- Sadankomitean ja Rauhanliiton julkaisivat Pax-lehteä vuoteen 2018 saakka. Voit edelleen tutustua lehden arkistoon. »
- Nähdään 2020 »
- Lasten rikosoikeudellinen vastuu ja lapsisotilas Dominic Ongwenin tapaus Kansainvälisessä rikostuomioistuimessa »
- Suomen puolustusmenot ovat Euroopan kärjessä »
- 1963 – Suomi murroksen keskellä »
- Sadankomitean linja »
- Mitä kuuluu rauhanlähettiläille? »
- Kansainvälinen rikostuomioistuin antaa toivoa sorretuille rohingyoille »
- Nuoret mukaan päättämään rauhasta ja turvallisuudesta »
- Katuväkivalta Kapkaupungissa »
- 20 vuotta Rauhankoulua »
- Kirja-arvio: Hävittäjähankinta on poliittinen päätös »
- Aseistakieltäytymisuutisia »
- Sadankomitean rauhanpalkinto kansainvälisen oikeuden tutkija Jarna Petmanille »
- Turkkia rakennetaan luonnon ja ihmishenkien kustannuksella »
- Kaupungistuminen ja ilmastonmuutos uhkana turvallisuudelle kehitysmaissa »
- David McReynolds 1929-2018 »
- Kirja-arvio: Syyrialaisten toiveet demokratiasta diktatuurin ja islamismin puristuksessa »
- Kirja-arvio: Rauhaa rakentamassa? Kansalaisjärjestöt hauraissa maissa »
- Arkinen seitan ja perunamuussi »
- Valkoiset unikot - pasifistisymbolilla nationalismia vastaan »
- Onnea Matti Mäkelä 70 vuotta! »
Palestiinalaishallinto hakee tunnustusta YK:sta
Sekä Israelissa että Palestiinassa odotetaan jännityksellä seuraavaa YK:n yleiskokousta syyskuussa. Tarkoituksena on, että yleiskokous äänestäisi itsenäisen Palestiinan valtion tunnustamisesta, mutta epäselvää on, olisiko siitä hyötyä.
Palestiinalaishallinnon presidentti Mahmud Abbas vahvisti kirjoituksessaan New York Timesissa toukokuun puolivälissä, että yleiskokouksessa haetaan tunnustusta palestiinalaisvaltiolle, joka noudattaisi vuoden 1967 rajoja. Lisäksi Abbas ilmoitti Palestiinan hakevan samassa yhteydessä YK:n jäsenyyttä.
Tähän mennessä yli sata YK:n jäsenvaltiota on ilmoittanut äänestävänsä Palestiinan tunnustamisen puolesta. Palestiinalaiset itse odottavat noin 150 maailmanjärjestön jäsenmaan syyskuussa äänestävän itsenäisyyden tunnustamisen puolesta. Arvio perustuu Palestiinalaishallinnon ulkoministerin Riyad al-Malikin maaliskuun alun ilmoitukseen, että noin 150 valtiota on kertonut olevansa valmis tunnustamaan Palestiinan, joka noudattaisi vuoden 1967 rajoja.
Jos 150 valtion tavoite täyttyy, se olisi merkittävä, erityisesti jos tunnustamisen puolesta äänestävien joukossa olisi EU-maita, arvioi Victor Kattan artikkelissaan The Electronic Intifadassa 13. kesäkuuta. Lontoon yliopistossa väitöskirjaansa viimeistelevä Kattan on perehtynyt Israelin ja Palestiinan konfliktiin kansainvälisen oikeuden näkökulmasta.
Kattan kuitenkin painottaa, että itsenäisyyden puolesta äänestävien valtioiden lukumäärää olennaisempaa on se, että itsenäisyyden puolesta äänestäisi riittävän monta painoarvoltaan vahvaa valtiota.
Mikäli yleiskokouksen äänestystulos näyttäisi ”julistuksenomaiselta”, eikä siihen liittyisi muita itsenäisen valtion asemaa tukevia elementtejä, se olisi Kattanin mukaan ongelma. Varsinkin, jos Israel jatkaisi Länsirannan sekä Gazan miehitystä.
Palestiinan itsenäisyyden tunnustaminen sisältyy Kattanin mukaan myös Yhdysvaltojen, EU:n, Venäjän ja YK:n muodostaman niin kutsutun Kvartetin vuonna 2003 laatimaan Tiekarttaan. Tiekartassa on myös mainittu Palestiinan mahdollinen YK-jäsenyys. Se tosin edellyttäisi turvallisuusneuvoston esitystä, jonka Yhdysvallat voisi veto-oikeudellaan estää.
Kattan kuitenkin huomauttaa Kvartetin ”ennakoineen sitä, että Palestiinan valtio tunnustettaisiin ensisijaisesti Israelin kanssa käytävien neuvottelujen tuloksena.” Toisin sanoen Palestiinan vapautusjärjestön (PLO) pitäisi odottaa, kunnes Israel on suostunut täydelliseen vetäytymiseen, ennen vaatimusta itsenäisen valtion asemasta, sen tunnustamisesta tai YK:n jäsenyydestä.
Vastaavanlaisen näkemyksen esitti Israelin presidentti Shimon Peres. Israelilaisen Haarez-lehden mukaan toukokuun lopussa Peres kertoi tapaamisessaan YK:n apulaispääsihteeri Asha-Rose Migirolle, että ”Israel tukee Palestiinan valtion perustamista”, mutta perustamisen pitää tapahtua Israelin kanssa käytävien neuvottelujen kautta.
Independent Diplomat -järjestön toiminnanjohtaja Carne Ross arvioi Brittiläisen Guardianin kolumnissa palestiinalaisten ryhtyneen ajamaan Palestiinan tunnustamista YK:ssa siksi, että rauhanprosessi on heidän näkemyksensä mukaan kuin ”vuotava alus”.
Ross kuitenkin huomauttaa, että palestiinalaisten strategia hakea tunnustusta YK:n yleiskokouksen kautta perustuu väärinkäsitykseen. ”YK ei tunnusta valtioita, vain toiset valtiot voivat sen tehdä”, Ross kirjoittaa.
Palestiinalaisten tunnustamishanke ei myöskään vakuuta kaikkia palestiinalaisia. Electronic Intifadan toinen perustaja Ali Abunimah kirjoittaa blogissaan, että ainoa YK:n tunnustamisesta saatava hyöty olisi se, että ”Abbas ja hänen seurueensa saisi osakseen kansainvälisen tunnustuksen kuvitteelliselle 'valtiolle', vaikka mikään ei muuttuisi palestiinalaisten alueella”.
Kattan on Abunimahia optimistisempi, vaikka hänkin näkee PLO:n nykyisen johdon heikon uskottavuuden aiheuttavan ongelmia. Kattanin mukaan voisi tunnustamishanke voisi onnistuessaan johtaa siihen, että Israelin ja Palestiinan väliset suhteet muuttuisivat kahden valtion välisiksi suhteiksi, kun ne nyt ovat ”valtion ja ei-valtion” väliset.
Tämä kuitenkin Kattanin mukaan edellyttäisi Palestiinan tunnustamista suurella ääntenenemmistöllä YK:n yleiskokouksessa, samoin laajaa tukea EU-mailta.
Linkit artikkelin lähteisiin:
Kattanin artikkeli:
http://electronicintifada.net/content/case-un-recognition-palestine/10079
Haarezin Peres-uutinen:
http://www.haaretz.com/news/diplomacy-defense/peres-to-un-official-israel-supports-creation-of-palestinian-state-through-negotiations-1.364755
Carne Rossin kolumni:
http://www.guardian.co.uk/commentisfree/cifamerica/2011/jun/01/middleeast-israel
Abunimahian blogikirjoitus:
http://electronicintifada.net/blog/ali-abunimah/exclusive-abbas-let-israel-keep-settlements-even-if-un-recognizes-state