Jos asevelvollisuutta käyttävien maiden, kuten Suomen puolustusmenoissa otettaisiin huomioon varusmiesten menettämät työtulot puolustusmenot nousisivat huomattavasti.
Uusien hävittäjien on tarkoitus nostaa Suomen sotilaallista kapasiteettia. Rahat tähän otetaan leikkaamalla muun muassa sosiaali- ja terveys- sekä työ- ja elinkeinoministeriöiden budjetteja.
Viime aikoina on lisääntynyt kehitysavun suuntaaminen turvallisuussektorille. Erityisen huolestuttava on pyrkimys käyttää EU:n vakautta ja rauhaa edistävää rahoitusvälinettä sotilaallisiin hankintoihin ja koulutukseen.
Puolustusministeri Jussi Niinistö kutsui Yhdysvallat mukaan suureen kansainväliseen sotaharjoitukseen Suomessa tulevalla vuosikymmenellä. Tämä paljastaa hänen tapansa tehdä politiikkaa sitomalla tulevan hallituksen kädet.
Valtioneuvoston puolustusselonteon mukaan Suomen lähialueiden turvallisuustilanne on merkittävästi heikentynyt ja siihen on vastattava sotilaallisella varustautumisella.
Hornet-hävittäjien korvaamisen on arvioitu maksavan 7-10 miljardia euroa, mutta tästä arviosta puuttuvat käytön aikaiset kulut, jotka ovat hankintahintaa suurempi kuluerä. Eikä ole edes pakko ostaa kokonaistaloudellisesti edullisinta hävittäjää.
Ilmavoimissa toivotaan, että hornetit päivitettäisiin huomattavasti kalliimpiin ja paremman suorituskyvyn hävittäjiin. Uudet hävittäjät tulisivat maksamaan huomattavasti suunniteltua ja julkisuuteen kerrottua 5-10 miljardia enemmän.
Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan mielipidetiedustelu kertoo, että puolustusmäärärahojen nosto saa aiempaa enemmän kannatusta ja Nato-kannatkin ovat edelliseen vuoteen verrattuna muuttuneet