Kuinka "Parane pian Gorba" -kortti syntyi?

Kirjoittaja:

Sadankomitean juhlakirjan Rauhan ytimessä haastattelussa järjestön pitkäaikainen pääsihteeri Malla Kantola kertoo lyhyesti "Parane pian Gorba" -kortista.

Sadankomitea teki kortin elokuussa 1991 jaettavaksi toiseen Gennadi Janajevin johtaman vallankaappauksen vastaiseen mielenosoitukseen.

Kortin valmistumiseen vaikutti sarja sattumuksia sekä ripaus hyvää onnea.

Ensimmäinen sattumus oli Sadankomitean silloisen puheenjohtajan Erkki Tuomiojan puhelinsoitto Malla Kantolalle. Muiden asioiden lomassa Tuomioja kertoi Kantolalle tavanneensa eduskunnassa edustajakollegansa Tarja Halosen, joka oli todennut, että Gorbatsoville pitäisi lähettää parane pian-kortti.

Vallankaappaajathan selittivät Gorbatsovin sairastuneen.

Puhelun jälkeen totesimme nopeasti, että sellainen kortti pitää tehdä. Ryhdyin etsimään kuvaa korttiin ja jostain – en enää jaksa muistaa mistä – löysin sopivan Misha-karhun kuvan.

Seuraava sattumus oli Tuomo-Pekka Kalliomäen pistäytyminen Rauhanasemalle. Kerroimme hänelle kortista ja kysyimme, voisiko hän kääntää kortin tekstit venäjäksi. Kalliomäki on venäjän tulkki ja kääntäjä.

Kalliomäkeä ei tarvinut taivutella, sillä hänen mielestään idea oli hyvä. Koska yhdeltäkään silloisella Rauhanaseman tietokoneella ei löytynyt kyrillisiä fontteja, Kalliomäki palasi työhuoneelleen, kirjoitti ja tulosti tekstit sekä faksasi ne Rauhanasemalle. Tuolloin sähköposti oli vielä melkoinen harvinaisuus.

Sitten vain kortin originaali kasaan saksia ja liimaa käyttäen ja pikainen soitto Rauhanaseman viereisen virastotalon pikapainoon. Pikapaino kertoi korttien tulostamisen ja leikkauksen onnistuvan nopealla aikataululla, minkä jälkeen lähdin viemään korttia painettavaksi.

Toisessa mielenosoituksessa kortit olivat jaossa ja ne saivat hyvän vastaanoton.

En tiedä, onko Sadankomitean arkistoissa yhtään korttia tallella, sillä vallankaappausviikon hektisyydessä arkistoiminen ei ollut tärkeimpiä prioriteetteja.

En myöskään muista, saiko idean keksijä, Tarja Halonen, koskaan nähdä korttia. Jos kortteja vielä on tallella, hänelle voisi varmuuden vuoksi lähettää ainakin yhden.

Lehden numero:

Aiheet:

Uusimmat jutut samasta aiheesta

1963 – Suomi murroksen keskellä »

Suomen suurin ikäluokka on Sadankomitean ikätovereita. Millaiseen Suomeen Sadankomitea ja muut 1963 syntyneet tulivat?

Kymmeniä suomalaisia aseistakieltäytyjiä teloitettiin vuonna 1918  »

Tuhannet suomalaiset välttelivät viimeiseen asti aseisiin tarttumista sisällissodan aikana. Useimmiten se vaati käpykaartilaisuutta tai muuta esivallan uhmaamista, mistä seurauksena saattoi olla kuolema.

1918 ja sukuni perintö »

Itsenäisyyden juhlavuoden jälkeen vietetään sisällissodan muistovuotta. Erkki Tuomioja muisteli Paxille oman sukunsa kohtaloita sadan vuoden takaa.