paradoksaaliselta kuin se kuulostaakin, hauraissa valtioissa armeijaan ja poliisiin resursseja pitäisi kasvattaa.

Lue lisää: http://www.bicc.de/our-work/gmi.html

/

Lehden numero: