Keskustelu Syyriasta: Kohti uutta demokratiaa?

Kirjoittaja:

Miten kaksi Syyrian tuntevaa ihmistä näkee maan tulevaisuuden konfliktiksi yltyneen kansannousun jälkeen? Miten ponnistaa eteenpäin väkivallasta ja voimattomuuden tunteista huolimatta?

data-cke-saved-src=/files/kuvat/Pax_3--2011_Kuva_juttu_03_Syyria.jpg

Lapset, kukkien ikäisinä, kuinka voit laittaa vankilaan? Sinä, joka olet minun maani lapsi, kuinka voit tappaa minun lapseni? Käännät selkäsi viholliselle, ja hyökkäät minun päälleni miekkaa käyttäen.

Näin kääntyvät suomeksi syyrialaismuusikko Samih Choukeirin laulun säkeet, jotka kuvaavat hänen kotimaansa tämänhetkistä todellisuutta. Presidentti Bashar al-Assadin hallinto jatkaa Basharin isän, Hafez al-Assadin, kovaa linjaa kansalaisiaan kohtaan. Yli 1000 ihmistä on kuollut valtiovallan käsissä kevään rajuissa protesteissa, tuhansia – myös lapsia – on pidätetty ja monia on kidutettu raa’asti. Samaten tuhansia on paennut rajan yli Turkkiin. Mitä tapahtuu ja mitä voisi olla odotettavissa

Suomessa vuosikymmenen asunut syyrialainen Mania Alkhatib sekä Syyriaan perehtynyt valtiotieteiden opiskelija Sanna Olli tapasivat keskustellakseen vaikeasta tilanteesta ja mahdollisista tulevaisuudennäkymistä.

”Syyrian nykytilanne ei ole tuonut uusia tuttavuuksia”, Alkhatib aloittaa. ”Hallinto on käyttäytynyt samoin koko ajan. 1980-luku Hafez al-Assadin aikana oli painajainen ja hänen poikansa jatkaa samalla tyylillä.”
Merkittävänä muutoksena Alkhatib pitää teknologian tuomia mahdollisuuksia.
”Nyt on internet-aika. Paljon tietoa liikkuu nopeasti koko maailmassa.”

Tämä on hänen mielestään johtanut siihen, että nuoret ovat huomattavasti vanhempia sukupolvia tietoisempia hallinnon todellisista toimista. ”Kansainvälisen tiedonkulun myötä nuoret eivät enää hyväksy valheita, joissa vanhemmat ovat eläneet. Valehtelu on nyt täysin näkyvissä, kansaa ei enää voi huijata.”

Onko sitten nähtävissä ratkaisua? Alkhatib kokee vahvasti, että hallituksen aika on ohi. Myös Ollin mielestä hallituksen väkivaltaisuus ja tiedon panttaaminen viittaavat sen taistelevan viimeisillä voimillaan aavistaen lopun olevan potentiaalisesti lähellä.

Sekä Olli että Alkhatib suhtautuvat lähtökohtaisesti kielteisesti ulkomaiden aseelliseen interventioon.

”Kolonialismin ajan jälkeen on nyt ensimmäisen kerran jätetty ratkaisu ihmisille itselleen. Esimerkiksi Egyptissä ihmiset voivat sanoa 'me teimme tämän'. Jos joku muu tulee väliin, heitä voi aina syyttää. Egyptissä, samoin kuin Tunisiassa, kansa kantaa sekä ylpeyden että vastuun”, Olli analysoi.
Hän katsoo, että aseelliseen väliintuloon tarvittaisiin vähintäänkin vahva tilaus ja tarkat suunnitelmat, ja on yleensäkin kriittisen varovainen pohdiskellessaan kansainvälisen intervention mahdollisuutta. ”Nykytilanne on vaikea, tuntuu ettei mikään valtio voi tehdä mitään.”

Alkhatib näkee kuitenkin potentiaalia Suomen kaltaisessa maassa. ”Suomella on Syyriassa hyvä imago ja kaunis maine.”

Hän kertoo epäluulon vallitsevan suhteessa moneen muuhun valtioon, koska niiden nähdään ajavan omaa etuaan. Suomen vahvuuksina hän listaa vahvat valmiudet, asiantuntemuksen, kiinnostuksen sekä hyvät suhteet Syyriaan.

Presidentti Ahtisaaren johtaman Crisis Management Initiativen kaltaiset, rauhaa edistämään pyrkivät järjestöt sekä muut ihmisoikeuksien ja humanitaarisen avun saralla työskentelevät toimijat olisivat Alkhatibin mielestä tärkeitä yhteistyökumppaneita.

Olli muistuttaa kuitenkin, että myös tämän kaltaisilla toimijoilla on nykytilanteessa vaikea päästä Syyriaan. Hän myös pohtii, että Suomesta käsin toteutettavat prosessit ovat hitaita ja aikaa vaativia, kun taas Syyrian tilanne on akuutti - ”tulee voimaton olo.”
Alkhatib on kuitenkin luottavainen.
”Jossain vaiheessa tilanne helpottuu, ja organisaatiot pystyvät antamaan apua”.

Alkhatib katsoo jo seuraavaan, jälleenrakennuksen vaiheeseen, ja toivoo, että ulkomailla asuvat syyrialaiset verkostoituisivat keskenään ja kansainvälisesti ja hankkisivat tietoa ja osaamista, jota hyödyntää demokraattisen Syyrian rakentamisessa.

Etenkin naisten rooli on tärkeä. Alkhatib korostaa Lähi-idän naisten aseman vahvistamisen merkitystä pitäen sitä edellytyksenä paremmalle yhteiskunnalle. Omalta osaltaan hän pyrkii järjestöaktiivina edistämään visiotaan tuomalla yhteen maahanmuuttajanaisia sekä Suomessa että pohjoismaista ja EU-tasolla. ”Seuraavassa vaiheessa taitoja hyödynnetään teidän kanssanne.”

Vastausta siihen, miten tai milloin hallinto kaatuu, on vaikea antaa, vaikka se tuntuukin olevan odotettavissa. Alkhatibin mukaan yksi merkittävä käänne olisi, ”jos armeija ottaisi isänmaallisen roolin ja suojelisi kansaa eikä diktatuuria”.

Entäpä seuraava hallinto, onko olemassa johtohahmoja tai rakenteita jolle uusi demokratia voitaisiin pohjustaa? Kyllä ja ei, pohtivat keskustelijat.
”40 vuodessa Syyriassa on ehditty tappaa taikka vangita oikeat liberaalit, niin sanottu oppositio”, selittää Alkhatib, jonka mielestä oppositio-termiä tulisi oikeastaan käyttää vain demokratioista puhuttaessa. Silti hän painottaa, että demokratia ei ole 40-luvulla itsenäistyneelle Syyrialle uusi kokemus.
”Kansa on valmis harjoittelemaan ja sen myötä harjoittamaan yhteiskunnan yllä- ja kunnossapitoa.”
Samankaltaista sinnikkyyttä ja toivoa heijastelevat Samih Choukeirin laulun viimeiset rivit: Kansa on kuin kohtalo, ja toivo häämöttää.

Suomensyyrialainen Mania Alkhatib, s.1973, tuli Suomeen perhesyistä vuonna 2001 ja työskentelee nykyään maanmittausinsinöörinä. Työnsä ohella hän on aktiivina useassa järjestössä.

Sanna Olli on Syyriaa tutkiva valtiotieteiden opiskelija, joka on viettänyt pidempiä kausia Syyriassa mm. työharjoittelun merkeissä vuosina 2006-2007. Hänen tekeillä oleva gradunsa käsittelee Syyrian kansalaisyhteiskuntaa.

Laulun sanojen käännös Mania Alkhatib.

Lehden numero:

Aiheet:

Uusimmat jutut samasta aiheesta

Kirja-arvio: Syyrialaisten toiveet demokratiasta diktatuurin ja islamismin puristuksessa »

Airin Bahmanin ja Bruno Jäntin “Syyrian sota” on ansiokas johdatus Syyrian sodan monimutkaisiin taustoihin ja tapahtumiin.

Kirja-arvio: Rauhaa rakentamassa? Kansalaisjärjestöt hauraissa maissa »

Nora Luoma luki kansalaisjärjestöjen työstä hauraissa maailman konfliktialueilla ja kirjoitti arvionsa.

Rypäleaseilla vähemmän uhreja »

Elokuun lopulla julkaistiin yhdeksäs vuosittainen Cluster Munition Monitor -raportti, johon on kerätty tietoa muun muassa rypäleaseet kieltävän sopimuksen etenemisestä ja rypäleaseiden käytöstä maailmalla. Se sisältää myös tähän asti kattavimman saatavilla olevan tilaston rypäleaseiden uhreista. Viime vuonna pommituksia tehtiin Syyrian ja Jemenin sodissa.