Error message

  • Notice: Trying to access array offset on value of type int in element_children() (line 6656 of /usr/www/users/simohell/pax.fi/includes/common.inc).
  • Notice: Trying to access array offset on value of type int in element_children() (line 6656 of /usr/www/users/simohell/pax.fi/includes/common.inc).
  • Notice: Trying to access array offset on value of type int in element_children() (line 6656 of /usr/www/users/simohell/pax.fi/includes/common.inc).
  • Notice: Trying to access array offset on value of type int in element_children() (line 6656 of /usr/www/users/simohell/pax.fi/includes/common.inc).
  • Notice: Trying to access array offset on value of type int in element_children() (line 6656 of /usr/www/users/simohell/pax.fi/includes/common.inc).
  • Notice: Trying to access array offset on value of type int in element_children() (line 6656 of /usr/www/users/simohell/pax.fi/includes/common.inc).
  • Notice: Trying to access array offset on value of type int in element_children() (line 6656 of /usr/www/users/simohell/pax.fi/includes/common.inc).
  • Notice: Trying to access array offset on value of type int in element_children() (line 6656 of /usr/www/users/simohell/pax.fi/includes/common.inc).
  • Notice: Trying to access array offset on value of type int in element_children() (line 6656 of /usr/www/users/simohell/pax.fi/includes/common.inc).
  • Notice: Trying to access array offset on value of type int in element_children() (line 6656 of /usr/www/users/simohell/pax.fi/includes/common.inc).
  • Notice: Trying to access array offset on value of type int in element_children() (line 6656 of /usr/www/users/simohell/pax.fi/includes/common.inc).
  • Notice: Trying to access array offset on value of type int in element_children() (line 6656 of /usr/www/users/simohell/pax.fi/includes/common.inc).
  • Notice: Trying to access array offset on value of type int in element_children() (line 6656 of /usr/www/users/simohell/pax.fi/includes/common.inc).
  • Notice: Trying to access array offset on value of type int in element_children() (line 6656 of /usr/www/users/simohell/pax.fi/includes/common.inc).
  • Notice: Trying to access array offset on value of type int in element_children() (line 6656 of /usr/www/users/simohell/pax.fi/includes/common.inc).
  • Notice: Trying to access array offset on value of type int in element_children() (line 6656 of /usr/www/users/simohell/pax.fi/includes/common.inc).
  • Notice: Trying to access array offset on value of type int in element_children() (line 6656 of /usr/www/users/simohell/pax.fi/includes/common.inc).
  • Notice: Trying to access array offset on value of type int in element_children() (line 6656 of /usr/www/users/simohell/pax.fi/includes/common.inc).
  • Notice: Trying to access array offset on value of type int in element_children() (line 6656 of /usr/www/users/simohell/pax.fi/includes/common.inc).
  • Notice: Trying to access array offset on value of type int in element_children() (line 6656 of /usr/www/users/simohell/pax.fi/includes/common.inc).
  • Notice: Trying to access array offset on value of type int in element_children() (line 6656 of /usr/www/users/simohell/pax.fi/includes/common.inc).
  • Notice: Trying to access array offset on value of type int in element_children() (line 6656 of /usr/www/users/simohell/pax.fi/includes/common.inc).
  • Notice: Trying to access array offset on value of type int in element_children() (line 6656 of /usr/www/users/simohell/pax.fi/includes/common.inc).
  • Notice: Trying to access array offset on value of type int in element_children() (line 6656 of /usr/www/users/simohell/pax.fi/includes/common.inc).
  • Notice: Trying to access array offset on value of type int in element_children() (line 6656 of /usr/www/users/simohell/pax.fi/includes/common.inc).
  • Notice: Trying to access array offset on value of type int in element_children() (line 6656 of /usr/www/users/simohell/pax.fi/includes/common.inc).
  • Deprecated function: implode(): Passing glue string after array is deprecated. Swap the parameters in drupal_get_feeds() (line 394 of /usr/www/users/simohell/pax.fi/includes/common.inc).

ISIS - ääriryhmästä valtioksi

Kirjoittaja:

Kesästä lähtien globaalin julkisuuden otsikoihin on noussut Irakissa ja Syyriassa toimiva ”Islamilainen valtio”, organisaatio jonka sotilaalliset menestykset ja niitä seuranneet joukkomurhat ovat kauhistuttaneet ihmisiä.

ISIS:in omasta propagandasta saa käsityksen ryhmittymästä, jonka ideologia on valtavirran islamista irtaantunut omituinen kultti ja jonka käsityksissä aseellinen pyhä sota, vihollisten surmaaminen ja sankarikuolema on nostettu korkeimmiksi arvoiksi. Samalla keskiaikaiset Koraanin tulkinnat on kaivettu esiin oikeuttamaan suoranainen niin sanottujen vääräuskoisten jezidien ja uskonkieltäneiden shiiojen kansanmurha, sekä laajamittainen omaisuuden ryöstö vihollisilta. Taistelijoille on luvassa palkinto niin tulevassa elämässä kuin konkreettisesti jo tämänpuolisessa. ISIS on mennnyt jopa niin pitkälle että on 600-luvun käytäntöihin vedoten hyväksynyt virallisesti jezidinaisten kaappaamisen taistelijoiden orjiksi ja huutokaupattavaksi orjuuteen järjestön hyväksi.

ISIS:in teologiassa ja käytännössä ”oikeutetun” ryöstösaaliin kahmiminen näyttää olevan niin keskeisellä sijalla, että monessa suhteessa järjestö muistuttaa enemmän vaikkapa meksikolaisia huumekartelleja kuin ideologista sissijärjestöä.

ISISin koulutusleiri. Kuva: Karl-Ludwig Poggemann, flickr cc

Pakkovaltaa ja kurjuutta

Huolimatta siitä että ISIS on julistanut olevansa valtio, se on osoittanut vain vähän halua modernin valtion rakenteiden luomiseen ja juuri tämä lienee yksi syy välirikolle Al-Qaidan kanssa. ISIS:n johtajan Abu Bakr al-Baghdadin julistaminen kalifiksi kesäkuussa 2014 viittaa siihen että ISIS:in islamilaista valtiota voi luonnehtia lähinnä pyrkimykseksi tuoda keskiaikainen uskonnollinen itsevaltius nykypäivään.

Vaikka ISIS propagandassaan esittelee järjestämiään palveluita, käytännössä varsinkin Irakin sunnialueilla ISIS:n valtaantulon jälkeen suuri osa julkisista palveluista on romahtanut. Suuri osa virkamiehistä on paennut tai jättänyt tulematta töihinsä ja jäljelle jääneiden palkanmaksu on vähintäänkin epävarmaa. ISIS:in hallinnon näkyvin puoli on Saudi-Arabian ja Talebanin mallin mukainen uskonnollinen poliisi, joka monissa järjestön hallitsemissa kaupungeissa valvoo väkivaltaisesti tiukan uskonnollisen säännöstön noudattamista. Järjestö on kieltänyt kouluissa muun muassa historian, kirjallisuuden ja musiikin opetuksen, mutta suurelta osin koulut ja muut oppilaitokset ovat yksinkertaisesti lakanneet toimimasta. Vaikka ISIS kerää tuloja esimerkiksi verottamalla paikallisväestöä ja myymällä öljyä, vehnää ja muuta ryöstösaalista, mukaanlukien takavarikoituja kiinteistöjä, on selvää että tuloista valtaosa menee järjestön sotaponnistuksiin ja taistelijoiden ja heidän perheidensä elättämiseen. ISIS:illä tuskin on kykyä tai halua tarjota vallattujen alueiden asukkaille julkisille palveluita lähellekään samassa mitassa kuin esimerkiksi öljytuloista vauras Irakin keskushallinto tarjosi.

Vaikka ISIS on saavuttanut viimeisen parin vuoden aikana merkittäviä sotilaallisia menestyksiä ja ottanut haltuunsa miljoonien ihmisten asuttamaan alueen, lähemmässä tarkastelussa järjestön heikkoudet ovat ilmeisiä. ISIS:in toiminnassa ja propagandassa julmuudet ovat näytelleet keskeistä roolia. Vastustajien ja väestön pelottelu häikäilemättömällä terrorilla ja uhkauksilla on toiminut tiettyyn rajaan asti ja epäilemättä osaltaan heikentänyt esimerkiksi Irakin armeijan taistelumoraalia. Samalla se on kuitenkin tehnyt ISIS:istä hyvin hyljeksityn toimijan, johon jopa monet hyvin konservatiiviset islamilaiset tahot ovat katkaisseet välinsä. Vallattujen alueiden väestö muodostaa myös ISIS:ille jatkuvan turvallisuusuhan, jos ja kun järjestö ei kykene tarjomaan muuta kuin kurjistuvia elinoloja ja mielivaltaisen julmaa sosiaalista kontrollia. Terrori on myös aktivoinut ISIS:in vainoamat kurdit, shiiat, jezidit, kristityt ja monet muut liittymään erilaisiin puolisotilaallisiin joukkoihin ja taistelemaan entistä määrätietoisemmin ISIS:iä vastaan.

ISISiä vainoa paenneita jezidi-pakolaisia. Kuva: Rachel Unkovic/International Rescue Committee

Järjestön menestys niin Irakissa kuin Syyriassa on perustunut osin opportunistiselle liittoutumiselle muiden sunnikapinallisryhmien kanssa. Varsinkin Irakissa ISIS:in ja muiden kapinallisryhmien välit ovat kuitenkin hyvin jännitteiset ja niiden välillä on pitkä konfliktihistoria. Monien arvioiden mukaan viime kädessä ISIS:ille uskolliset taistelijat ovat vähemmistönä Irakin sunnialueita hallitsevien kapinallistaistelijoiden joukossa.

ISIS on hankkinut osan laajasta sotatarvikevarastostaan kilpailevien ryhmien ja vastustajien asevarikoita ryöstämällä. On ilmeistä että ilman uusia merkittäviä voittoja ISIS:in tämän hetkisen varustelun vahvuus kuluu väistämättä. ISIS:in aggressiivisen hyökkäyssodan taustalla lieneekin osin jatkuva tarve järjestön varustuksen ja talouden pystyssä pitämiseen ryöstösaaliin avulla.

Verinen historia

ISIS:n juuret juontavat 90-luvun lopussa Jordaniassa perustettuun islamistiseen ”Monoteismi ja Pyhä sota” (Jama'at al-Tawhid wal-Jihad, JTJ) - järjestöön. Järjestön perustaja Abu Musab al-Zarqawi oli tutustunut Afganistanissa muun muassa Osama bin Ladeniin istuessaan useita vuosia vankilassa yritettyään rakentaa aseellista islamistista järjestöä Jordanian hallituksen kaatamiseksi.  Yhdysvaltain miehitettyä Irakin keväällä 2003, JTJ aktivoitui Irakissa julistaen taistelevansa miehitystä vastaan. ”Monoteismi” (tawhid) järjestön nimessä kertoi Zarqawin ja kumppaneiden sitoutumisesta tiukkaan saudiarabialaistyyppiseen wahhabistiseen uskontulkintaan.

Irakin miehitystä vastaan taistelevassa liikkeessä JTJ oli alkuun vain yksi pieni osanen jonka jäsenistöstö koostui paljolti muista arabimaista tulleista taistelijoista. Yhdysvaltain propagandassa JTJ ja Zarqawi nostettiin kuitenkin näkyvästi esiin, varsinkin järjestön julistettua uskollisuutensa Al-Qaidalle lokakuussa 2004. Siitä lähtien organisaatio tunnettiin yleisesti Irakin Al-Qaidana.

Vaikka JTJ julisti pyhää sotaa miehitysjoukkoja vastaan, valtaosa sen uhreista oli irakilaisia siviilejä. Järjestö osoitti jatkuvaa piittaamattomuutta siviiliuhreista ja sen tuhoisimmat hyökkäykset kohdistuivat Irakin shiiaväestön uskonnollisiin paikkoihin ja shiiasiviileihin ylipäätään. Zarqawin ja kumppaneiden toiminta oli merkittävältä osalta lietsomassa shiiojen ja sunnien välistä väkivaltaa joka kärjistyi käytännössä sisällissodaksi vaatien kymmeniätuhansia kuolonuhreja ja johtaen asuinalueiden, kylien ja kokonaisten kaupunkien puhdistukseen vähemmistönä olevasta uskonryhmästä. JTJ:n shiiasiviileihin ja maltillisiin sunneihin kohdistunut häikäilemätön terrori sai jopa Al-Qaidan johdon huolestumaan ja kritisoimaan JTJ:tä liiallisesta brutaaliudesta, jonka pelättiin karkottavan potentiaalisia tukijoita.

Shiojen ja sunnien välisen taistelun kiihtyminen tuotti JTJ:lle jäseniä ja tukijoita niin Irakista kuin muista arabimaista. Lokakuussa 2006 JTJ julisti perustetuksi Irakin islamilaisen valtion (ISI), jonka alaisuuteen liittyi myös eräitä muita  ääri-islamistisia ryhmiä.

Menestyksellä oli kuitenkin rajansa. Maltillisiin vastarintaryhmiin kohdistuneet iskut, muista maista tulleiden jihadistien näkyvä rooli ja pyrkimykset pakottaa terrorilla tavalliset irakilaiset noudattamaan fundamentalistista uskontulkintaa, saivat aikaan vastareaktion.
Kymmennettuhannet sunnialueiden irakilaiset, monet näistä aiempia vastarintataistelijoita, muodostivat USA:n armeijan rahoittamina puolisotilaallisisia joukkoja ajaakseen irakilaisen Al-Qaidan pois asuinalueiltaan. Tämän ”Irakin heräämisenä” tunnetun liikkeen taustalla oli myös sunniarabien pyrkimys saada jalansija Irakin uudessa hallinnossa joka oli muotoutunut uskonnollisten shiiapuolueiden ja kurdien dominoimaksi. Sunnialueiden väestön ja muiden vastarintajärjestöjen järjestäydyttyä Islamilaista valtiota vastaan, se joutuikin ahtaalle. Zarqawi itse sai surmansa USA:n ilmaiskussa kesäkuussa 2006, ilmeisesti lähipiiriin kuuluneen ilmiantajan pettämänä. Vuoteen 2008 mennessä järjestö oli kriisissä, menetettyään suuren osa jäsenistöstään ja hallussaan olleista tukialueista. Zarqawin seuraaja Abu Omar al-Baghdadi ja järjestön kakkosmies Abu Ayyub al-Masri saivat surmansa huhtikuussa 2010.

Organisaatio selvisi kuitenkin hengissä, hankkien rahoitusta suojelurahojen keräämisellä ja kidnappauksilla. Järjestö muuttui myös yhä enemmän irakilaiseksi, varsinkin USA:n joukkojen vetäydyttyä Irakista 2011. Monet sen uuden sukupolven jäsenistä ovat entisiä Saddam Husseinin hallinnon sotilaita ja turvallisuuspalvelun jäseniä, joilla ei ollut islamistista taustaa muuta sitäkin enemmän vihaa Irakin uutta hallintoa kohtaan.

Katastrofin siemenet

Keväällä 2011 monissa arabimaissa puhjenneet mielenosoitukset saapuivat myös Syyriaan. Sadattuhannet syyrialaiset kerääntyivät mielenosoituksiin vastustamaan Bashar Al-Assadin autoritaarista hallintoa. Hallituksen lähetettyä poliisin ja armeijan tukahduttamaan mielenosoituksia väkivaltaisesti, tilanne alkoi kärjistyä sisällissodaksi. Syyrian ajautuminen sisällissotaan sai myös Al-Qaidan ja ISI:n puuttumaan tapahtumiin. ISI:n riveissä taistelleet syyrialaiset palasivat kotimaahansa ja toivat mukanaan myös muita Al-Qaidaan sidoksissa olevia militantteja joilla oli vuosien kokemus sissisodasta ja terrori-iskuista. Näiden taistelijoiden perustama ”Al-Nusra-rintama” nousi nopeasti yhdeksi tehokkaimmista ja merkittävimmistä Assadin hallitusta vastustavista aseellisista ryhmistä.

Keväällä 2013 ISI:n johtaja Abu Bakr al-Baghdadi toi julki ISI:n roolin Syyrian Al-Nusra-rintaman rakentamisessa ja julisti organisaatioiden yhdistyvän. Julistus herätti kuitenkin vastustusta Al-Nusra-rintaman syyrialaisten johtajien keskuudessa ja Al-Qaidan globaali keskusjohto asettui näiden puolelle vastustamaan järjestöjen yhdistämistä. Seurauksena oli kuitenkin monien Al-Nusra-rintaman ja muiden kapinallisjärjestöjen taistelijoiden liittäminen ”Irakin ja Syyrian islamilaisen valtion” riveihin vapaaehtoisesti tai painostuksesta ja ISIS:in irtaantuminen Al-Qaidasta. Yhdistymistä seuranneina kuukausina ISIS otti haltuunsa laajan alueen Syyrian Irakin vastaiselta rajalta Aleppon esikaupunkeihin asti. Jos kilpailevat kapinallisryhmät eivät suostuneet sulautumaan ISIS:in riveihin, ne joutuivat hyökkäyksen kohteiksi.

Syyrian hallituksen terrorin ajaessa vapaaehtoisia liittymään jihadistien riveihin, Irakin hallituksen toimet ovat yhtä lailla luoneet pohjaa ISIS:in nousulle. Irakin hallitusta johtavat uskonnolliset shiiapuolueet, eivät ole juuri yrittäneetkään hakea sopua sunniarabeista koostuvien puolisotilaallisten ryhmien kanssa. Ryhmien luvattu integrointi osaksi Irakin armeijaa jäi toteutumatta ja lopulta suurin osa taistelijoista päätyi työttömiksi tai hallituksen vastaisiin sissiryhmiin. Shiiojen ja kurdien puolisotilaalliset joukot taas ovat jatkaneet olemassaoloaan hallituksen siunaamina.

Syyrian hallinnon pommitukset ovat aiheuttaneet tuhoa kapinallisten hallitsemilla alueilla. Kuva: REUTERS/Saad AboBrahim

Ylipäätään sunniarabit ovat kokeneet, että Irakin shiiajohtoinen hallitus on pettänyt heidät. Vuoden 2011 lopusta lähtien pettymys on purkautunut niin laajoina protesteina kuin kasvavana aseellisena sissitoimintana. Hallitus on kuitenkin turvautunut summittaiseen väkivaltaan vastauksena niin protesteihin kuin aseelliseen vastarintaankin. Irakissa kapinallisryhmien ja hallituksen joukkojen väliset taistelut johtivat Fallujan kaupungin joutumisen kapinallisten käsiin jo tammikuussa 2014 ja vähitellen hallituksen joukot ovat johtuneet yhä ahtaammalle muuallakin sunnialueille. Kaikki tämä on luonut ISIS:ille mahdollisuuden nousta uudelleen merkittäväksi tekijäksi. Kun ISIS hyökkäsi täydellä voimalla kesäkuussa 2014 ottaen haltuunsa Mosulin ja suurimman osa Irakin sunnialueista, katastrofin merkit olivat olleet näkyvissä jo pitkään.

Konfliktin kierteestä poliittiseen ratkaisuun?

ISIS on järjestö jonka kanssa on vaikea kuvitella hyväksyttävää rauhanomaista ratkaisua. Järjestö on syyllistynyt olemassaolonsa aikansa lukemattomiin ihmisyyden vastaisiin rikoksiin ja sen ideologiassa kansamurha on keskeisessä asemassa. Silti vastaus ISIS:in toimiin ei voi olla vain sotilaallinen. ISIS:in kaltaisen äärijärjestön nousu on ollut mahdollista USA:n miehitysvallan, Syyrian ja Irakin autoritaaristen hallintojen sekä vuosien jatkuneen brutaalin aseellisen konfliktin ja uskonryhmien välisen vihanpidon luomassa tilanteessa. On varottava ettei ääri-islamistisen terrorin vastustaminen muutu jälleen oikeutukseksi polkea ihmisoikeuksia ja tukea autoritaarisia hallintoja tai kyseenalaisia puolisotilaallisia ryhmiä.

ISIS:in pysyvä kukistaminen on mahdollista vain ratkaisemalla alueen konfliktikierre. Tärkeää olisikin etsiä diplomaattisia ja poliittisia keinoja joilla voitaisiin edistää konfliktien ratkaisua oikeudenmukaisella ja kaikkia kansanryhmiä tyydyttävällä tavalla. ISIS:in valta voi hajota yllättävänkin helposti jos tarjolla on poliittinen ratkaisu joka tarjoaisi Irakin ja Syyrian sunniarabiväestölle selvästi paremman tulevaisuuden. Demokraattisten oikeuksien takaaminen alueen kaikille väestöryhmille ja uskonryhmien välistä liennyttävien sekulaarien rakenteiden luominen on kestävin tie konfliktin lopettamiseen.

Tätä kirjoittaessa ISIS:in hyökkäys Syyrian kurdien hallitsemaan Kobanen kaupunkiin on edelleen käynnissä. Kurdit niin Syyriassa kuin Irakissa ovat osoittautuneet ISIS:in kannalta kaikkein hankalimmiksi vastustajiksi. Kurdialueiden ponnistelut sekulaarin demokratian rakenteiden luomiseksi ovat myös tarjonneet positiivisen vaihtoehtoisen mallin niin Irakissa kuin Syyriassakin. Toivottavaa on että kurdien pyrkimykset eivät jälleen jäisi suurvaltapoliittisten intressien jyräämiksi.

Kurdipakolainen Mursitpinarissa, Turkissa odottaa uutisia Kobanesta. Kuva: Aris Messina/AFP

Lehden numero: