Asekauppasopimus saa maaliskuussa uuden mahdollisuuden

Kirjoittaja:

Heinäkuussa 2012 järjestetty kansainväliseen asekauppasopimukseen (Arms Trade Treaty, ATT) tähdännyt YK:n konferenssi päättyi pettymykseen: Valtiot eivät päässeet sopuun aseiden sääntelystä. Nyt sopimus saa uuden mahdollisuuden, kun neuvottelut jatkuvat 18.-28. maaliskuuta New Yorkissa. Tiukka ja kattava asekauppasopimus olisi äärimmäisen tärkeä kansainvälisen ihmisoikeustyön kannalta.

Asekauppasopimusprosessi lähti käyntiin jo 1990-luvun puolivälissä Costa Rican entisen presidentin, rauhan Nobelilla palkitun Oscar Ariasin kutsuttua muita palkittuja pohtimaan kansainvälistä asekauppaa. Viime heinäkuussa järjestetyssä asekauppakonferenssissa sopimukseen pääseminen oli jo hyvin lähellä. Syntynyt sopimusluonnos sisälsi ihmisoikeus- ja rauhanjärjestöjen minimitavoitteen, jonka mukaan aseita ei tulisi myydä, jos epäillään, että niitä käytettäisiin ihmisoikeusloukkauksiin. Luonnos jäi kuitenkin luonnokseksi, kun konferenssin viimeisenä päivänä Yhdysvallat vaati neuvotteluille lisäaikaa. Kiina ja Venäjä liittyivät vaatimukseen ja sopimuksen solmiminen siirtyi jälleen. Vaikka asekauppakonferenssin sopimusluonnosta kritisoitiin liian löyhäksi, oli sen hylkääminen monelle sopimuksen puolesta taistelleelle pettymys ja tappio ihmisoikeuksien edistämistyölle.

Marraskuussa YK:n yleiskokouksen ensimmäisessä komiteassa hyväksyttiin päätöslauselma neuvottelujen jatkamisesta nyt maaliskuussa. Sopimus saa siis uuden mahdollisuuden. New Yorkissa tarvitaan kaikkien 193 jäsenvaltion hyväksyntä, jotta sopimus tulee voimaan. Jos asekauppakonferenssi epäonnistuisi jälleen, vaihtoehdoksi jäisi viedä sopimus yleiskokoukseen, jossa asia voitaisiin päättää kahden kolmasosan enemmistöllä. Näin synnytetty sopimus saattaisi olla sanamuodoiltaan tiukempi kuin neuvotteluissa vaadittavan konsensuspäätöksen jälkeen. Neuvotteluissa syntynyt sopimus olisi kuitenkin huomattavasti kattavampi, ja konferenssin epäonnistuminen vaikuttaisi kielteisesti YK:n arvovaltaan.

Asekauppasopimuksella on vaikutusvaltaisia vastustajia

Yhdysvaltojen, Kiinan ja Venäjän empimisen lisäksi sopimusta ovat vastustaneet ainakin Iran, Syyria ja Pohjois-Korea. Vastustajat katsovat kansainvälisen elimen valvonnan loukkaavan suvereeniuttaan. Näin perustelevat sopimuksen vastustamista myös rikkaat, yhdysvaltalaiset asejärjestöt. Ne kampanjoivat vahvasti sopimusta vastaan ja suhtautuvat siihen vihamielisesti katsoen sen rikkovan Yhdysvaltain perustuslakia. Sopimuksen vastustaminen yhdistyykin usein Barack Obaman sekä YK:n vastustamiseen.

Sopimuksella on vaikeuksista huolimatta täydet mahdollisuudet onnistua

Huolimatta sopimuksen jarruttamisesta, Obaman molemmat hallinnot ovat periaatteessa suhtautuneet asekauppasopimukseen myönteisesti. Heinäkuun vetäytyminen johtuikin monien arvioiden mukaan lähestyneistä presidentinvaaleista. Tänä vuonna sellaista taakkaa ei ole. Lisäksi jo viime vuonna sopimus oli lähellä toteutumista, joten toivo sopimuksen aikaansaamisesta on hyvästä syystä vahva.

Asekauppasopimusta tarvitaan ihmisoikeusloukkausten ehkäisemiseen 

Aseita myydään maailmassa 30 miljardin euron edestä ja isoa osaa niistä käytetään ihmisoikeusloukkauksiin. Vaikka asekauppasopimus ei poista näitä loukkauksia, se pakottaisi hallitukset miettimään tarkemmin, kelle ja mille tahoille aseita myyvät ja raportoimaan kaupoista YK:lle. Se olisi pieni, mutta keskeinen askel kohti maailmaa, jossa ihmisoikeudet toteutuvat nykyistä paremmin.

Lehden numero: