Kuvauksia islamin arjesta koululaisille

Kirjoittaja:

Tänä vuonna Sadankomitean Rauha ja poliittinen islam -hankkeen vieraat edustivat kahta maailman suurinta, Indonesiassa toimivaa muslimijärjestöä ja naisjärjestö Kalyanamitraa sekä Indonesian suurinta sanomalehteä, Kompasia.

Keskeisen osan ohjelmaa muodostivat vierailut kouluihin Helsingissä, Tampereella ja Turussa. Vieraamme kävivät kahdessatoista koulussa puhumassa sadoille yläkoululaisille ja lukiolaisille. Tarkoitus oli laajentaa suomalaisten oppilaiden ja opettajien kuvaa islamista.Rena

Miesten matkatessa Turkuun ja Tampereelle, Rena Herdiyani ja Luki Aulia jäivät Helsinkiin. Ohjelman kolmipäiväinen kouluvierailuosuus alkoi Helsingissä hieman kangerrellen, mutta joka vierailun yhteydessä Rena ja Luki saivat paremman käsityksen siitä, mitä ja miten suomalaisille koululaisille kannattaa puhua. Alun powerpoint-esitelmät hylättiin pian ja tilalle muodostui keskustelevampi ja käytännön elämään keskittyvä lähestymistapa.

Oppilaiden kiinnostuksen ja aktiivisuuden taso vaihteli eri kouluissa. Rena ja Luki saivat oppilailta vaikeitakin kysymyksiä vastattavakseen: jos kerran islam on rauhanomainen uskonto ja valtaosa muslimeista elää normaalia, rauhallista elämää, miksi islamissa sitten on käsite jihad, pyhä sota? Luki vastasi, että muslimien enemmistölle jihad ei merkitse aseellista taistelua, vaan arjen kilvoittelua, itsensä kehittämistä vaikkapa opiskelemalla, ja jumalalle omistautumista.

Huivit ja moniavioisuus kiinnostivat

Varsinkin tyttöjä kiinnosti naisten asema, ja monet kuuntelivat epäileväisinä mutta kiinnostuneina Renan kertoessa islamin naiskuvasta. Renan mukaan islam on tasa-arvoinen ja humaani uskonto, ja naisten oikeuksiin kohdistuvat rajoitukset ja loukkaukset johtuvat fundamentalistiryhmien kirjaimellisista ja jäykistä Koraanin tulkinnoista.

Oppilaille tuli yllätyksenä, että Indonesiassa huivin käyttö on täysin vapaaehtoista, ja voi kuvastaa paitsi kantajansa uskonnollisuutta, myös turhamaisuutta. Toisille huivi on jumalalle omistautumisen merkki, toisille perheen perinne, joillekin asuun sävytetty muotivaate. Monet musliminaiset eivät pidä huivia lainkaan. Hyvänä esimerkkinä Rena esiintyi aina huivipäisenä, Luki huivitta, farkkuihin ja t-paitaan pukeutuneena.

Moniavioisuuden luvallisuus herätti myös keskustelua. Renan selitys moniavioisuuden alkuperästä antoi ajattelun aihetta. Renan mukaan Profeetta Muhammed oli ottanut toisen vaimon, koska tämä nainen oli jäänyt leskeksi. Leskenä hänen toimeentulonsa ja asemansa yhteiskunnassa oli hyvin heikko, ja Muhammed halusi turvata hänen asemansa ottamalla naisen toiseksi vaimokseen. Monien muslimaiden naisjärjestöjen näkökulmasta moniavioisuus (kuten monet muutkin islamin ohjeet ja säännöt), tulisi nähdä niiden syntyaikaan ja silloisiin sosiokulttuurisiin olosuhteisiin sidottuina. Niitä ei siis tulisi sellaisenaan soveltaa nykyaikana.

Joustava arjen islam

Juuri vierailua ennen alkanut muslimien paastokuukausi Ramadan tarjosi myös oivan tilaisuuden laajentaa suomalaisoppilaiden käsityksiä muslimien arjesta ja islamista tiukkapipoisena uskontona. Luki ja Rena kertoivat, että paaston tarkoituksena on herättää myötätuntoa ja ymmärrystä puutteessa eläviä kohtaan. Tämä teki suuren vaikutuksen joihinkin oppilaisiin. Joustavuus paastoamissäännöissä tuli oppilaille yllätyksenä. Koraanin mukaan on monia syitä, joiden perusteella paaston voi siirtää myöhemmäksi, muun muassa sairaus, raskaus tai matkalla olo. Kukaan vieraistamme ei paastonnut Suomessa ollessaan, vaan kaikki korvasivat menetetyt paastopäivät kotiin palattuaan.

Oppilaille tehdyn kirjallisen kyselyn perusteella valtaosalle jäi vierailuista jotakin käteen. Tieto Indonesiasta ja indonesialaisten muslimien arjesta oli uutta ja kiinnostavaa. Kyselystä kävi hyvin ilmi, että uutisista oli välittynyt islamista negatiivinen ja uhkaava kuva. Islam liitettiin terrorismiin, muslimimaat nähtiin epävakaina ja rauhattomina, ja islamia pidettiin epätasa-arvoisena ja hyvin tiukkana uskontona. Vaikka kyselykaavakkeissa oli tukku myös ”en halua tietää lisää, en oppinut mitään uutta, ei kiinnosta” vastauksia, valtaosa oppilaista sanoi vierailun laajentaneen heidän mielikuviaan islamista positiivisempaan suuntaan ja antaneen ajattelun aihetta.

Oppilaille jaettiin vierailun yhteydessä projektijulkaisu Vastavoima fundamentalismille -arjen islam Indonesiassa. Kirjanen sisältää indonesialaisten vieraidemme ja kolmen suomalaisen asiantuntijan artikkelit, jotka valottavat Indonesian islamia eri näkökulmista.

Lehden numero: