- Sadankomitean ja Rauhanliiton julkaisivat Pax-lehteä vuoteen 2018 saakka. Voit edelleen tutustua lehden arkistoon. »
- Nähdään 2020 »
- Lasten rikosoikeudellinen vastuu ja lapsisotilas Dominic Ongwenin tapaus Kansainvälisessä rikostuomioistuimessa »
- Suomen puolustusmenot ovat Euroopan kärjessä »
- 1963 – Suomi murroksen keskellä »
- Sadankomitean linja »
- Mitä kuuluu rauhanlähettiläille? »
- Kansainvälinen rikostuomioistuin antaa toivoa sorretuille rohingyoille »
- Nuoret mukaan päättämään rauhasta ja turvallisuudesta »
- Katuväkivalta Kapkaupungissa »
- 20 vuotta Rauhankoulua »
- Kirja-arvio: Hävittäjähankinta on poliittinen päätös »
- Aseistakieltäytymisuutisia »
- Sadankomitean rauhanpalkinto kansainvälisen oikeuden tutkija Jarna Petmanille »
- Turkkia rakennetaan luonnon ja ihmishenkien kustannuksella »
- Kaupungistuminen ja ilmastonmuutos uhkana turvallisuudelle kehitysmaissa »
- David McReynolds 1929-2018 »
- Kirja-arvio: Syyrialaisten toiveet demokratiasta diktatuurin ja islamismin puristuksessa »
- Kirja-arvio: Rauhaa rakentamassa? Kansalaisjärjestöt hauraissa maissa »
- Arkinen seitan ja perunamuussi »
- Valkoiset unikot - pasifistisymbolilla nationalismia vastaan »
- Onnea Matti Mäkelä 70 vuotta! »
Nišistä Osloon
Kävin kesällä Serbian Nišissä. Oli pysäyttävää saapua kaupunkiin, jonka nähtävyysvinkkejä googlatessa jotkut ensimmäisistä osumista olivat alkujaankin verkossa julkaistuja juttuja kaupunkiin osuneesta rypäleaseiskusta. Iskun kerrotaan tapahtuneen lounasaikaan 7.5.1999 vilkkaalla vihannestorilla ja jättäneen jälkeensä ihmisiä makaamaan kasvisten lomaan torille ja toisesta sairaalaan osuneesta iskusta.
Lehdet raportoivat alkuun ainakin viidentoista kuolleen, kolmen sairaalassa, kolmen sairaalan lähistöllä ja loppujen torilla. Jälkikäteisarviot vaihtelevat 14 ja 16 menehtyneen välillä lähteestä riippuen. Toimittajat ovat haastatelleet suurta joukkoa järkyttyneitä ihmisiä, jotka kuvailevat iskua monin tavoin.
Pommi oli Naton, mutta välittömissä uutisissa Natossa ei tiedetty, tai ainakaan haluttu kommentoida, mitään sivullisista uhreista. Iskun sanottiin olleen suunnattu lentokenttään. Tämän tapauksen jälkeen kyseisen pommin pudottanut Hollannin ilmavoimat lopetti rypäleaseiden käytön tässä konflliktissa, mutta monet muiden maiden sotavoimat jatkoivat rypäleaseiden käyttöä.
Sittemmin Hollanti on liittynyt mukaan rypäleaseet kieltävään Oslon sopimukseen ja samoin on tehnyt osa muista Nato-maista. Toiset jatkavat edelleen sopimuksen ulkopuolella.
--
Tässä lehdessä Tuuli Martikainen kirjoittaa ajankohtaisesta rypäleasetilanteesta maailmassa. Oslon sopimuksen myötä on tuhottu suurin osa maailman rypäleasevarastoista, mutta uhrien määrä on edelleen noussut, pitkälti Syyrian tilanteen vuoksi. Kansainvälisistä sopimuksista käsittelemme myös asekauppasopimusta ja siihen liittyvää asevientikysymystä hiukan laajemminkin.
Juhani Mastokangas kirjoittaa Gene Sharpin, yhden tunnetuimmista pasifistisista teoreetikoista, näkemyksistä välineellisestä väkivallattomuudesta ja Minna Vähäsalo on perehtynyt rauhanliikkeen historiaan tällä kertaa kansainvälisen vapaaehtoistyön näkökulmasta. Timo Mielonen puolestaan on huolissaan poliisin militarisoinnista ja tiedustelulakien nopeasti eteenpäin viennistä.
Lotta Kivinen kirjoittaa Rohingojen ahdingosta ja Reko Ravela Kurdistanin vaaleista. Toimintavinkissä suosittelemme ilmiantamaan itsensä Israelin valtiolle ja muuten suosittelen tekemään risottoa kaurasta.
Lehden numero:
Banners
