Tutkija Mikko Palonkorpi: Naton Bukarestin kokouksen vaikutuksia tulisi harkita

Kirjoittaja:

Aleksanteri-instituutin tutkija Mikko Palonkorven mukaan Bukarestin kokouksen vaikutuksia on syytä harkita Suomessa – erityisesti suhteessa Nato-pyrkimyksiin. Naton Bukarestin kokouksessa huhtikuussa Saksa ja Ranska vastustivat Ukrainan ja Georgian Nato-jäsenyyttä, koska se vaikuttaisi ilmeisen epäsuotuisasti lähialueiden vakauteen. Yhdysvaltain vaatimuksesta molemmat valtiot saivat lupauksen tulevasta Nato-jäsenyydestä.

Venäjän ja Georgian välinen konflikti on vakava ja voi pahimmassa tapauksessa laajeta sodaksi. Kaukasiaan perehtynyt Palonkorpi pohti uuden tilanteen vaikutusta Suomen Nato-jäsenyyteen 22.4. HS:n Vieraskynä-palstalla kolmella osuvalla kysymyksellä:

  1. Olisiko Nato-Suomi valmis puolustamaan Nato-Georgiaa mahdollisessa Venäjän ja Georgian välisessä aseellisessa yhteenotossa?
  2. Mitä vastatoimia Venäjä tällaisessa tilanteessa tekisi itärajallamme?
  3. Toisiko Nato-jäsenyys lisäturvaa vai kytkisikö se maamme Kaukasian vaikeisiin konflikteihin?

Palonkorven mukaan Suomella ei olisi valtaa päättää näistä konflikteista – vaikka istuisimme Nato-pöydän ytimessä – mutta sillä olisi velvollisuus Naton kollektiiviseen puolustukseen osallistumisesta. Peitellymmin Palonkorpi viittasi tämän vaikean vyyhden toiseen päähän. Mikäli Georgian lisäksi myös Ukraina liittyisi Natoon, syntyisi mittava jännite eli Venäjän Mustanmeren laivastotukikohta, johon se on asettautunut vielä lujemmin kuin Georgiaan. Jos Suomi tässä tilanteessa liittyisi Natoon, maamme aiheuttaisi vielä uuden paineen Murmanskin laivaston alueelle.

Lähialueittemme rauhallisen vakauden kannalta järkevin vaihtoehto on edelleen Suomen puolueettomuus. Liittoutumattoman maan on olennaisesti helpompaa edistää Georgian ja Ukrainan konfliktin ratkaisemista. Palonkorpi toteaakin lopuksi: ”Suomen varovainen Nato-linja on ollut perusteltu.”

Lähde: http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Nato-hakemus+ajoitettava+viisaas...

Lehden numero: