Lähi-idän konfliktien hinta – Tutkimustietoa konfliktin vaikutuksista

Kirjoittaja:

data-cke-saved-src=/files/u1/sodan_hinta_kuvitus.jpg
Lähi-idän asellisilla konflikteilla on ollut myös rahassa laskettava hinta. Intialaisen tutkimuksen mukaan 13 alueen maat ovat menettäneet taloudellisesti arviolta 12 000 miljardia dollaria menetettyinä mahdollisuuksina.

 Geneve, kuvat Wikimedia Commons

Kuolemalle, murskatuille tulevaisuudenhaaveille, nöyryytyksille, inhimilliselle kärsimykselle ja epätoivolle on mahdotonta laskea hintaa. Viimeisten vuosikymmenten aikaisilla konflikteilla on ollut kuitenkin myös rahassa laskettavia vaikutuksia, joista on tärkeä saada puolueetonta tietoa. Intialainen tutkimusjärjestö Strategic Foresight Group on arvioinut Lähi-idän konfliktien taloudellisia vaikutuksia. Tutkimuksessa päädytään huimaan 12 000 miljardin dollarin arvioon menetettyjen mahdollisuuksien kustannuksista [viite 1]. Tarkastelussa ovat olleet alueen 13 maata: Egypti, Iran, Irak, Israel, Jordania, Kuwait, Libanon, Qatar, Saudi-Arabia, Syria, Yhdistyneet Arabiemiraatit sekä palestiinalaisalueet.
Raportissa lasketaan myös alueen kilpavarustelun kasvavia kustannuksia. Viimeisen vuosikymmenen kuluessa Saudi-Arabian sotilaalliset menot ovat kasvaneet 18 miljardista dollarista yli 30 miljardiin. Samassa ajassa Iran on nostanut puolustusbudjettiaan kolmesta miljardista dollarista kymmeneen miljardiin. Luvut ovat suuria suhteutettuna maiden kokonaistalouteen ja erityisesti suhteessa BKT/henkilö. Esimerkiksi Iranin bruttokansantuote oli vuonna 2007 noin 260 miljardia dollaria ja BKT/henki vain 3660 dollaria. Sotilaalliset menot alueen maissa ovat huimia verrattuna vaikkapa Suomen puolustusmenoihin. Puolustusministeriön lukujen [viite 2] mukaan vuonna 2006 Suomen sotilaalliset kustannukset olivat noin 2,9 miljardia dollaria, BKT/henkilö ollessa 41 252 dollaria. [viite 3]
Strategic Foresight Groupin tutkimuksen 170-sivuinen loppuraportti esiteltiin ensimmäistä kertaa Genevessä tammikuussa 2009, sveitsiläisen Geneva Centre for Security Policy -järjestön isännöimässä paneelikeskustelussa. Tutkimus on tehty Sveitsin, Norjan, Turkin ja Qatarin hallitusten myöntämän rahoituksen turvin. Tutkimusta tehtäessä haastateltiin yli 50 asiantuntijaa mm. Israelista, palestiinalaisalueilta, Irakista, Libanonista, Jordaniasta, Egyptistä, Qatarista, Kuwaitista sekä Arabimaiden liitosta.
Tutkimuksessa tarkastellaan maakohtaisesti muun muassa seuraavanlaisia kysymyksiä: pakolaisongelma sekä lähtö- että vastaanottomaissa, aivovuoto, konfliktien ympäristövaikutukset, asevarustelun kustannukset, massatyöttömyys, infrastuktuurituhot sekä julkispalvelujen rapautuminen ja konfliktien vaikutus alueen elinkeinoihin kuten turismiin. Raportti ei aja mitään tiettyä ratkaisumallia konfliktien lopettamiseksi, mutta esittelee neljä vaihtoehtoista tulevaisuudenskenaariota alueelle. Raportti valottaa mahdollisuuksia ja uhkia. Tulevaisuudenskenaariot kuvaavat vuonna 2025 alueella mahdollisesti vallitsevia tilanteita, joissa on toimittu tiettyjen reunaehtojen toteuttamiseksi.

Onko hinnalla väliä sodassa ja rauhassa?

data-cke-saved-src=/files/u1/asehintajuttukuvitus.jpg"Tarkoituksemme on ollut määrittää konfliktien taloudellisia vaikutuksia. Päämääränämme ei ole ollut etsiä rauhan avaimia. Rauhaan vaadittavat neuvottelut ja ratkaisut ovat poliittisten päättäjien vastuulla," tutkimusjohtaja Sundeep Waslekar täsmensi ja jatkoi:
"Tutkimus aloittaa tarkastelun vuodesta 1991, jolloin isralilaiset ja palestiinalaiset neuvottelivat Madridin konferenssin puitteissa. Neuvottelut olisivat voineet onnistuessaan kääntää Lähi-idän kehityssuunnan. Näin ei kuitenkaan tapahtunut. Tulevaisuutta ajatellen, meistä on hyödyllistä tuoda esiin myös taloudelliset hyödyt, jotka rauha toisi mukanaan. Laskelmiemme mukaan, ilman konflikteja, muutamissa alueen maissa kasvu olisi joinakin tarkastelujakson vuosina voinut yltää jopa kahdeksaan prosenttiin. Talouden kokoon suhteutettuna Irak on suurin häviäjä. Irakin BKT voisi olla 30 kertaa nykyistä suurempi ilman viimeisten kahden vuosikymmenen sotia. Rauha toisi mukanaan valtavat mahdollisuudet taloudelliseen ja sosiaaliseen kehitykseen. "
Taloustieteilijä Raja Khalidi UNCTADista epäili tutkimuksen hyötyä alueen rauhanponnisteluissa: "Raportti saattaa kiinnostaa akateemisia tutkijoita, mutta en usko tälläisten laskelmien vaikuttavan millään lailla poliittisiin toimijoihin. Tutkimuksen tekijöiden ja rahoittajien päämäärä on varmasti ollut jalo, mutta kustannusten arvioiminen ei tuo rauhaa. Konfliktin juuret ovat syvällä. Kyse on oikeudenmukaisuudesta. Perimmäisiin kysymyksiin on löydettävä ratkaisut, jotta vihollisuudet loppuvat. Jos kustannuksilla olisi jotain merkitystä päätettäessä sotatoimista, niin sotiin ei ryhdyttäisi alunperinkään."
Lordi Alderdice, joka oli yksi pääneuvottelijoista Pohjois-Irlannin rauhanprosessissa, totesi Khaladin olevan osittain oikeassa:
"Konfliktin osapuolet ovat valmiita maksamaan valtavan taloudellisen hinnan siihen asti, kun he uskovat, että konflikti on mahdollista voittaa – tai hävitä. Pohjois-Irlannissa mahdollisuus rauhaan avautui vasta, kun kumpikin osapuoli myönsi lopullisen voiton tai häviön olevan saavuttamattomissa."
Kokenut neuvottelija Alberdice muistutti myös:
"Konfliktit ovat ihmisten luomia ja niinpä yksikään konflikti ei ole ratkaisemattomissa. Jos ihmisillä on halua muuttaa tilanne, terrorismin ja väkivallan kierteet on mahdollista purkaa."
Kustannustelaskelmista voi kuitenkin olla hyötyä erityisesti, kun alueen maat, jotka eivät ole suoraan konfliktin osapuolena, miettivät poliittisia asemiaan. Suurlähettiläs Hesham Youssef Arabimaiden liitosta näki tutkimuksen merkityksellisenä käytännön poliittisille prosesseille.
"Hintalappu konflikteille saattaa vakuuttaa konfliktien osapuolet edes harkitsemaan neuvottelupöytään istumista", Youssef sanoi.

data-cke-saved-src=/files/u1/libanon_sotakuvitus.jpgSynkkiä näkymiä ja toivonpilkahduksia

Tämänhetkinen tilanne alueella on monilta osin erittäin jännitteinen. Tutkimus julkaistiin samaan aikaan, kun Gazan kriisi oli käynnissä. Israelin ja Hamasin toimien valossa näyttäisi, että ainakaan Gaza-Israel konflikti ei ole edennyt lordi Alderdicen mainitsemaan vaiheeseen, jossa kumpikin osapuoli myöntäisi lopullisen voiton saavuttamisen väkivallalla olevan toivotonta.
Muu maailma seurasi voimattomana sivusta operaatiota, jossa siviliuhrien määrä nousi suureksi. Iskussa Gazan infrastuktuuri tuhottiin täydellisesti ja poliittinen ratkaisu alueen keskeisimpään konfliktiin lipui entistä kauemmaksi. Tuhoisa sotilaallinen operaatio lietsoi pelkoa, vihaa, marttyyrihenkeä ja viholliskuvia kaikissa alueen maissa. Israelilaisista 96 prosenttia väestöstä kannatti operaatiota. Tälläinen yleinen mieliala ja oikeistoblokin voittotulos Israelin helmikuun vaaleissa merkannee rauhanneuvottelutoiveiden hautaamista pitkäksi aikaa.
Toisaalta Irakin alkuvuoden maakuntavaalit sujuivat odotettua rauhallisemmin. Kyseessä oli ensimmäiset valtakunnaliset vaalit Irakissa kolmeen vuoteen. Näissä vaaleissa oli mukana kaikki puolueet, toisin kuin kuin neljä vuotta sitten pidetyissä maakuntavaaleissa. Tuolloin monet, etenkin sunni-muslimien puolueet, jättäytyivät pois vaaleista poliittisten erimielisyyksien, väkivallan ja miehityksen vuoksi. Ilmapiiri Irakissa on nyt varovaisen toiveikas. Kehityksen toivotaan jatkuvan hyvänä mentäessä kohti loppuvuoden parlamenttivaaleja.
Mitä tahansa tulevaisuus tuokin tullessaan, on tärkeää pitää mielessä konfliktien hinta – nykyhetkelle ja tulevaisuudelle.

Strategic Foresight Group: Cost of Conflict in the Middle East
www.strategicforesight.com, publications (at) strategicforesight.com
Aiemmin ilmestyneitä tutkimusraportteja:
- Cost of Conflict between India – Pakistan
- Cost of Conflict in Sri Lanka
- Global Security and Economy

Viitteet:

[1] Vaihtoehtolaskelmissa käytetty kustannusten arvostus, joka perustuu ns. menetettyyn hyötyyn eli toiseksi parhaan vaihtoehdon tuottoon. Valitun vaihtoehdon kustannukseski täytyy siis laskea toiseksi parhaan vaihtoehdon menetetty tuotto. www.taloussanomat.fi, taloussanakirja

[2] 2,2 miljardia euroa, huoltovarmuus ja rauhanturvatoiminta eivät ole mukana tässä laskelmassa

[3] BKT 167 miljardia euroa, BKT/henkilö 31 713 euroa - valuuttamuunnokset laskettu keskikurssien mukaan

Lehden numero: