Lapinjärven sivarikeskukselle valittiin naisjohtaja

Kirjoittaja:

Lapinjärven koulutuskeskuksen (LKK) eli valtakunnallisen siviilipalveluskeskuksen johtajana aloitti helmikuun alussa 43-vuotias filosofian tohtori Tiina Koivuniemi. Koivuniemi väitteli tohtoriksi  vuonna 2004 pääaineena aikuiskasvatus. Hän sanoo työskennelleensä oikeastaan koko elämänsä koulutuksen parissa. Koulutusvastaava Timo Virtala haastatteli uutta johtajaansa.

Siviilipalvelukseen tullaan hyvin monista syistä. Osa miehistä on pasifisteja, osa katsoo hyödyttävän yhteiskuntaa enemmän työpalvelulla kuin varusmiespalvelulla ja osa tulee siviilipalvelukseen henkilökohtaisista syistä. Yksi joukko on ns. antiautoritatiiviset, jotka eivät voi sietää armeijan komentelua. Miten aiot johtaa ja määräillä miehiä, jotka eivät halua tulla johdetuksi eivätkä määräillyksi?

"Jokaista miestä tulee kohdella tasavertaisesti riippumatta siitä, mikä on se syy, miksi hän on siviilipalveluksen valinnut. Uskon, että myös ns. antiautoritatiiviset henkilöt arvostavat hyvää ihmislähtöistä johtamista ja aion perustaa siviilipalvelusmiesten johtamisen tämän kaltaiseen oikeudenmukaiseen johtamiseen”, toteaa Tiina Koivuniemi.

TiinaOlet toiminut aikoinaan Vaasan siviilipalveluskeskuksessa toimialavastaavana. Miltä LKK:n toiminta näyttää Vaasan suunnalta nähtynä?

”LKK:ssa koulutettavien määrät ovat paljon suuremmat kuin Vaasassa aikoinaan. Vaasassa sivarikeskus oli osa aikuiskoulutuskeskusta, jossa järjestettiin paljon eri alojen koulutusta. Lapinjärvellä on enemmän siviilipalveluskeskuksen tuntua, koska LKK on keskittynyt tähän toimintaan. Keskittäminen on hyvä asia. Näin on päästy päätöksenteossa selkeisiin linjauksiin ja tämä näkyy siinä, että samankaltaisissa tilanteissa päätökset ovat samanlaisia. Usean keskuksen mallissa ei päästä tähän tavoitteeseen.”

”Vaasassa toimin ryhmän kouluttajana, jolloin minulle kuului kokonaisvastuu omista ryhmistäni. Opetin siviilipalveluslainsäädännön lisäksi työnhakua, kansainvälistymistä, oikeusoppia ja ohjasin miesten projektitöitä. Eräs mielenkiintoisista aihealueista oli pakolaispolitiikka ja ulkomaalaiskysymykset.”

Millainen suhde sinulla on pasifismiin?

”En usko, että sotimalla voidaan ratkaista mitään maailman kansojen välisiä ongelmia. En myöskään hyväksy väkivaltaa missään muodossa. Mielestäni meidän kaikkien tulisi toimia siten, että omilla kannanotoillamme voisimme edistää konfliktien rauhanomaisia ratkaisumalleja.”

Suuren yleisön tietämys siviilipalvelusasioista on keskimäärin hyvin puutteellista ja asenne siviilipavelusmiehiä kohtaan toisinaan jopa avoimen vihamielistä. Uskotko pystyväsi tekemään jotain asianlaidan parantamiseksi?

”Tämä on asia, minkä eteen aion tehdä kovasti työtä siviilipalveluskeskuksen johtajana. Uskon, että oikeanlaisella tiedottamisella ja aktiivisella otteella voin parantaa tilannetta. Tätä varten olen parhaillaan laatimassa eräänlaista ”markkinointisuunnitelmaa”. Jatkossa tulemme osallistumaan enemmän tapahtumiin, joissa tietoa siviilipalveluksesta voidaan levittää suurelle yleisölle.”

”On hyvä, että siviilipalveluslakia ollaan uudistamassa. Uudistamisen myötä laki selkiinnyttää monia asioita. Nyt voimassa olevan lain heikkoutena on se, että se ei selkeästi vastaa siviilipalvelusmiehen asemaa koskeviin kysymyksiin poikkeustilanteissa ja kriisitilanteissa. Uudistus selkiinnyttää myös tätä. Uusi lakiehdotus myös vahvistaa siviilipalveluskeskuksen roolia ja lisää palvelusvelvollisten oikeudenmukaista ja tasavertaista kohtelua.”

Mitä mieltä olet aseistakieltäymisoikeuden ulottamisesta myös kriisinaikaan?

”Tämä on erittäin hyvä asia ja lisää siviilipalvelusvelvollisten oikeusturvaa.”

Norjassa ja Itävallassa lyhennettiin hiljattain siviilipalvelusaika vastaamaan varusmiespalveluksen pituutta. Tulisiko Suomen seurata perässä?

”Siviilipalveluksen pituus on asia, joka varmaan keskusteluttaa uuden lain säätämisen yhteydessä. Suomen olisi hyvä seurata perässä ja lähteä siitä, että siviilipalvelus ei olisi pisintä varusmiespalvelusaikaa pitempi.”

 Mitä mieltä olet Vokt -projektista, jossa siviilipalvelusmiehiä koulutetaan ja sijoitetaan kouluihin ennaltaehkäisemään nuorisoväkivaltaa, koulukiusaamista ja rasismia sekä opettamaan lapsilla väkivallattomia konfliktinratkaisumalleja. Onko tämäntyyppisille projekteille enää tilaa, mikäli työryhmän ehdotus koulutusjakson keskittämisestä palo-, pelastus- ja väestönsuojeluun toteutuu?

”Vokt-projekti on erittäin hyvä sisällöltään ja tänä päivänä erittäin tarpeellinen. Toivottavasti tilaa vokt:n kaltaisille projekteille on tulevaisuudessakin.”

Tulet olemaan runsaasti tekemisissä niin pasifistien, puolustusvoimien, valtion virkamiesten, poliitikkojen, rauhanjärjestöjen kuin mediankin kanssa. Millaisena haasteena näet yhteistyökumpaneidesi moninaisuuden?

”On erittäin mielenkiintoista toimia erilaisten sidosryhmien kanssa. Mielestäni tämä on eräs työhöni liittyvä rikkaus ja uskon, että jokaisen kontaktin kautta ja avulla voin edistää suomalaisen siviilipalveluksen kehittämistä entistä paremmaksi ja toimivammaksi. Samalla toivon voivani lisätä tietoisuutta siviilipalveluksesta. Koen, että eräs henkilökohtaisista vahvuuksistani on kyky tulla toimeen erilaisten ihmisten ja tahojen kanssa. Uskon, että se auttaa toimivan yhteistyön rakentamisessa eri sidosryhmien suuntaan.”

Lehden numero: