Burman rohingya-vähemistöä kohtaamassa jopa kansanmurha

Kirjoittaja:

Yhdistyneet kansakunnat julkaisi perjantaina 3. helmikuuta raportin, jonka mukaan Burman (virallisesti Myanmar) valtion asevoimat ovat syyllistyneet vakaviin rikoksiin islaminuskoista rohingya-vähemmistöä kohtaan maan pohjoisosissa. Myanmarin turvallisuusjoukot ovat raportin mukaan syyllistyneet tappoihin, joukkoraiskauksiin, pahoinpitelyihin, katoamisiin ja muihin vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin. Armeijan käyttämät keinot täyttävät erittäin todennäköisesti kriteerit rikoksista ihmisyyttä vastaan.

YK:n ihmisoikeuselin OHCHR oli haastatellut yli kahta sataa naapurimaahan Bangladeshiin paennutta ihmistä. Paxin haastatteleman ruotsalaisen kansalaisjärjestön Svenska Burmakommittén tiedottajan Johanna Kvistin mukaan raportissa käytetyt sanavalinnat kertovat karua kieltään tilanteen vakavuudesta. Myanmar ei ole päästänyt rohingyoiden asuttamille alueille toimittajia, tutkijoita tai avustusjärjestöjä, ja tietoa on aiemmin tihkunut esimerkiksi pakolaisten kautta.

OHCHR:n mukaan väkivalta on kohdistunut niin lapsiin kuin naisiinkin. Yli puolet 101 haastatellusta naisesta oli joutunut raiskauksen tai muun seksuaalisen väkivallan kohteeksi. Raportin mukaan joukkoraiskauksia on tapahtunut yleisesti. Väkivallalta ja kuolemalta eivät ole säästyneet myöskään vauvat ja pienet lapset, vanhukset tai vammaiset.

Haastatellut kertovat armeijan sytyttäneen tuleen taloja, joissa on ollut perheitä sisällä, ja työntäneen ihmisiä jo liekeissä oleviin taloihin. Armeija, poliisi sekä ihmisjoukot ovat polttaneet myös rohingyoiden kouluja, kauppoja ja moskeijoita. Haastatellut kertoivat YK:lle myös mielivaltaisista ampumisista. Haavoittuneet ja sairaat eivät ole päässet hoitoon eikä avustusjärjestöjä ole päästetty paikalle. Ihmiset kärsivät myös nälästä eikä kaikilla ole kattoa päänsä päällä.

Vuosikymmeniä kestäneen sotilasjuntan hallinnon päätyttyä valtaan nousi vuosi sitten demokraattisesti valittu demokratialiitto NDL johtajanaan Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 1991 voittanut Aung San Suu Kyi. Hänen maineensa on kärsinyt kansainvälisesti rohingya-kansaan kohdistuvan väkivallan sallimisesta ja häntä on vaadittu toimimaan aktiivisemmin. Johanna Kvist Svenska Burmakommitténista kertoo, että Suu Kyin vastentahtoisuus lopettaa väkivaltaisuuksia on osin sisäpoliittista. Rohingya-vähemmistö ei ole kansan keskuudessa pidetty ja sen oikeuksien tukeminen veisi kansan suosiota myös maan johdolta. Kvistin mukaan niin kauan kun Suu Kyi on hiljaa, hän ei kanna vastuuta kansastaan sen johtajana, mutta samalla hän myös pelkää armeijan kaappaavan jälleen vallan.


Paperittomia rohingya-pakolaisia Bangladeshissä. Kuva: EU/ECHO/Pierre Prakash

Nykyiset laajamittaiset väkivaltaisuudet rohingya-vähemmistöä vastaan puhkesivat lokakuun alussa. Joukko ihmisiä hyökkäsi poliisiasemalle 9. lokakuuta ja yhdeksän poliisia kuoli. Viranomaiset syyttivät iskusta rohingya-kapinallisia ja ovat sen jälkeen Amnesty Internationalin mukaan ruvenneet rankaisemaan kollektiivisesti koko kansaa. Sittemmin jälkeen jopa 69 000 ihmistä on paennut rajan yli Bangladeshiin, vaikka Bangladesh on estänyt osan rajanylityksen.

Rohingya-pakolaiset on viimeisimpien tietojen mukaan myös uhattu siirtää Bangladeshissa sijaitsevilta pakolaisleireiltä pois Bengalinlahdella sijaitsevalle suojattomalle Thengar Char -nimiselle saarelle. Saaren ympäristö on merirosvojen suosiossa. Siellä ei ole teitä eikä tulvavalleja ja sitä on pidetty asumiskelvottomana. Esimerkiksi uutistoimisto Reutersin reportterit kävivät saarella ja totesivat sen tasaiseksi ja tuulen pieksemien pusikoiden peittämäksi.

YK:n raportin mukaan rohingya-kansan syrjintä on kestänyt buddhalaisenemmistöisessä Myanmarissa jo vuosikymmeniä ja myös Johanna Kvist painottaa, ettei syrjintä ole sisänsä mitään uutta. Rohingyat ovat asuttaneet pohjoista Rakhinen osavaltiota Bangladeshin rajalla jo vuosisatojen ajan, mutta valtaväestö pitää heitä edelleen yleisesti laittomina maahantulijoina, Kvist kertoo. He eivät voi saada Myanmarin kansalaisuutta ja heidän perheenmuodostustaan ja liikkumistaan rajoitetaan.

Edellisen kerran vuonna 2012 yli 100 000 rohingyaa joutui lähtemään kodeistaan. Monet päätyivät maan sisäisille pakolaisleireille, joista he eivät pääse liikkumaan vapaasti eikä heillä ole tarpeeksi ruokaa, pääsyä terveydenhoitoon tai kouluun. Ihmiset asuvat edelleen pakolaisleireillä. Rohingyoita on kutsuttu sekä yhdeksi maailman vainotuimmista vähemmistöistä että maailman ystävättömimmäksi kansaksi. Rohingya-kansan puolesta työskentelee kuitenkin kansalais- ja ihmisoikeusjärjestöjä ympäri maailmaa.

YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n Bangladeshin johtaja John McKissick kutsui väkivaltaisuuksia ”etniseksi puhdistukseksi” jo viime marraskuussa. Joulukuussa Malesian pääministeri Najib Razak kutsui tapausta kansanmurhaksi ja 23 Nobelin palkinnon saajaa vetosi avoimessa kirjeessä YK:n turvallisuusneuvostoon syrjinnän lopettamiseksi. Myös muut Kaakkois-Aasian yhteistyöjärjestö ASEAN:in jäsenvaltiot, joista monet ovat pääasiassa islaminuskoisia, ovat vaatineet riippumatonta tutkintaa väkivaltaisuuksista sekä ratkaisun pohtimista muiden alueen valtioiden kanssa.

Samaa vaatii Svenska Burmakommittén, joka on ollut pettynyt siihen, että aiemmin nimitetyillä työryhmillä on ollut joko omia etuja ajettavanaan tai hyvin rajallinen mandaatti. Myanmarin hallituksen nimittämää ryhmää johti varapresidentti ja entinen kenraali Myint Swe. Se totesi, ettei löytänyt mitään todisteita rohingya-kansan nälänhädästä tai maan asevoimien väkivallan käytöstä. YK:n nimittämän työryhmän, jota johtaa entinen pääsihteeri Kofi Annan, tehtävä on neuvoa antava eikä sen uskota saavan aikaiseksi mitään tilanteen parantamiseksi.

YK:n ihmisoikeuselimen keräämien tietojen sekä Svenska Burmakommittén mukaan kansainvälisellä yhteisöllä alkaa olla kiire pelastaa rohingyat.

Lehden numero: