- Sadankomitean ja Rauhanliiton julkaisivat Pax-lehteä vuoteen 2018 saakka. Voit edelleen tutustua lehden arkistoon. »
- Nähdään 2020 »
- Lasten rikosoikeudellinen vastuu ja lapsisotilas Dominic Ongwenin tapaus Kansainvälisessä rikostuomioistuimessa »
- Suomen puolustusmenot ovat Euroopan kärjessä »
- 1963 – Suomi murroksen keskellä »
- Sadankomitean linja »
- Mitä kuuluu rauhanlähettiläille? »
- Kansainvälinen rikostuomioistuin antaa toivoa sorretuille rohingyoille »
- Nuoret mukaan päättämään rauhasta ja turvallisuudesta »
- Katuväkivalta Kapkaupungissa »
- 20 vuotta Rauhankoulua »
- Kirja-arvio: Hävittäjähankinta on poliittinen päätös »
- Aseistakieltäytymisuutisia »
- Sadankomitean rauhanpalkinto kansainvälisen oikeuden tutkija Jarna Petmanille »
- Turkkia rakennetaan luonnon ja ihmishenkien kustannuksella »
- Kaupungistuminen ja ilmastonmuutos uhkana turvallisuudelle kehitysmaissa »
- David McReynolds 1929-2018 »
- Kirja-arvio: Syyrialaisten toiveet demokratiasta diktatuurin ja islamismin puristuksessa »
- Kirja-arvio: Rauhaa rakentamassa? Kansalaisjärjestöt hauraissa maissa »
- Arkinen seitan ja perunamuussi »
- Valkoiset unikot - pasifistisymbolilla nationalismia vastaan »
- Onnea Matti Mäkelä 70 vuotta! »
Arktisesta alueesta ydinaseeton vyöhyke?
Pugwash ja PNND-järjestöt pohtivat pohjoisen napapiirin julistamista ydinaseettomaksi vyöhykkeeksi.
Aseriisunnan historiaa tehnyt tieteentekijöiden Pugwash- järjestö ja parlamentaarikkojen ydinaseriisuntaan tähtäävä PNND-järjestö pohtivat marraskuussa 2008 seminaarissaan Kööpenhaminassa koko pohjoisen napapiirin alueen julistamista ydinaseettomaksi vyöhykkeeksi. Kokoukseen osallistuivat muun muassa kansainvälisen joukkotuhoasekomission vetäjä, tohtori Hans Blix, maailman kaupunginjohtajien Mayors for Peace-järjestön koordinaattori Pol d`Huyveter sekä parlamentaarikkojen PNND-järjestön koordinaattori Alyn Ware.
Kansanedustaja Holger Nielsen perusteli ajatusta koko kalottialueen kattavasta ydinaseettomasta vyöhykkeestä ilmaston lämpenemisellä, joka laajentaa ympäri vuoden avoinna olevia vesialueita. Pohjoisnapa-alueen uskotaan pysyvän sulana läpi vuoden jo kesällä 2013. Siperian rannikkoa seuraava Koillisväylä tulee purjehduskelpoiseksi Muurmanskista Tyynelle merelle. Merenpohjan luonnonvarojen käyttö lisääntyy, ja Venäjän ja Norjan pitkään kytenyt aluekiista Jäämeren ja Barentsinmeren pohjan käyttöoikeuksista on leimahtanut liekkiin jälleen. Myös USA ja Kanada ovat aktivoituneet sotilaallisesti alueella. Arktis on vahvasti ydinaseistettu, ja sotilaallinen jännitys voi kärjistyä nykytilanteesta. Nielsen esitti, että Tanskan hallituksen tulisi tehdä aloite sopimukseksi
Arktisen alueen ydinaseettomaksi vyöhykkeeksi.
PNND:n Alyn Ware esitti omassa alustuksessaan erilaisia ratkaisuja vyöhykkeelle. Ydinaseettomien Suomen ja Ruotsin osalta kalottialueen vyöhyke tarjoaisi uuden liekin 1970-luvun Pohjolan ydinaseettoman vyöhykkeen hankkeelle. Myös Rauhanliiton kunniapuheenjohtaja professori Göran von Bonsdorff käsitteli tuolloin teemaa kirjoissaan. Norja ja Tanska ovat asettaneet rajoituksia Nato-jäsenyydelleen, eivätkä ne ota alueelleen ydinaseita rauhan aikana. Islannilla ja Grönlannilla on erityisasema Natossa. Kanada on luopunut Naton ydinaseista.
Etelänavasta sopimuksilla ydinaseeton
Etelänapamantereen ydinaseettomuus perustuu sopimuksiin. Etelä-Amerikka, Afrikka, suuri osa Tyynen valtameren alueesta ja esimerkiksi Mongolia (Kaakkois-Aasian vyöhyke) ovat ydinaseettomia vyöhykkeitä. Keskeinen ongelma ovat Alaska ja Muurmannin alue sekä itse napa-alue, jolla operoi yhä esimerkiksi strategisia hyökkäyssukellusveneitä. Merenkulun vapauden periaate ei antane mahdollisuutta kieltää ydinasein varustettujen alusten purjehdusta alueella. Suurimmat ydinasevallat pidättäytyvät tästä syystä tunnustamasta ydinaseettomia vyöhykkeitä.
Tämä epäkohta ei estäisi silti vyöhykkeen pohtimista ja perustamista esimerkiksi sellaisessa muodossa, että sen ytimen muodostaisivat ydinaseista jo luopuneet maat. Ydinkärkien sijoittaminen, niillä uhkaaminen ja aseiden käyttö ja toisaalta ydinasevaltojen takeet tilanteelle kirjattaisiin sopimuksiin.
Vyöhyke saisi näin innovatiiviset puitteet ja se olisi ydinasemahtien ja ydinaseettomien maiden välinen, luottamusta ja turvallisuutta vahvistava ratkaisu parhaaseen ETYJ-henkeen.
Lehden numero:
Aiheet:
Banners
