- Sadankomitean ja Rauhanliiton julkaisivat Pax-lehteä vuoteen 2018 saakka. Voit edelleen tutustua lehden arkistoon. »
- Nähdään 2020 »
- Lasten rikosoikeudellinen vastuu ja lapsisotilas Dominic Ongwenin tapaus Kansainvälisessä rikostuomioistuimessa »
- Suomen puolustusmenot ovat Euroopan kärjessä »
- 1963 – Suomi murroksen keskellä »
- Sadankomitean linja »
- Mitä kuuluu rauhanlähettiläille? »
- Kansainvälinen rikostuomioistuin antaa toivoa sorretuille rohingyoille »
- Nuoret mukaan päättämään rauhasta ja turvallisuudesta »
- Katuväkivalta Kapkaupungissa »
- 20 vuotta Rauhankoulua »
- Kirja-arvio: Hävittäjähankinta on poliittinen päätös »
- Aseistakieltäytymisuutisia »
- Sadankomitean rauhanpalkinto kansainvälisen oikeuden tutkija Jarna Petmanille »
- Turkkia rakennetaan luonnon ja ihmishenkien kustannuksella »
- Kaupungistuminen ja ilmastonmuutos uhkana turvallisuudelle kehitysmaissa »
- David McReynolds 1929-2018 »
- Kirja-arvio: Syyrialaisten toiveet demokratiasta diktatuurin ja islamismin puristuksessa »
- Kirja-arvio: Rauhaa rakentamassa? Kansalaisjärjestöt hauraissa maissa »
- Arkinen seitan ja perunamuussi »
- Valkoiset unikot - pasifistisymbolilla nationalismia vastaan »
- Onnea Matti Mäkelä 70 vuotta! »
Katse tulevaisuuteen uutta valtiota perustettaessa
Ahvenanmaalainen kansanedustaja Elisabeth Nauclér ei näe Ahvenanmaan kaltaista autonomiaa ratkaisuna vähemmistökonflikteihin.
Maailmalla Ahvenanmaan autonomia herättää paljon kiinnostusta. Useat poliitikot, tutkijat sekä toimittajat näkevät Ahvenanmaassa potentiaalia ratkaisuna vähemmistökonflikteihin esimerkiksi Israelissa ja Pohjois-Irlannissa.
Vaikka Ahvenanmaan autonomia herättää laajaa, kansainvälistä kiinnostusta ratkaisukeinona, Elisabeth Nauclér tyrmää ajatuksen Ahvenanmaan mallista.
”Ahvenanmaan autonomia oli aikansa luomus, jota ei ole käytetty aiemmin”, Nauclér toteaa. Ahvenanmaan autonomia perustettiin vuonna 1921 Kansainliiton neuvoston päätöksellä ratkaisuksi Ruotsin ja Suomen väliseen maakiistaan Ahvenanmaan saarista. Kumpikin valtio olisi halunnut saariryhmän itselleen.
”Ongelma autonomioiden kanssa onkin se, että kukaan ei varsinaisesti halua autonomiaa. Vähemmistöt haluavat täyden itsenäisyyden, kun taas valtaväestö haluaa vähemmistön pysyvän vähemmistönä”, Nauclér avaa.
Hän toteaa, että itsenäisyys ja autonomia ovat loppujen lopuksi vain termejä, joilla varsinaisessa itsenäistymisessä ei ole kovinkaan suurta roolia. Tärkeintä Nauclérin mukaan onkin historiasta irrottautuminen.
”Kun mietimme uusia valtioita, on epäolennaista, että onko kyseessä autonomia vai itsenäinen valtio. Olennaista on, että ihmiset voivat nähdä tulevaisuuden ja alkaa rakentaa uutta valtiota.”
Palestiinan tapauksessa Nauclér ohjeistaa palestiinalaisia tarttumaan härkää sarvista.
”Teillä on maailma puolellanne, joten miksette perusta valtiota?”
Nauclér muistuttaa, että Palestiinan tilanne ei riipu vain kiistan osapuolista, vaan myös maailmanpolitiikan pelureista.
”Esimerkiksi Kosovon kohdalla Yhdysvallat puolsi itsenäistymistä, joten he pystyivät itsenäistymään ilman autonomiavaihetta. Mutta miten itsenäinen Kosovo käytännössä on? Ei kovinkaan”, Nauclér toteaa.
Demilitarisaatio on ahvenanmaalaisille tärkeä
Nauclér kertoo ahvenanmaalaisten pitävän kiinni demilitarisaatiosta. Hän muistuttaa, että Naton alueella on ainakin yksi demilitarisoitu alue, Norjassa sijaitseva Spitzbergen. Spitzbergenissä ei kuitenkaan juuri ole asukkaita, toisin kuin Ahvenanmaalla.
”Jos Suomesta tulisi Naton jäsen, me vaatisimme Ahvenanmaan demilitarisaatiota kirjattavaksi sitovasti. Ahvenanmaalaiset ovat monesta asiasta erimielisiä, mutta demilitarisaatiosta ja neutralisaatiosta me kaikki haluamme pitää kiinni.”
Nauclérin mielestä Suomen EU-jäsenyys on vähentänyt Ahvenanmaan autonomiaa.
”EU ei laske jäsenmaiden autonomisia alueita jäseniksi, vaan pelkästään itsenäiset valtiot. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Ahvenanmaalla ei ole edustusta Euroopan parlamentissa.”
Kun itsenäiset valtiot vaihtavat kansallista päätäntävaltaansa erilaisiin EU-virkoihin ja parlamenttipaikkoihin, eivät autonomiat saa käytännössä mitään takaisin.
”EU:n sisällä ei ole yhtä vahvaa autonomiaa kuin Ahvenanmaa, eli Ahvenanmaa on todella, todella ainutkertaisessa asemassa.”
Charlotte Elisabeth Helene Nauclér
- syntynyt 7. maaliskuuta 1952 Ruotsissa
- opiskellut juristiksi Uppsalassa
- käyttää Ahvenanmaan äänioikeutta eduskunnassa
- työskenteli vuodesta 1979 vuoteen 2006 Ahvenanmaan maakuntahallituksessa
- tehnyt töitä mm. siviiliasianvirkamiehenä YK:n rauhanturvaoperaatiossa entisessä Jugoslaviassa 1993-1996
- valittiin eduskuntaan vuoden 2007 vaaleissa Borgerlig alliansin yhteislistalta
Lehden numero:
Banners
