Saksan asevientipolitiikkaan odotettavissa muutoksia

Kirjoittaja:

Saksa on ollut viimeiset vuodet Tukholman kansainvälisen rauhantutkimusinstituutin SIPRI:n vuosikirjassa maailman suurimpien aseviejämaiden kolmannella sijalla. Vuonna 2012 Saksan sotatuotteille myöntämien vientilupien kokonaisarvo oli 4,7 miljardia euroa, noin 700 miljoonaa  vähemmän kuin edellisenä vuotena. Saksan merkittävimpiin vientituotteisiin kuuluvat panssariajoneuvot sekä sotalaivat. Maan juuri työnsä aloittaneen hallituksen ministerit ovat linjanneet äskettäin, että asevientipolitiikkaa on tiukennettava ja ulkopolitiikassa alettava kantaa suurempaa vastuuta.

Maan asevientipolitiikka on ollut viime vuodet kritiikin kohteena sekä kotimaisessa lehdistössä että liittopäivillä. Aseviennit toi laajempaan julkisuuteen vuonna 2011 yli kahdensadan Leopard 2 -panssarivaunun kaavailtu vienti Saudi-Arabiaan. Kohun merkitystä korostaa se, että Saksan edellinen hallitus antoi vastuun lopullisesta vientiluvasta päättämisestä nykyiselle hallitukselle, joka vastikään aloitti työnsä. Tätä kirjoittaessa tietoa vientilupapäätöksestä ei vielä ole.

Leopard-kauppa liittyy Saksan runsaasti kasvaneeseen asevientiin Persianlahden alueelle. Vuonna 2012 Saksa myönsi vientilupia Persianlahden maihin yhteensä 1,5 miljardin euron arvosta. Määrä lähes kaksinkertaistui edellisen vuoden 800 miljoonaan euroon verrattuna, ja vientilupien arvo oli suurin viisivuotisjaksossa 2008-2012.

Persianlahden vientiin liittyy läheisesti Saksan liittokansleri Angela Merkelin mukaan nimetty ulkopoliittinen suuntaus Merkelin doktriini, jonka mukaan Saksa välttää omien joukkojensa lähettämistä ulkomaille kriisinhallintatehtäviin. Sen sijaan se tukee kumppanivaltioitaan alueellisen vakauden ylläpitämisessä esimerkiksi aseviennein. Saudi-Arabia ja Algeria, jotka olivat vientilupien arvossa laskettuna vuonna 2012 Saksan asevientien kohdemaissa ensimmäisellä ja kolmannella sijalla, ovat esimerkkejä Merkelin doktriinin mukaisesta vientipolitiikasta.

Pienaseiden viennille myönnettyjen vientilupien määrä yli kaksinkertaistui 76 miljoonaan euroon vuonna 2012 edelliseen vuoteen nähden. Tähän vaikutti etenkin EU- ja NATO-maiden ulkopuolelle myönnettyjen vientilupien kasvaminen 17 miljoonasta eurosta 37 miljoonaan euroon. Näiden maiden kohdalla aseiden päätymistä luvatta kolmansiin maihin on huomattavan vaikea kontrolloida.

Saksalaisten pienaseiden leviämisellä on surullinen historia. Esimerkiksi huomattava määrä Heckler & Kochin G3-rynnäkkökivääreitä on päätynyt maailman sisällissotiin. Se on yksi maailman levinneimmistä rynnäkkökivääreistä, sillä kivääriä lisenssillä valmistaneet maat ovat myyneet aseita eteenpäin kolmansiin maihin. Historia uhkaa toistua, sillä Heckler & Kochin G36-rynnäkkökivääriä on valmistettu vuodesta 2011 lähtien Saudi-Arabiassa lisenssillä, jonka ehtoihin kuuluu, ettei kivääriä saa viedä Saudi-Arabian ulkopuolelle. Saudi-Arabiassa valmistettua versiota on kuitenkin jo markkinoitu kansainvälisillä asemessuilla.

Viime vuoden lopulla muodostettu uusi hallitus näyttää pyrkivän tiukempaan asevientipolitiikkaan. Uusi talousministeri, sosiaalidemokraatti Sigmar Gabriel linjasi tammikuussa, että vientejä sisällissotaa käyviin maihin ja autoritaarisille hallituksille sekä pienasevientejä täytyy tulevaisuudessa rajoittaa. Hän myös vaati suurempaa läpinäkyvyyttä päätöksentekoon, mikä on kirjattu myös hallituspuolueiden väliseen koalitiosopimukseen.

Läpinäkyvyyden puute on Saksassa yksi keskeinen ongelma sotatuotteiden vientiluvissa. Tärkein lupaviranomainen on talousministeriö, ja poliittisesti merkittävien vientien luvista vastaa liittovaltion turvallisuusvaliokunta (Bundessicherheitsrat), johon kuuluu hallituksen ministereitä. Turvallisuusvaliokunnan vientilupapäätökset tehdään salassa vedoten siihen, että nämä prosessit ovat kohdemaiden kannalta arkaluonteisia. Tähän mennessä luvista on tiedotettu virallisesti ainoastaan vuosittaisella asevientiraportilla, joka on julkaistu tarkasteluvuotta seuraavan vuoden lopulla, eli lähes kaksi vuotta sen jälkeen kun ensimmäiset siihen sisällytetyt päätökset on tehty. Koalitiosopimuksessa uusi hallitus on luvannut tiedottaa liittopäiviä suoraan vientilupapäätöksistä sekä aikaistaa raportointia. Liittopäivillä ei ole vaikutusvaltaa vientilupiin, mutta läpinäkyvyyden lisääminen edistää aiheen ympärillä käytävää poliittista keskustelua.

Saksan tulevaan asevientipolitiikkaan vaikuttaa todennäköisesti myös muuttuva ulkopolitiikka. Uusi puolustusministeri, kristillisdemokraatti Ursula von der Leyen sekä uusi ulkoministeri, sosiaalidemokraatti Frank Walter Steinmeier ovat molemmat ilmaisseet haluavansa Saksan kantavan suurempaa ulkopoliittista vastuuta maailmalla. Tätä he aikovat toteuttaa esimerkiksi kasvattamalla maan panosta kriisinhallintaoperaatioissa. Saksa on tähän mennessä hyötynyt kansainvälisistä jännitteistä asekaupan kautta, mutta ollut innoton osallistumaan kriisinhallintaan tilanteiden eskaloituessa. Ulko- ja puolustusministerien linjaukset sopivat hyvin yhteen talousministerin kaavaileman tiukemman asevientipolitiikan kanssa.

kirjoittaja toimii SaferGlobe-tutkimusverkostossa projektitutkijana

Lehden numero: