Aihe: Asekauppasopimus

Asekauppasopimuksen koetinkivet »

Kansainvälinen asekauppasopimus astui voimaan jouluaattona 2014. Heinäkuuhun 2017 mennessä siihen oli liittynyt 92 valtiota. Sopimus kieltää aseiden viemisen sotaa käyviin maihin sekä sellaisiin valtioihin, joissa niitä saatetaan käyttää ihmisoikeusrikoksiin.

Aseita, enemmän aseita Lähi-itään »

Euroopasta viedään paljon aseita Lähi-itään. Suurin aseviejä on Ranska, mutta myös muuta maat, näiden mukana Suomi, vievät runsaasti aseita muuan muassa Saudi-Arabiaan, Arabiemiirikuntiin ja Turkkiin.

Sadankomitea ja Rauhanliitto: Patrian asevientilupa Arabiemiraatteihin peruttava »

Patria Oyj julkisti tammikuun lopussa saaneensa 40 panssaroidun pyöräajoneuvon tilauksen Yhdistyneiden arabiemiirikuntien armeijalta. Rauhanjärjestöt Sadankomitea ja Rauhanliitto vaativat valtioneuvostoa peruuttamaan Patrialle viime vuoden marraskuussa myönnetty vientilupa, koska Arabiemiraatit sotii Jemenissä.

Mitä rauha on? »

Sadankomitean puheenjohtaja Timo Mielonen kirjoittaa Paxin uudessa kirjoitussarjassa rauhan olemuksesta. Tässä numerossa myös presidentti Tarja Halosen teksti samasta aiheesta.

Tämän joulun paras lahja on kansainvälinen asekauppasopimus »

Kansainvälinen asekauppasopimus astuu voimaan 24.12.2014. Asekauppasopimuksen puolesta kampanjoineet järjestöt ovat tyytyväisiä ripeään ratifiointiaikatauluun.

Rynnäkkökivääreille ensimmäinen kansainvälinen asekauppasopimus »

Kansainvälinen asekauppasopimus astuu voimaan tulevana jouluna. Se on maailmanlaajuinen asekauppaa rajoittava sopimus.

Suomen ja Israelin välisen asekaupan vastustus voimistuu »

Asekauppa, jota Suomi käy muun muassa Israelin kanssa on vakavasti ristiriidassa Suomen ihmisoikeuspolitiikan kanssa. Pauli Huotari käy läpi artikkelissaan erityisesti ICADH Finland -järjestön Suomen ja Israelin välisen asekaupan vastaista toimintaa.

Syyrian konflikti ja asekauppa »

Ulkopuolinen aseellinen tuki Syyrian neljättä vuotta riehuvan konfliktin osapuolille ei ole uusi asia. Taistelujen leimahtamisesta alkaen alueelliset ja kansainväliset toimijat ovat rahoittaneet sotatoimia sekä toimittaneet aseita ja sotilaallisia neuvonantajia eri osapuolille. Osa aseiden toimittajista toimii puhtaasti taloudellisista motiiveista. Monilla tukijoilla on omat, alueen laajempaan poliittiseen ja turvallisuusstrategiseen tilanteeseen liittyvät motiivinsa konfliktiin sekaantumiseen.

 

Asekauppasopimus saa maaliskuussa uuden mahdollisuuden »

Heinäkuussa 2012 järjestetty kansainväliseen asekauppasopimukseen (Arms Trade Treaty, ATT) tähdännyt YK:n konferenssi päättyi pettymykseen: Valtiot eivät päässeet sopuun aseiden sääntelystä. Nyt sopimus saa uuden mahdollisuuden, kun neuvottelut jatkuvat 18.-28. maaliskuuta New Yorkissa. Tiukka ja kattava asekauppasopimus olisi äärimmäisen tärkeä kansainvälisen ihmisoikeustyön kannalta.

Ei vieläkään kansainvälistä asekauppasopimusta »

Viime heinäkuussa järjestetty, YK:n kansainväliseen asekauppasopimukseen (Arms Trade Treaty, ATT) tähdännyt konferenssi oli pettymys monelle sopimuksen puolesta työskennelleelle. Se oli myös menetys kansainväliselle ihmisoikeus- ja rauhantyölle. Valtiot eivät onnistuneet luomaan sopimusta, joka olisi luonut asekaupalle yhteiset pelisäännöt. Neuvotteluja seuranneiden Amnestyn ja Sadankomitean edustajat vakuuttavat kuitenkin, ettei peliä ole vielä pelattu.

Pages

Subscribe to Aihe: Asekauppasopimus