- Sadankomitean ja Rauhanliiton julkaisivat Pax-lehteä vuoteen 2018 saakka. Voit edelleen tutustua lehden arkistoon. »
- Nähdään 2020 »
- Lasten rikosoikeudellinen vastuu ja lapsisotilas Dominic Ongwenin tapaus Kansainvälisessä rikostuomioistuimessa »
- Suomen puolustusmenot ovat Euroopan kärjessä »
- 1963 – Suomi murroksen keskellä »
- Sadankomitean linja »
- Mitä kuuluu rauhanlähettiläille? »
- Kansainvälinen rikostuomioistuin antaa toivoa sorretuille rohingyoille »
- Nuoret mukaan päättämään rauhasta ja turvallisuudesta »
- Katuväkivalta Kapkaupungissa »
- 20 vuotta Rauhankoulua »
- Kirja-arvio: Hävittäjähankinta on poliittinen päätös »
- Aseistakieltäytymisuutisia »
- Sadankomitean rauhanpalkinto kansainvälisen oikeuden tutkija Jarna Petmanille »
- Turkkia rakennetaan luonnon ja ihmishenkien kustannuksella »
- Kaupungistuminen ja ilmastonmuutos uhkana turvallisuudelle kehitysmaissa »
- David McReynolds 1929-2018 »
- Kirja-arvio: Syyrialaisten toiveet demokratiasta diktatuurin ja islamismin puristuksessa »
- Kirja-arvio: Rauhaa rakentamassa? Kansalaisjärjestöt hauraissa maissa »
- Arkinen seitan ja perunamuussi »
- Valkoiset unikot - pasifistisymbolilla nationalismia vastaan »
- Onnea Matti Mäkelä 70 vuotta! »
Uusilla hävittäjillä aiotaan laajentaa ilmavoimien tehtäväkenttää
HX-hankkeen nimellä tunnettu uusien monitoimihävittäjien hankinta Hornetien korvaajiksi nytkähti askeleen eteenpäin, kun puolustusvoimien logistiikkalaitos lähetti alustavan tarjouspyynnön viidelle valmistajalle huhtikuun lopussa. Tässä vaiheessa kyse on alustavista tarjouksista, joita tarkennetaan valmistajien kanssa käytävissä neuvotteluissa. Lopulliset tarjoukset pyydetään vuonna 2020 ja hankintapäätöksen tehdään vuonna 2021.
Pitkä ja monivaiheinen hankintaprosessi johtuu siitä, ettei kyse ole mistä tahansa sotatarvikehankinnasta vaan Suomen tähän mennessä kalleimmasta yksittäisestä asejärjestelmähankinnasta. Uusilla monitoimihävittäjillä on tarkoitus lentää aina 2060-luvulle saakka. Lisäksi hankintaan liittyy merkittäviä sekä turvallisuus- että kauppa- ja teollisuuspoliittisia intressejä ja sen vaikutus ulottuu koko Suomen armeijaan, ei ainoastaan ilmavoimiin.
Kun HX-hanke käynnistyi, julkisuuteen kerrottiin, että tavoitteena on korvata Hornet-hävittäjien suorituskyky. Tämä kryptinen ilmaisu tulkittiin yleisesti niin, että ilmavoimien käyttöön hankitaan vähintään yhtä tehokas ja yhtä monipuolinen hävittäjäkalusto kuin mitä Hornetit ovat.
Yleisesti suorituskyvyn korvaaminen tulkittiin myös niin, että uusien hävittäjien määrä voisi olla pienempi kuin 64, mikä oli Hornetien hankintamäärä. Jos uusi hävittäjä olisi esimerkiksi kaksi kertaa tehokkaampi kuin Hornet, olisi loogista olettaa, että sama suorituskyky saavutettaisiin puolta pienemmällä konemäärällä.
F18-Super Hornet on yksi viidestä hävittäjämallista, josta tarjouksia pyydetään.
Ilmavoimille lisää vastuuta
Ilmavoimien käsitys suorituskyvyn korvaamisesta on kuitenkin erilainen. Tarjouspyyntöjen lähettämistä käsittelevässä tiedotteessa kyllä toistetaan, että "HX-hankkeen tavoitteena on korvata vuodesta 2025 alkaen poistuvan ilmavoimien Hornet-kaluston suorituskyky", mutta hankinnalle asetetaan samalla selvästi laajempia tavoitteita.
"Tavoitteena on, että HX-hankkeen myötä saatava suorituskyky ei vain korvaa Hornet-kaluston suorituskykyä, vaan se tuo mahdollisimman suuren lisäarvon koko puolustusjärjestelmälle", tiedotteessa todetaan. Tämä kertoo, että tavoitteena on selvästi laajentaa ilmavoimien osuutta Suomen puolustuksessa. Uusien hävittäjien valinnassa painotetaan ilmavoimien mukaan viittä tehtävätyyppiä. Ne ovat ilmapuolustus, ilmasta maahan -tulivaikutus, ilmasta merelle -tulivaikutus, kyky hyökätä kaukana olevia kohteita vastaan sekä tiedustelu- ja valvontatehtävät.
Uusien hävittäjien kautta ilmavoimille tavoitellaan siis merkittävästi nykyistä laajempaa roolia. Esimerkiksi ilmavoimien verkkosivuilla kerrotaan, että se "vastaa ilmapuolustuksesta ja ilmaoperaatioista" sekä tukee muita viranomaisia ja toteuttaa kriisinhallintatehtäviä. Kriisiajan päätehtäväksi määritellään hävittäjätorjunta sekä yhteiskunnan elintärkeiden kohteiden suojaaminen ilmahyökkäyksiltä.
Ilmavoimien ja muiden aselajien yhteistyötä verkkosivuilla kuvataan lyhyesti. Ilmavoimat "johtaa kaikkien puolustushaarojen ilmapuolustuksen tulenkäyttöä", torjuu niitä vastaan suunnattuja ilmahyökkäyksiä sekä "tukee niiden taistelua ilmasta maahan -aseiden vaikutuksella". Sen sijaan ilmasta merelle -tulivaikutuksesta tai kyvystä hyökätä kaukana olevia kohteita vastaan ei puhuta sanallakaan, mutta uusia hävittäjiä olisi tarkoitus käyttää myös näissä tehtävissä.
Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta esittää merkittävää korotusta puolustusnudjettiin ja leikkauksia erityisesti sosiaali- ja terveysministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriöiden määrärahoihin.
Uudet tehtävät lisäävät ilmavoimien kuluja
Ilmavoimien siirtyminen perinteisestä hävittäjätorjunnasta huomattavasti monipuolisempien operaatioiden toteuttajaksi vaikuttaa olennaisesti HX-hankkeen kustannuksiin. Hankkeen lopullisia kustannuksia voidaan tässä vaiheessa vain arvioida, sillä mitään päätöksiä hankittavasta konetyypistä, aseistuksesta sekä sen vaatimista järjestelmistä ei ole olemassa. Julkisuudessa on kerrottu monitoimihävittäjien hankintakustannukseksi 7-10 miljardia euroa, mutta kokonaiskustannukset ovat huomattavasti korkeammat.
Kokonaiskustannuksista suurin osa muodostuu hävittäjien käytön aikaisista kustannuksista. Siis siitä, että hävittäjillä muun muassa lennetään, niiden ohjaajia ja muuta henkilökuntaa koulutetaan, niiden käyttöikää jatketaan elinkaaripäivityksillä tai että hävittäjiin hankitaan esimerkiksi uusia tutkajärjestelmiä tai aseita.
Käyttökustannuksiin vaikuttaa olennaisesti se, kuinka laajaksi ilmavoimien tehtäväkenttä määritellään. Mikäli ilmasta merelle -operaatiot tai kaukana oleviin kohteisiin hyökkääminen sisällytetään ilmavoimien tehtäviin, ne on otettava huomioon kaikessa ilmavoimien toiminnassa. Ei riitä, että hävittäjien ohjaajat koulutetaan vain ilmatorjunta- ja maataisteluoperaatioihin vaan koulutusta on laajennettava kattamaan myös uudet tehtävät. Sama pätee harjoitustoimintaan, ohjausjärjestelmiin, aseistukseen ja muihin vastaaviin seikkoihin.
Helsingin Sanomat tiesi viime vuoden heinäkuussa julkaistussa pääkirjoituksessaan, että yhden ilmavoimien "pilotin koulutus valmiusohjaajaksi kestää kahdeksan vuotta ja maksaa kahdeksan miljoonaa euroa". Valtion vuoden 2017 talousarviossa Hornetin lentotunnin hinnaksi ilmoitettiin 9250 euroa ja lentotuntien määräksi 8800.
Edellä olevat luvut eivät sellaisenaan kerro uusien hävittäjien käytönaikaisia kustannuksia, mutta antavat kuvan niiden suuruusluokasta. On vaikea uskoa HX-hankkeen johtajan kenraali Lauri Purasen Uuden Suomen haastattelussa kertomaa olettamusta, että "vuosittainen kustannus koneista tulee olla samaa tasoa kuin nykyinen vajaa kymmenen prosenttia 2,4 miljardin euron puolustusbudjetista". Nykytasolla se Purasen mukaan olisi "noin 200 miljoonaa euroa vuodessa, mikä olisi kuutisen miljardia euroa 30 vuodessa".
Purasen haastattelusta ei käy ilmi, mitä kustannuksia 200 miljoonaan euroon kuuluu, mutta lentäminen siihen ainakin sisältyy, mikä selittää vajaat puolet kustannuksista. Loppuosa koostuu oletettavasti koneiden ja niiden järjestelmien huollosta, tarvittavan maahenkilökunnan palkoista ja muista vastaavista kuluista. On kuitenkin selvää, että 30 vuotta ei selvitä 200 miljoonalla eurolla vuodessa vaan käyttökustannukset nousevat esimerkiksi inflaation tai palkkakulujen vuoksi yli Purasen arvioiman kuuden miljardin euron.
Hävittäjähankinta lisää velkaa ja menoleikkauksia
Vielä vaikeampaa on uskoa haastattelun tehneen toimittavan kirjausta siitä, kuinka Puranen on arvioinut uusien hävittäjien hankinnan rasituksia veronmaksajille. "Hän kuitenkin vakuuttaa, että veronmaksajille ei uusien hävittäjien käytöstä ole tulossa lisärasitteita, koska käyttö ja kehittäminen on sidottu nykyisen tasoiseen puolustusbudjettiin", Purasen haastattelussa todetaan.
Purasen haastattelu on julkaistu 20. maaliskuuta. Hänen on kuitenkin pitänyt olla jo tuolloin tietoinen sitä, että valtioneuvosto esittää selonteossaan julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2019-2022 puolustusbudjettiin merkittävää korotusta. Selonteon mukaan puolustusbudjetti nousisi nykyisestä noin 2,8 miljardista 4,5 miljardiin vuosina 2021 ja 2022. Tuolloin uusista hävittäjistä ei ole vielä ehtinyt koitua kuluja vaan puolustusbudjetin korotus selittyy laivastolle hankittavilla uusilla aluksilla sekä muilla sotatarvikehankinnoilla.
Mikäli uudet monitoimihävittäjät päätetään hankkia, ne lisäisivät valtiovarainministeriön arvion mukaan vuosittain valtion menoja noin miljardilla 2020-luvun jälkipuoliskolla. Ministeriön mukaan hävittäjähankinta kasvattaisi valtion velkasuhdetta, minkä lisäksi "kalustohankinnat osaltaan lisäävät tarvetta julkista taloutta sopeuttaviin toimenpiteisiin".
Julkisen talouden sopeuttamistoimenpiteet tarkoittavat muiden hallinnonalojen menoleikkauksia. Valtioneuvoston selonteossa julkisen talouden suunnitelmasta menoleikkaukset kohdistuvat erityisesti sosiaali- ja terveys- sekä työ- ja elonkeinoministeriöihin. Niiden budjetteihin suunnitellaan yhteensä 1,7 miljardin euron leikkausta vuodesta 2019 vuoteen 2022. Valtiovarain- ja puolustusministeriötä lukuun ottamatta muiden ministeriöiden budjetteja leikattaisiin 320 miljoonalla.
Kuten edellä on mainittu, uusien hävittäjien hankintakulut ajoittuvat julkisen talouden suunnitelmakauden jälkeen, mutta ne antavat osviittaa siitä, kuinka suurista menoleikkauksista on kyse sekä leikkausten kohdentumisesta.
Jos puolustusbudjetti kasvaa esitetyllä tavalla 4,5 moljardiin euroon sotilasmenoihin käytetään noin kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta.