- Sadankomitean ja Rauhanliiton julkaisivat Pax-lehteä vuoteen 2018 saakka. Voit edelleen tutustua lehden arkistoon. »
- Nähdään 2020 »
- Lasten rikosoikeudellinen vastuu ja lapsisotilas Dominic Ongwenin tapaus Kansainvälisessä rikostuomioistuimessa »
- Suomen puolustusmenot ovat Euroopan kärjessä »
- 1963 – Suomi murroksen keskellä »
- Sadankomitean linja »
- Mitä kuuluu rauhanlähettiläille? »
- Kansainvälinen rikostuomioistuin antaa toivoa sorretuille rohingyoille »
- Nuoret mukaan päättämään rauhasta ja turvallisuudesta »
- Katuväkivalta Kapkaupungissa »
- 20 vuotta Rauhankoulua »
- Kirja-arvio: Hävittäjähankinta on poliittinen päätös »
- Aseistakieltäytymisuutisia »
- Sadankomitean rauhanpalkinto kansainvälisen oikeuden tutkija Jarna Petmanille »
- Turkkia rakennetaan luonnon ja ihmishenkien kustannuksella »
- Kaupungistuminen ja ilmastonmuutos uhkana turvallisuudelle kehitysmaissa »
- David McReynolds 1929-2018 »
- Kirja-arvio: Syyrialaisten toiveet demokratiasta diktatuurin ja islamismin puristuksessa »
- Kirja-arvio: Rauhaa rakentamassa? Kansalaisjärjestöt hauraissa maissa »
- Arkinen seitan ja perunamuussi »
- Valkoiset unikot - pasifistisymbolilla nationalismia vastaan »
- Onnea Matti Mäkelä 70 vuotta! »
Tämän joulun paras lahja on kansainvälinen asekauppasopimus
“Tänäkin vuonna siviilit ovat maksaneet aivan liian korkean hinnan huonosti säädellystä asekaupasta. Olemme nähneet sen vaikutukset Alepposta Peshawariin, Gazasta Etelä-Sudaniin.” Control Arms -kampanjaverkoston johtaja Anna Macdonald.
Jouluaattona astuu voimaan kansainvälinen asekauppasopimus. Se on sitovaa kansainvälistä lainsäädäntöä ja säätelee tavanomaisten aseiden ja ammusten kansainvälistä kauppaa, jonka arvon arvioidaan olevan kaikkiaan noin 85 miljardia dollaria.
Asekauppasopimuksen puolesta kampanjoineet järjestöt pitävät sopimusta ja sen voimaan astumista näinkin nopeassa aikataulusssa merkittävänä voittona. Sopimuksen puolesta tehtiin työtä yli vuosikymmen. Suomen Rauhanliitto, Sadankomitea ja monet muut suomalaiset kansalaisjärjestöt työskentelivät tiiviisti sopimuksen aikaansaamiseksi kansainvälisen Control Arms Coalition -verkoston puitteissa. Sadankomitea muun muassa lähetti edustajansa mukaan molempiin varsinaisiin neuvottelukokouksiin YK:n päämajaan Suomen valtion delegaation kansalaisjärjestöedustajana.
Asekauppasopimus on ensimmäinen YK:n puitteissa tehty kansainvälinen sopimus pitkään aikaan.
Asekauppasopimuksen allekirjoittaneet valtiot sitoutuvat säätelemään kaikkien tavanomaisten aseiden, niiden ammusten ja osien siirtoja. Sopimus kieltää näiden aseiden, osien ja tarvikkeiden viennin maihin, joista tiedetään että niitä käytettäisiin sotarikosten tai kansanmurhien toteuttamiseen tai siviilejä vastaan, tai muihin humanitaarisen oikeuden vastaisiin tekoihin.
Tähän päivään mennessä 125 valtiota on allekirjoittanut asekauppasopimuksen ja 58 maata ratifioinut sen. Näihin maihin kuuluvat suuret aseiden viejät kuten Ranska, Iso-Britannia ja Saksa.
Esimerkiksi tällaisia aseita sopimus koskee. Kuva: Eekku Aromaa
Suomi aktiivinen
Suomi itse ratifio, eli sisällyttää sopimuksen lainsäädäntöönsä 2.4.2014. Suomi on ollut koko prosessin ajan sen aktiivinen puolestajapuhuja neuvotteluissa
“Asekauppasopimus osoittaa kansalaisjärjestöjen tekemän työn voiman. Kymmenen vuotta sitten kaikki pitivät täysin utopistisena, että valtiot suostuisivat säätelemään kansainvälisellä sopimuksella asekauppaa”, toteaa Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius. “Nyt sopimus on kuitenkin todellisuutta.”
“Tämä on sopimus, joka parhaimmillaan voi aidosti vaikuttaa siihen että ihmishenkiä säästyy”, toteaa Sadankomitean puheenjohtaja Timo Mielonen, ja jatkaa: “mutta sopimus on pelkkä paperi jos sen allekirjoittaneet maat eivät sitoudu sen toteuttamiseen käytännössä.”
Jatkokeskusteluja sopimuksen täytäntöönpanosta ja jatkosta käydään seuraavan kerran helmikuussa 2015 Trinidad ja Tobagossa. Suunnitelmissa on myös ensimmäinen sopimusvaltioiden välinen konferenssi, joita tullaan järjestämään vuosittain ja jossa valtiot arvioivat sopimuksen toteutuksen onnistumista.