Ohi on –kampanja vaivaa vasemmistoa

Kirjoittaja:

Asevelvollisuudesta luopumista vaativassa Ohi on –kampanjassa on pyritty yksinkertaiseen kysymyksenasetteluun. Kampanja ei ota kantaa minkään vaihtoehtoisen järjestelmän puolesta. Näin on haluttu ylittää poliittiset jakolinjat ja yhdistää asevelvollisuuden kriitikot.

Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) tutkimuksen mukaan laajan asevelvollisuuden kritiikki on suurinta Vasemmistoliiton kannattajien keskuudessa. Heistä lähes kaksi kolmasosaa haluaisi muutosta nykymalliin. Vasemmistolaisista järjestöistä Ohi on –kampanjaa on kuitenkin lähtenyt tukemaan ainoastaan Vasemmisto-opiskelijat.

Miksi vasemmistolaiset järjestöt eivät laajemmin koe Ohi on –kampanjaa omakseen? Eräs syy voi olla juuri kampanjan epämääräisyys. Monet vasemmistolaiset karsastavat ammattiarmeijaa, eivätkä halua sitoutua kampanjaan, joka ei ota kantaa sitä vastaan.

Ammattiarmeijaa vastustetaan vasemmistossa etenkin siksi, että sen nähdään lähentävän Suomea Natoon. Joidenkin mielestä ammattiarmeija ei riittäisi liittoutumattoman maan uskottavaan puolustukseen. Ammattiarmeijaan siirtymisen voi myös epäillä muuttavan yleistä mielipidettä välinpitämättömäksi Nato-jäsenyydelle.

Asevelvollisuutta on puolustettu vasemmistossa myös muilla syillä. Jotkut näkevät asevelvollisuudessa ”kansanarmeijan”, joka varmistaa väkivaltakoneiston demokraattisen kontrollin. Toiset taas puolustavat varuskuntia alueellisista työllisyyssyistä.

Edellä mainittujen näkökantojen yhdistäminen näkyy vasemmistossa laaditussa valmiusvelvollisuusmallissa, joka korvaisi nykymallisen asevelvollisuuden. Malli on kriittinen laajalle asevelvollisuudelle, lisäisi vapaaehtoisuutta ja valikoivuutta, mutta torjuisi ammattiarmeijan. Laajempi asevelvollisuus ”säilöttäisiin pahan päivän varalle”.

Ohi on –kampanja ei ole kampanja ammattiarmeijan puolesta, vaan kampanja laajaa asevelvollisuutta vastaan. Vasemmiston vahvaa panosta laajan asevelvollisuuden kritiikissä tarvitaan, eikä pieni ammattiarmeijan tukijoiden joukko saisi muodostua tässä esteeksi. MTS:n mukaan kaksi kolmasosaa suomalaisista tukee nykymuotoista asevelvollisuutta. Asevelvollisuuden valikoivuuden lisäämistä tukee viidennes, ja ammattiarmeijaa vain joka kymmenes suomalainen.

itä paitsi, asevelvollisuus ja Nato-jäsenyys eivät ole toistensa kääntöpuolia. Euroopan liittoutumattomista maista vain Suomessa ja Kyproksella on laaja asevelvollisuus. Itävallassa on Suomea suppeampi asevelvollisuus, kun taas Irlannissa, Maltalla ja Ruotsissa on ammattiarmeija. Laajaan asevelvollisuuteen luottavat sen sijaan Nato-maat Kreikka ja Turkki.

kirjoittaja on Sadankomitean puheenjohtaja

Lehden numero:

Uusimmat jutut samasta aiheesta

Suomen puolustusmenot ovat Euroopan kärjessä »

Jos asevelvollisuutta käyttävien maiden, kuten Suomen puolustusmenoissa otettaisiin huomioon varusmiesten menettämät työtulot puolustusmenot nousisivat huomattavasti.

Asevelvollisuuden kallis hinta »

Varusmiehille maksettavan päivärahan korottaminen mahdollistaisi sekä puolustusmenojen supistamisen että asevelvollisuuden lakkauttamisen

Kansalaisuuspakko »

Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius kertaa ne turhat syyt, joilla pakollista kansalaispalvelusta on perustelut. Yksikään niistä ei vakuuta.