YK:n atomienergiajärjestön pääjohtaja: Naton ydinasesopimus menneisyyden jäänne

Kirjoittaja:

data-cke-saved-src=/files/u1/IAEA_kuvitus.png
Kansainvälinen atomienergiajärjestö IAEA toimii YK:n alaisuudessa.

YK:n atomienergiajärjestö IAEA:n pääjohtaja Mohamed ElBaradei kritisoi poikkeuksellisessa sanomalehtiartikkelissaan Naton ydinasedoktriinia, jota hän pitää "menneisyyden jäänteenä".

YK:n atomienergiajärjestö IAEA:n pääjohtaja Mohamed ElBaradei siteeraa Naton voimassa olevaa strategista konseptia, joka näkee ydinaseet ylivertaisena turvatakeena. Hän kysyy, kuinka ydinaseita omistamattomat maatt voidaan velvoittaa luopumaan omista ydinasehankkeistaan, kun johtavat suurvallat itse katsovat turvallisuutensa riippuvan oleellisesti ydinaseista.
ElBaradei katsoo, että kysymys uhkaa YK:n ydinsulkusopimuksen (NPT) uskottavuutta. NPT:n seuraava tarkastelukonferenssi pidetään New Yorkissa toukokuussa 2010. Sen valmistelukonferenssista toukokuussa 2009 odotetaan myrskyisää.
ElBaradei vetäytyy syksyllä eläkkeelle. Hänen puheenvuoronsa saksalaisessa Süddeutsche Zeitung -lehdessä 5. helmikuuta oli viesti Naton huhtikuun alussa pidettävään 60-vuotisjuhlaan. Saksa ja esimerkiksi Norja ovat pitkään pyrkineet vähentämään Naton ydinaseiden roolia sotilasliiton politiikassa.
USA:n ydinaseita on sijoitettuna Naton jäsenmaihin mahdollisesti jopa 480. Aseet ovat lentopommeja. Kriisitilanteessa aseet annettaisiin jäsenmaan ilmavoimien käyttöön Naton sopimien operaatioiden toteuttamiseksi. Aseita on tutkijalähteiden mukaan tukikohdissa Italiassa, Belgiassa, Hollannissa, Iso-Britanniassa, Saksassa ja Turkissa. Maiden yleinen mielipide on voimakkaasti aseita vastaan. Aseita on kaikessa hiljaisuudessa poistettu esimerkiksi Kreikasta ja todennäköisesti myös Saksasta ja Iso-Britanniasta. Lisäksi USA:n Euroopan ilmavoimilla (USAFE) on ydinpommeja omassa käytössään. Osa Ison-Britannian ydinaseista on alistettu Nato-käyttöön. Ranska on ydinasevalta, eikä osallistu täysimääräisesti Naton päätöksentekoon.
Nato ja USA eivät perinteisesti myönnä eivätkä kiellä mitään ydinaseita koskevia väitteitä.

Tavoitteena ydinaseeton maailma

ElBaradei tukee presidentti Obaman aseriisuntaohjelmaa, jossa tavoitteena on ydinaseeton maailma. ElBaradei muistuttaa, että USA:lla ja Venäjällä on 95 % maailman yli 27 000 ydinlatauksesta. Pääjohtaja ElBaradei asettaa tavoitteeksi supistaa määrän 1 000–500 kärkeen. Aseriisunta tapahtuisi valvotusti.
Helmikuun alussa kuultiin USA:n ulkoministeriölähteestä, että maa tavoittelisi Venäjän kanssa nyt käytävissä START-neuvotteluissa noin tuhannen kärjen tasoa. Venäjän ulkoministeri Lavrov oli reagoinut myönteisesti tähän tietoon. USA:N ja Venäjän kahdenvälinen START-sopimus raukeaa 5.12.2009. Se asettaa kummallekin maalle 6 000 kärjen ja 1 600 laukaisualustan ylärajan. Sopimuksen noudattamista valvotaan tarkoin.
Presidentit Bush ja Putin sopivat Moskovassa 2002 julistuksenomaisen SORT-sopimuksen (Strategic Offensive Arms Reduction Treaty), jonka mukaan käytössä olevien kärkien määrä ei saa ylittää 2 200 vuonna 2012. Sopimus ei sisällä valvontamenettelyjä.
Iso-Britannian ulkoministeri David Miliband esitti 4.2 maansa ydinaseiden täydelliseen riisumiseen tähtäävän kuuden askelen toimintaohjelman, jossa edellytetään dramaattisia aseiden vähennyksiä Venäjältä ja USA:lta osana kansainvälistä ratkaisua.
ElBaradei asettuu kannanotollaan Obaman abolitionistiselle linjalle. ElBaradein mukaan "kaikkien ydinaseiden" hävittäminen ei ole enää utopiaa, vaan välttämätöntä ja mahdollista. ElBaradei vaati myös täydellisen ydinkoekieltosopimuksen (CTBT) voimaansaattamista ja ydinasekelpoisen materiaalin tuotantokieltosopimuksen (FMCT) laatimista. Koekieltosopimuksen ratifiointi on presidentti Obaman ja senaatin listalla, ja hän on sitoutunut tavoittelemaan asemateriaali-kieltosopimusta. Asia on YK:n Genevessä koolla olevan CD-aseriisuntafoorumin pöydällä, ja FMCT- sopimusratkaisun uskotaan olevan erittäin pitkällä.
ElBaradei näkee erääksi ratkaisun ehdoksi ydinpolttoaineen saannin turvaamisen kaikille tarvitsijoille samaan aikaan, kun estetään uraanin ja plutoniumin rikastaminen asekelpoiseen pitoisuuteen.

Lehden numero: