Aseidenriisunta ei näy puolueiden vaaliohjelmissa

Eduskuntapuolueiden vaaliohjelmissa turvallisuuspoliittisia teemoja käsitellään suhteellisen niukasti. Useimmat puolueet tunnustavat Suomea kohtaavien uhkakuvien muuttuneen, mutta eivät näe  tässä tilanteessa aihetta sotilasmenojen karsimiseen.

Jos vaaliohjelmiin on luottaminen, halutaan sekä puolustusmenojen kansantuote-osuus että Suomen asevelvollisuusjärjestelmä säilyttää pääpiirteissään ennallaan myös seuraavalla vaalikaudella. Asevelvollisuutta ei kuitenkaan pidetä koskemattomana.

Kansainvälisessä kriisinhallinnassa korostetaan Euroopan unionin, Naton ja muiden toimijoiden kanssa tehtävää yhteistyötä ja myös Sadankomitean viime vuosina korostaman siviilikriisinhallinnan merkitys tunnustetaan.

Vasemmisto pitäisi puolustusmenot ennallaan

Puolustusvoimien määrärahatarpeet arvioidaan seuraavan puolustuspoliittisen selonteon yhteydessä.  Useimmat puolueet ilmoittavat jo nyt tavoitteekseen puolustusmenojen kasvattamisen joko suoraan tai välillisesti sitomalla määrärahat nykyiseen osuuteen kansantuotteesta.

Vasemmistoliitto ilmoittaa eduskuntapuolueista ainoana tavoitteekseen aseidenriisunnan. Puheenjohtaja Martti Korhonen ilmaisi Suomen sotilas –lehden kyselyssä kuitenkin haluavansa pitää sotilasmäärärahat ennallaan. Samaa mieltä olivat myös Vihreiden Tarja Cronberg ja sosialidemokraattien Eero Heinäluoma. Keskustan Matti Vanhanen ei halunnut sitoa puolustusmäärärahoja mihinkään tiettyyn kansantuote-osuuteen, muut oikeistojohtajat kannattivat selkeämmin sotilasmenojen kasvattamista. Yksikään puoluejohtaja ei ilmoittanut kannattavansa puolustusmäärärahojen supistamista.

Siviilikriisinhallinnan merkitys tunnustetaan

Sadankomitea näkee kansainvälisen yhteistyön ja konfliktien ennaltaehkäisyn siviilikriisinhallinnan keinoin ensisijaisena konfliktinhallinnan keinona. Kaikki puolueet korostavat myös kansainvälisen yhteistyön merkitystä ja erityisesti konfliktien ennaltaehkäisyyn esitetään uusia satsauksia.

Keskusta näkee Suomen roolin perinteisesti, ennen kaikkea kriisien välittäjänä ja ennaltaehkäisijänä. Sosialidemokraattien ohjelmassa korostetaan Euroopan unionia vahvana globaalina toimijana, joka voi vaikuttaa rauhan, kehityksen ja solidaarisuuden puolesta. SDP ja vasemmistoliitto haluavat vahvistaa EU:ssa siviilikriisinhallinnan valmiuksia.

Siviilikriisinhallinta on esillä myös kristillisdemokraattien vaaliohjelmassa, jonka mukaan kansalaisten valmiuksia väestönsuojelussa ja siviilikriisinhallinnassa tulee lisätä. Perussuomalaiset puolestaan asettavat tavoitteekseen integroida koulutusta puolustus-, pelastus-, ja siviilikriisinhallinnassa.

Vihreiden mukaan laajasti ymmärretyn turvallisuuden vahvistaminen tarkoittaa ympäristöuhkien ja köyhyyden torjumista, ihmisoikeuksien kunnioittamista ja panostusta konfliktien ennaltaehkäisyyn. Konfliktinratkaisun laajasta keinovalikoimasta tulisi vihreiden mielestä nykyistä enemmän painottaa juuri siviilikriisinhallintaa.

Kolmen suurimman puolueen puheenjohtajat ovat tarvittaessa valmiita lähettämään suomalaisia sotilaita siviilikriisinhallinnan lisäksi myös taistelutehtäviin, Keskusta ja SDP Kokoomusta varauksellisemmin. Vasemmistoliiton Korhonen katsoi olevan viisainta keskittyä  sotilasoperaatioiden tukitehtäviin ja siviilikriisinhallintaan.

Puolueista Kokoomus kannattaa  ainoana selkeästi Nato-jäsenyyttä, vaikka ei asetakaan jäsenyyttä vaalitavoitteekseen. SDP haluaa jättää auki mahdollisuuden harkita Nato-jäsenyyttä. Perussuomalaisten mukaan Suomen ei pidä tuhlata varoja sotilaalliseen kriisinhallintaan.

Asevelvollisuusjärjestelmä halutaan säilyttää

Koko miesikäluokkaa koskevaan laajaan asevelvollisuuteen tukeutuvat Euroopassa Suomen lisäksi vain Turkki, Kreikka ja Kypros.

Kaikki eduskuntapuolueet haluavat jatkossakin säilyttää asevelvollisuuden, mutta ne ovat valmiita nykyaikaistamaan järjestelmää vastaamaan uusia uhkia.

Vihreät menevät kaikkein pisimmälle esittäessään asteittaista siirtymistä valikoivaan asevelvollisuuteen. Vasemmistoliitto ja Vihreät ottavat vaaliohjelmissaan esille myös aseistakieltäytyjien aseman ja asettavat tavoitteeksi siviilipalvelusajan lyhentämisen. Vihreiden mielestä totaalikieltäytyjien vangitseminen heidän mielipiteensä takia on lopetettava.

Kristillisdemokraatit puolestaan haluavat kehittää siviilipalvelusta siten, että saadaan mahdollisimman suuri hyöty siviilipalvelusmiesten työpanoksesta.

Puolueiden vaalitavoitteet internetissä:

Keskusta: http://www.keskusta.fi/Suomeksi/Vaalit.iw3
Kokoomus: http://www.suomentoivo.fi/
Kristillisdemokraatit: http://www.kristillisdemokraatit.fi/kd/main.php?p=230
Perussuomalaiset: http://www.perussuomalaiset.fi/eduskuntavaalit2007.html
RKP: http://www.sfp.fi/fi/eduskuntavaalit_2007/
SDP: http://www.sdp.fi/vaalit07/
Vasemmistoliitto: http://www.oikeastivasemmalla.fi/
Vihreät: http://www.vihreat.fi/fi/vaaliohjelma

Suomen Sotilas 1/2007 (s.18-21): Puoluejohtajat Suomen Sotilaan tentissä. Kokoomus yksin Naton kannalla. http://www.suomensotilas.fi

Sadankomitean periaateohjelma: http://www.sadankomitea.org/periaatteet.htm