- Sadankomitean ja Rauhanliiton julkaisivat Pax-lehteä vuoteen 2018 saakka. Voit edelleen tutustua lehden arkistoon. »
- Nähdään 2020 »
- Lasten rikosoikeudellinen vastuu ja lapsisotilas Dominic Ongwenin tapaus Kansainvälisessä rikostuomioistuimessa »
- Suomen puolustusmenot ovat Euroopan kärjessä »
- 1963 – Suomi murroksen keskellä »
- Sadankomitean linja »
- Mitä kuuluu rauhanlähettiläille? »
- Kansainvälinen rikostuomioistuin antaa toivoa sorretuille rohingyoille »
- Nuoret mukaan päättämään rauhasta ja turvallisuudesta »
- Katuväkivalta Kapkaupungissa »
- 20 vuotta Rauhankoulua »
- Kirja-arvio: Hävittäjähankinta on poliittinen päätös »
- Aseistakieltäytymisuutisia »
- Sadankomitean rauhanpalkinto kansainvälisen oikeuden tutkija Jarna Petmanille »
- Turkkia rakennetaan luonnon ja ihmishenkien kustannuksella »
- Kaupungistuminen ja ilmastonmuutos uhkana turvallisuudelle kehitysmaissa »
- David McReynolds 1929-2018 »
- Kirja-arvio: Syyrialaisten toiveet demokratiasta diktatuurin ja islamismin puristuksessa »
- Kirja-arvio: Rauhaa rakentamassa? Kansalaisjärjestöt hauraissa maissa »
- Arkinen seitan ja perunamuussi »
- Valkoiset unikot - pasifistisymbolilla nationalismia vastaan »
- Onnea Matti Mäkelä 70 vuotta! »
Totaali Tuukka Masalin loikkasi Belgiaan
Jyväskyläläinen totaalikieltäytyjä Tuukka Masalin muutti Belgiaan hakeakseen poliittisena pakolaisena turvapaikkaa. Hän aikoo valittaa saamastaan kielteisestä päätöksestä.
Abou, kuva
Totaalikieltäytyjä Tuukka Masalin sai helmikuun lopulla 2009 kielteisen päätöksen turvapaikkahakemukseensa Belgiassa. Masalin teki tammikuussa 2009 ”jussihermajat” ja loikkasi Belgiaan hakemaan poliittista turvapaikkaa. Hän aikoo valittaa päätöksestä korkeampiin oikeusasteisiin.
Belgian lainsäädännössä on pykälä, joka on mahdollistanut nyt jo kahden suomalaisen eli toisen EU-maan kansalaisen anovan turvapaikkaa. Muissa yhteisön valtioissa tämä ei ole mahdollista. Vuonna 2001 samaa mahdollisuutta käytti jyväskyläläinen historianopiskelija Jussi Hermaja. Hän ei saanut turvapaikkaa ja Hermajan totaalituomio vanhesi vuonna 2006. Hermaja vietti viisi vuotta kokonaan poissa Suomesta. Masalin on valmistautunut samaan.
”Asianajajani sanoi, etta ne (viranomaiset) tekevat kaikkensa, ettei EU:n kansalaista hyväksyttäisi turvapaikanhakijaksi – muutoin poliittiset suhteet kärsivät”, Masalin kertoo.
Aseistakieltäytyjäliiton mukaan tapaus kertoo aseistakieltäytyjien kohtelun ongelmista Suomessa. Vaikka siviilipalveluslakia uudistettiin reilu vuosi sitten, totaalikieltäytyjät tuomitaan vankeuteen entiseen tapaan. YK:n ihmisoikeuskomitea vaati syksyllä 2004 Suomea laajentamaan palveluksesta rauhan aikana vapautetuille Jehovan todistajille myönnettyä erityiskohtelua niin, että se voisi koskea myös muita aseistakieltäytyjäryhmiä. Toistaiseksi Suomi ei ole kuitenkaan saanut tehdyksi asialle mitään.
Parikymppinen Masalin sanoo olleensa yhteydessä Hermajaan vasta päivä ennen lähtöään, mutta saaneensa perillä vegaanikokki-Hermajalta tukea ja kontakteja. Masalin on sijoitettu CPAS de BOUSSU -nimiseen turvapaikkakeskukseen noin 12 kilometrin päähän Monsin kaupungista, Hermaja puolestaan asuu edelleen Gentissä. Suomi ei koskaan tehnyt luovutuspyyntöä Hermajasta, eikä oletettavasti tee Masalinistakaan.
Päätös Belgiaan lähtemisestä kehittyi vasta ennen vuodenvaihdetta. Alunperin Masalinin piti lähteä maasta hiljaisuudessa. Myöhemmin Aseistakieltäytyjäliiton kautta turvapaikka-asia nousi esiin, ja maastapako noteerattiin AKL:n tiedotteen jälkeen myös Suomen mediassa.
Sota ei ole ratkaisu
Masalin ei miellä itseään aseistakieltäytyjän, pasifistin kuin antimilitaristinkaan lokeroon, vaikka sanookin edustavansa jokaista näistä jossain määrin.
”Ei ole sellaista tilannetta, jossa väkivaltaa voitaisiin käyttää ratkaisuna”, hän toteaa.
”En kokenut armeijaa oikeaksi vaihtoehdoksi sen järjettömyyden takia: opetetaan tappamaan ja tuhoamaan vihollinen keinolla millä hyvänsä. Siviilipalvelus taas on pelkkä korvike armeijalle. Siinä on paljon ongelmia jo palveluksen pituudesta lähtien. Toisaalta olisin valinnut siviilipalveluksen, jos olisin saanut suorittaa sen ulkomailla esimerkiksi jonkun kehitysapujärjestön alla.”
Masalin sanoo tehneensä päätöksen totaalikieltäytyjäksi ryhtymisestä palattuaan Intian matkalta vuosien 2007-2008 vaihteessa.
”Jos asevelvollisuus halutaan pitää, sen pitäisi perustua vapaaehtoisuuteen, eikä keksiä korvaavia vaihtoehtoja. Jokaista pitäisi kohdella tasa-arvoisesti, eikä vapauttaa vain osaa ihmisryhmistä. Tiesin aina, etten tule menemään vankilaan viemään paikkaa oikealta rikolliselta, samalla kun vankiloita ja paikkoja vähennetään. Konkreettisestihan en ole tehnyt mitään.”
Tukea ympäri maailmaa
Masalin ei tiennyt Belgiasta ennen lähtöään muuta kuin mitä oli wikipediasta lukenut. Mies on saanut algerialaisia ystäviä ja kertoo viettävänsä aikaa heidän kanssaan djembeä soitellen, piirtäen ja skeitaten. Median huomio yllätti hänet ja tukea on virrannut eri puolilta maailmaa.
”Minulla on oma huone, jossa on pesuallas, jääkaappi, sänky ja tv. Suihku, wc ja keittiö ovat yhteisiä. Joka maanantai saan 60 euroa ruokaan ja omiin hygienia- ynnä muihin tarpeisiin. Kerran kuukaudessa minulle annetaan 5 euron arvoinen puhelinkortti ja menopaluujunalippu minne vain Belgian sisällä”, Masalin kuvailee.
”Onhan se aika perseesta, että kotimaastaan joutuu poistumaan. Toisaalta olen iloinen lähdöstä, koska Suomessa tunsin vain jumittavani paikallaan ilman päämäärää. Päivääkään en ole katunut lähtöäni.”