Puheloinen ja Häkämies eivät puhu uhista vaan asehankinnoista

Kirjoittaja:

Puolustusvoimain komentaja, kenraali Ari Puheloinen ja puolustusministeri Jyri Häkämies (kok.) puhuivat Helsingissä 194. maanpuolustuskurssin avajaisissa 20. syyskuuta. He maalailivat tulevaisuudennäkymiä puolustusvoimien laajoista supistuksista.

Kenraali Puheloisen mukaan puolustusvoimilla on edessään perusteellinen uudistus, jonka tavoitteena on pysyvät säästöt. Rivien välistä uhkaillaan varuskuntien lakkauttamisella, toiminnan leikkauksilla ja myös varusmiesten koulutuksesta säästämisellä. Tämä siis huolimatta puolustusmenoihin jo luvatusta kahden prosentin vuotuisesta korotuksesta.

Asehankinnoissa ei säästövaraa sanota olevan. Puheloisen ja Häkämiehen puheiden taustalla onkin nähtävissä armeijan kaavailemat mittavat asehankinnat. Ilmavoimien Hornet-hävittäjiä ollaan modernisoimassa, minkä lisäksi varaudutaan 2020-luvulla tapahtuvaan uusien hävittäjien hankintaan. Myös maavoimat hamuavat aseistukseensa miljardiluokan modernisointia.

Sodankäynnin teknistyessä puolustusvoimat jakautuu yhä selvemmin kahtia. Toisaalta on olemassa koulutettu armeijan kova kärki, jolla on käytössään muun muassa helikopterit, hävittäjät ja raskaat raketinheittimet. Jo nykyisin 90 prosenttia armeijan menoista käytetään tähän 10 prosentin vahvuuteen. Samalla pidetään yllä erittäin laajaa, mutta heikosti koulutettua ja varustettua reserviä. Sen tehtävä lienee pääasiassa ylläpitää maanpuolustustahtoa.

Puolustusvoimien näkökulmasta materiaalihankintojen välttämättömyyden korostaminen on ymmärrettävää, koska se on poliittisesti epävarmin osa puolustusmenoista. Varusmieskoulutuksesta ja varuskuntaverkosta poliitikkojen on sen sijaan paljon vaikeampi lähteä säästämään. Seurauksena säästöpuheista voi siis hyvinkin olla entisestään paisutettu puolustusbudjetti.

On erikoista, että sekä Häkämies että Puheloinen perustelevat armeijan uudistustarpeita ennen kaikkea taloudella ja kustannuksilla, ei niinkään maanpuolustuksellisilla syillä.

Eikö olisi oleellista keskustella keinoista, joilla Suomesta tehdään turvallinen paikka asua ja elää, ja mikä tässä yhtälössä on armeijan rooli? Mitä todellisia uhkia vastaan Suomi tarvitsee entistä voimakkaampaa armeijaa? Onko koko muu itseään aseista riisuva Eurooppa väärässä?

Talouspuheen sijaan olisin odottanut puolustusministeriltä ja puolustusvoimien komentajalta analyysiä todellisista uhkakuvista.

Kirjailija on Sadankomitean varapuheenjohtaja

Lehden numero:

Aiheet:

Uusimmat jutut samasta aiheesta

Ilmastonmuutos ja rauha »

Me suomalaiset tiedämme tämän kesän jälkeen, miltä monen viikon lämpöaalto tuntuu – vai tiedämmekö?

Aseteollisuuden menestys ihmisoikeuksien edellä »

Sadankomitea järjesti Rauhanasemalla 26.4.2012 miniseminaarin aseviennistä. Tilaisuudessa julkistettiin SaferGlobe Finlandin asevientiraportti 2010. Samalla sai ensiesityksensä Raportista kertova video, joka havainnollistaa aseviennin ongelmia kiinnostavalla ja selkeällä tavalla. Perehdyin ensimmäistä kertaa laajemmin asevientiin, jonka taustalta vaikuttaa ongelmien vyyhti.

Arvoton varuskuntanäytelmä »

Niin siinä taas kävi, että keskustelu puolustusvoimien uudistamisesta luisui sivuraiteille, kun kaikki huomio kohdistui Dragsvikin varuskuntaan. Keskeisin ”ansio” tästä lankeaa puolustusministeri Stefan Wallinille. Ensiksi hän kiisti, että mitään poliittista ohjausta olisi tapahtunut, sitten hän vetosi kielilain säädöksiin ruotsinkielisestä varusmieskoulutuksesta.