Yli puolet suomalaisista tukee puolustusmäärärahojen nostoa

Kirjoittaja:

Yli puolet suomalaisista haluaa nostaa puolustusmäärärahoja, lähes kolmannes kannattaa Suomen liittymistä Natoon ja Suomen työllisyystilanne on Venäjän kehitystä suurempi huolenaihe, ilmenee maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) vuosittaisen haastattelututkimuksen raportista. Haastattelututkimuksella selvitettiin suomalaisten mielipiteitä ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta.

Puolustusmäärärahojen korotusta kannatti 56 prosenttia haastatelluista, kun viime vuonna vastaavassa tutkimuksessa korotusta kannattavien osuus oli 32 prosenttia. Tuntuvaa korotusta kannatti 16 prosenttia vastaajista ja 40 prosenttia toivoisi määrärahojen kasvavan jonkin verran. Vähentämistä halusi vain kuusi prosenttia vastaajista, mikä selvästi pienempi osuus kuin viimevuotinen 14 prosenttia.

Korotusta kannattavien osuus on myös historiallisesti poikkeuksellisen korkea. Ainoastaan vuonna 1970 yhtä suuri osa vastaajista on kannattanut puolustusmäärärahojen nostoa.

Ei kuitenkaan ole yllättävää, että puolustusmäärärahojen korotus saa vastakaikua haastateltavien vastauksissa, sillä rahoitusta on puitu runsaasti julkisuudessa. Sekä puolustusministeri Carl Haglund että puolustusvoimain komentaja kenraali Jarmo Lindberg ja useat muut vaikuttajat ovat eri yhteyksissä puhuneet määrärahojen korotuksen puolesta.

Lokakuun alussa myös julkistettiin kansanedustaja Ilkka Kanervan johtaman puolustuksen parlamentaarisen selvitysryhmän lähes yksimielinen loppuraportti, jossa esitetään 50 miljoonan euron vuosittaista lisäystä asehankintoihin. Vasemmistoliitto ei halunnut nykyisessä epävarmassa taloustilanteessa sitoutua korotuksiin ja vihreät halusi siirtää lopulliset päätökset ensi kevään hallitusneuvotteluihin.

Ukrainan sisällissodan seurauksena useissa Euroopan maissa on kaavailtu puolustusmenojen korottamista ja Naton huippukokouksessa syyskuussa päätettiin perustaa Itä-Eurooppaan usean tuhannen sotilaan vahvuiset nopean toiminnan joukot. Tällaiset suunnitelmat todennäköisesti heijastuvat myös MTS:n kyselyyn haastateltujen vastauksiin.

Nato-mielipiteet polarisoituvat

Suomen jäsenyyttä Natossa kannatti kaikista vastaajista 30 prosenttia, kun viime vuonna kannattajien osuus oli 21 prosenttia. Jäsenyyttä vastustavien osuus oli 60 prosenttia, kymmenen prosenttiyksikköä pienempi kuin viime vuonna.

Merkittävimmät muutokset ovat tapahtuneet keskustan, vihreiden ja kokoomuksen kannattajien asenteissa. Viime vuonna keskustaa kannattaneista vastaajista ainoastaan kahdeksan prosenttia kannatti Natoon liittymistä, mutta nyt kannatus kolminkertaistui 24 prosenttiin. Vihreiden kannattajien prosenttiosuus oli viime vuonna 13 ja nyt 30 ja kokoomuslaisten vastaajien osuus kasvoi 41 prosentista 62 prosenttiin.

Sosialidemokraattien ja perussuomalaisten kannattajissa Natoon liittymistä kannattavien osuus kasvoi maltillisemmin. Viime vuonna Sdp:n kannattajista 17 prosenttia tuki liittymistä puolustusliittoon, nyt kannattajien osuus oli 29 prosenttia. Perussuomalaisilla vastaavat luvut olivat 20 ja 27 prosenttia.

Vasemmistoliiton kannattajien osalta muutoksia ei tapahtunut viime vuoteen verrattuna. Natoon liittymistä halusi 11 ja vastustajia oli 88 prosenttia.

MTS:n kyselyn tuloksia Helsingin Sanomille kommentoinut ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja ei pidä tuloksia yllättävinä. Hänen mukaansa kyse on Nato-mielipiteiden polarisoitumisesta, jolloin sekä Naton vastustus että kannatus tiivistyvät. Pitkällä aikavälillä asetelma on Tuomiojan mukaan kuitenkin vakaa.

"Se on ihan linjassa edellisiin kyselyihin. Viimeksi kannatus kasvoi viisi prosenttia ja vastustus kolme prosenttia" kommentoi Tuomioja Helsingin Sanomille.

Tuomiojan näkemys mielipiteiden polarisoitumisesta saa tukea MTS:n kyselyn vastauksista kysymykseen, miten Suomen mahdollinen liittyminen Naton jäseneksi vaikuttaisi Suomen ja suomalaisten turvallisuuteen. Vastaajista 37 prosenttia arvioi jäsenyyden lisäävän turvallisuutta, mutta 33 prosenttia oli päinvastaisella kannalla. Viime vuonna vastaavat luvut olivat 32 ja 30 prosenttia.

Työllisyystilanne Venäjää suurempi huolenaihe

MTS:n kyselyn vakio-osio on kansalaisissa huolta aiheuttavien kysymysten mittaaminen. Työllisyystilanne Suomessa nousi keskeisimmäksi huolenaiheeksi. 49 prosentti oli paljon ja 37 prosenttia jonkin verran huolissaan työllisyystilanteesta.

Seuraavina huolenaiheina olivat joukkotuhoaseiden leviäminen, kansainvälinen terrorismi sekä kehitys Venäjällä. Noin kolmasosa vastaajista oli näistä paljon huolissaan.

Venäjän kehityksestä huolestuneiden osuus kuitenkin yli kolminkertaistui viime vuoteen verrattuna, jolloin paljon huolestuneiden osuus oli kymmenen prosenttia.

Muutos selittynee Venäjän toimilla Ukrainassa, mutta todennäköisesti osa vastaajista on huolestunut myös Venäjän hallituksen yrityksistä tukahduttaa kansalaisyhteiskuntaa sekä riippumatonta mediaa.

MTS:n tutkimukseen haastateltiin 1023 henkilöä 26.9.-12.10. välisenä aikana. Tutkimuksen tulokset vastaavat Ahvenanmaata lukuun ottamatta Suomen 15-79-vuotiaan väestön mielipiteitä. Tutkimuksen virhemarginaali on 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa. Tutkimuksen haastattelut on tehnyt Taloustutkimus Oy. Tutkimus kokonaisuudessaan.

Lehden numero: