YK:n ykkösnuori on rauhan ja tasa-arvon asialla

Olemme sopineet Jayathma Wickramanayaken, 27, kanssa haastatteluajan Facebookin Messengerissä hyvissä ajoin. Mutta muutamaa tuntia ennen haastattelun alkua saan viestin:

Saatan tulla vähän myöhässä. Kiitos, että ymmärrät.

YK:n pääsihteerin nuorisoasioiden erityisedustajan aikataulu on tiukka. Suomen vierailulle sovitut tapaamiset kestävät aamusta iltaan. Yöllä alkaa tulla sähköpostiviestejä YK:n päämajasta, New Yorkista. Niihinkin olisi hyvä vastata.

Erityisedustajana Wickramanayake auttaa pääsihteeri António Guterresia nuorten asioiden edistämisessä sekä nuorten tarpeiden esiintuomisessa: hän edistää rahoitusta nuorisoteeman toteuttamiseen, vierailee YK:n jäsenmaissa edistämässä nuorisoasioita sekä kannustaa jäsenmaita tuomaan turvallisuusneuvostoon nuorisokysymyksiä. Tehtävä perustettiin vuonna 2013.

Wickramanayake valittiin tehtävään noin vuosi sitten. Hän seuraa tehtävässä partioliikkeen maailmanjärjestö WOSM:in pääsihteeriksi siirtynyttä jordanialaista Ahmad Alhendawia.

“Mielestäni Ahmad Alhendawi teki erinomaista työtä painottaessaan nuorten osallisuuden tärkeyttä niin YK:n sisä- kuin ulkopuolellakin. Koska hän teki tätä työtä hyvin, on nyt suuri tarve nuorisoasioille. Minulle on tärkeää rakentaa sen päälle mitä hän teki. Nyt tarve on olemassa, mutta ei vielä resursseja vastata kaikkiin näihin tarpeisiin”

Tärkeää olisi myös institutionalisoida erityisedustajan toimisto osaksi YK:n pysyvää rakennetta. ”Meillä on YK:n nuorin tiimi, ja suurin osa on töissä vain väliaikaisesti”, Wickramanayake sanoo.

”YK ei ole minulle päätepiste, vaan bussipysäkki”

Wickramanayaken tie erityisedustajan tehtävään on ollut sekoitus päämäärätietoista työtä ja onnekkaita sattumia. ”Olen itse asiassa aina ollut kiinnostunut politiikasta”, hän kertoo.

Perheessä ei ollut voimakasta hierarkiaa, vaan nuorta naista rohkaistiin kyselemään ja osallistumaan poliittisiinkin keskusteluihin. Siksi hän osallistui aktiivisesti kotimaansa nuorisopolitiikkaan samalla kun opiskeli geeniteknologiaa yliopistossa. Tärkeä virstanpylväs kohti erityisedustajan tehtävää oli toimiminen Sri Lankan historian ensimmäisenä YK-nuorisodelegaattina vuonna 2012.

”YK ei kuitenkaan ole minulle päätepiste, vaan kuin bussipysäkki, joka on elämäni varrella”, Wickramanayake sanoo.

Sri Lanka valitsi ensimmäisen naispääministerin jo vuonna 1960, mutta tasa-arvon toteutuminen maan politiikassa on vielä kaukana. Wickramanayake muistuttaa, että yhtä lukuunottamatta kaikki maan naiskansanedustajat ovat olleet joko kuolleiden miespoliitikkojen siskoja tai entisiä vaimoja.

”Elämme tosi patriarkaalisessa ja naisvihamielisessä yhteiskunnassa.”

”Politiikkaa pidetään likaisena ja korruptoituneena, ja siten naisille sopimattomana. Nuorilla naisilla ei myöskään ole tarpeeksi itseluottamusta, jotta he uskaltaisivat lähteä politiikkaan. Ja kun johtavilla paikoilla ei ole naisia, ei niihin saada naisia tulevaisuudessakaan”, Wickramanayake sanoo.

Näin ei tietenkään ole kaikkialla, eikä Wickramanayake voi aina pohtia asioita Sri Lankan näkökulmasta. Uudessa tehtävässä perspektiiviä pitää muistaa toisinaan muuttaa. ”Roolini ei enää ole olla srilankalainen vaan globaali. Se ei ole ihan helppoa”, hän pohtii.

^{Jayathma Wickramanayake vieraili Suomessa huhtikuussa 2018. Kuva Jenni Ruotsalainen.}

Suomi on 2250:n mallimaa

YK:n turvallisuusneuvosto hyväksyi vuonna 2015 päätöslauselman 2250, Nuoret, rauha ja turvallisuus. Tuota päätöslauselmaa myös suomalainen kansalaisjärjestökenttä on ollut aktiivisesti sorvaamassa: Suomen Partiolaiset, Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ja YK-liitto luovuttivat silloiselle pääsihteerille, Ban Ki-Moonille aloitteen teeman edistämisestä jo vuonna 2011 Porin SuomiAreenassa.

Päätöslauselman edistäminen on myös yksi Wickramanayaken prioriteeteista. Se on hänelle paitsi tärkeä myös henkilökohtainen teema.

“Kasvoin Sri Lankassa konfliktin aikana. Kirjoitin silloin lehtiin sodasta, ja rauhan tärkeydestä”, Wickramanayake sanoo.

”Päätöslauselma on meille on instrumentti, jolla voimme vastuuttaa YK:n jäsenmaita nuorten huomioimisessa erityisesti rauhan ja turvallisuuden kysymyksissä.”

Erityisedustajana Wickramanayake haluaa edistää päätöslauselman tunnettuutta niin jäsenmaissa kuin YK:n sisälläkin. Yhtäältä olisi tärkeää, että jäsenmaat kuten Suomi tunnistaisivat päätöslauselman merkityksen ja toteuttaisivat sitä. Toisaalta päätöslauselman sanoma tulisi hänen mielestään sisällyttää myös YK:n nuorisostrategiaan.

“YK:n teettämässä 2250-selvityksessä suositellaan 2250-verkostojen perustamista jäsenmaihin. Suomella voisi olla tärkeä rooli jakaa omia kokemuksiaan myös muihin maihin”, Wickramanayake sanoo.

Suomalaiset nuoret ovat onnekkaita

Wickramanayake vaikuttaa silminnähden vaikuttuneelta Suomen nuorisojärjestökentästä. Haastattelua edeltävänä iltana hän on osallistunut Allianssin ja Suomen 2250-verkoston järjestämään keskustelutilaisuuteen.

Silmiinpistävintä on ollut se, miten hyvä mahdollisuus suomalaisilla nuorilla on työskennellä yhteistyössä valtion kanssa.

”Toisin kuin monissa muissa maissa, teillä on ainutlaatuinen mahdollisuus työskennellä valtion kanssa erittäin läheisesti. Toivoisin, että käyttäisitte tätä mahdollisuutta edunvalvontaan YK-tasolla”, Wickramanayake sanoo.

”Voisitte auttaa myös muita maita kokemustenne ja osaamisenne pohjalta.”

^{Kuva: Jenni Ruotsalainen.}

Kirjoittaja Ilmi Salminen toimi Suomen YK-nuorisodelegaattina vuonna 2017.