Ogadenissa luonnonvara-ahneus ohittaa ihmisoikeudet

Kirjoittaja:

Etiopian Ogadenin maakunnassa ihmisoikeusloukkaukset ovat arkipäivää. Hallituksen ja kapinallisten välisessä konfliktissa kärsivät erityisesti siviilit. Kansainvälinen yhteisö vaikenee tilanteesta, jota järjestöt kuvaavat humanitaariseksi kriisiksi. Suomen Ogaden-aktiivit vaativat ihmisoikeusloukkauksien välitöntä lopettamista ja keskustelua unohdetusta alueesta.

Raiskauksia, kidutusta, epämääräisiä pidätyksiä, jatkuvaa pelossa elämistä. Näin kuvaavat Etiopian itäisessä Ogadenin maakunnassa tapahtuvia ihmisoikeusloukkauksia Ogaden-aktiivit Nafisa Khalif ja Mohamud Abdi. Suomen ogadenilaisten yhdistyksessä toimivat Khalif ja Abdi haluavat tuoda julki kotimaakuntansa hälyttävää tilannetta, josta myös kansainväliset järjestöt kuten Amnesty International ja Human Rights Watch ovat raportoineet.

Etnisesti pääosin somalien asuttaman Ogadenin konfliktissa vastakkain ovat Etiopian hallituksen joukot ja kapinallisryhmät, joista merkittävin on Ogadenin kansallinen vapautusrintama ONLF (Ogaden National Liberation Front). Hallitus syyttää ONLF:ää terrorismista. Etiopian hallitus ja Ogadenin itsenäistymistä ajava ONLF ovat taistelleet alueen hallinnasta 1970-luvulta lähtien. Human Rights Watch raportoi jo vuonna 2008 laajasti Etiopian armeijan ihmisoikeusloukkauksista taisteluissa kapinallisia vastaan.

Khalif ja Abdi kertovat, että Ogadenin alueella pidätykset terrorismin tukemisesta ovat arkipäivää. Yleistä on, että ihmisiä pidetään vankilassa pitkiä aikoja ilman syytteen nostamista. Vangitsemiseen riittää usein epäily poliittiseen järjestöön kuulumisesta.
”Ihmisillä ei näissä tilanteissa ole mahdollisuuksia puolustautua eikä tahoja, joiden puoleen kääntyä”, Khalif toteaa.

Abdi kertoo tapauksesta muutamia kuukausia sitten: hallituksen joukot marssivat valtion työntekijöiden toimistoihin vaatien heitä avaamaan sähköpostinsa ja Facebook-tilinsä. Abdin mukaan näin haluttiin paljastaa mahdolliset hallituksen kriitikot ja rangaista heitä.

BBC julkaisi elokuussa osin salaa kuvatun reportaasin, jossa haastateltiin Ogadenin alueelta lähteneitä pakolaisia Dadaabin pakolaisleirillä naapurimaa Keniassa. Tarinat raiskauksista ja kidutuksista ovat karua kuultavaa. Reportaasissa myös syytetään Etiopian hallitusta järjestelmällisestä kehitysavun väärinkäytöstä ja poliittisista vainoista Ogadenin lisäksi myös muissa oppositiohenkeä edustavissa maakunnissa. Myös Human Rights Watch on todennut Etiopian käyttävän kehitysapua toisinajattelijoiden vaientamiseen.

Khalif uskoo Ogadenin tilanteen olevan hyvin tiedossa ainakin naapurivaltioissa. Naapurimaa Kenian Dadaabin pakolaisleirillä Ogadenista paenneiden määrä on viime vuosina kasvanut rajusti. Silti kansainvälinen yhteisö vaikenee Ogadenin tilanteesta. Toisaalta tiedon saanti Ogadenin tilanteesta on hankalaa Etiopian tiukan lainsäädännön vuoksi.

/

 

Nafisa Khalif ja Mohamud Abdi

Pääministeri Meles Zenawin hallitus on viime vuosina rajoittanut merkittävästi Etiopian kansalaisyhteiskunnan ja median toimintoja. Merkittävä este tiedonkululle on mediasulku, sillä hallitus ei salli riippumatonta mediaa Ogadenin alueella. Khalif ja Abdi saavat tietoja paljolti alueella asuvilta sukulaisiltaan. Vuonna 2009 säädetty kansalaisyhteiskunta-asetus on yksi maailman tiukimmista. Esimerkiksi ihmisoikeuksia ajavien järjestöjen toiminta on maassa kielletty, mikäli ne saavat yli 10 prosenttia rahoituksestaan ulkomailta. Monia järjestöjä on myös karkotettu alueelta. Vuoden 2009 terrorismilait mahdollistavat syytteen nostamisen esimerkiksi väkivallattomista mielenilmauksista.

Yleinen tiedonpuute vaivaa myös Suomen ulkoasiainministeriötä. Itä- ja Länsi-Afrikan yksikön päällikön Helena Airaksisen mukaan ulkoasiainministeriössä ollaan pitkälti julkisuudessa olevien ja järjestöjen tarjoaman tiedon varassa, sillä Etiopia ei salli matkustamista Ogadenin alueelle. Airaksisen mukaan Ogadenin tilanne otetaan esille kahdenvälisissä keskusteluissa Etiopian kanssa tasaisin väliajoin. Hän myöntää kuitenkin tilanteen hankaluuden.
”Etiopiassa vedotaan valtion sisäiseen turvallisuusongelmaan. Keskusteluun on valmiutta, mutta itse alueelle pääsy estetään vetoamalla turvallisuusriskiin, koska siellä on hallituksen mukaan terrorismitoimintaa”, Airaksinen summaa.

Abdin mukaan Ogadenin konfliktin syyt ovat poliittisia, eivät etnisiä tai uskonnollisia. Taustalla on alueen rikkaat maakaasu- ja öljyvarannot, jotka ovat houkutelleet alueelle ulkomaisia yrityksiä esimerkiksi Kiinasta ja Ruotsista. Ogaden-aktiivien mukaan yritysten ja valtioiden intressit luonnonvaroihin ohittavat ihmisoikeudet.

Abdi ja Khalif haluavat järjestönsä kautta nostaa esiin alueella tapahtuvia ihmisoikeusloukkauksia ja tavoitella perusoikeuksia ihmisille. Poliittiset pyrkimykset eivät ole etusijalla.
”Pyrimme tuomaan esille tapahtumia, joita muu maailma ei näe”, Abdi toteaa. ”Haluan, että ihmiset voivat elää rauhassa. Minulle henkilökohtaisesti on ihan sama olenko etiopialainen, ogadenilainen tai somalialainen, haluan vain voida elää rauhassa.”

Lisätietoja:

BBC:n raportti Etiopiasta http://news.bbc.co.uk/2/hi/programmes/newsnight/9556288.stm

Human Rigths Watchin raportti (2008) Collective Punishment. War Crimes and Crimes against Humanity in the Ogaden area of Ethiopia’s Somali Regional State.
http://www.hrw.org/sites/default/files/reports/ethiopia0608_1.pdf

/

Macalinin pilakuva Etiopian pääministeristä Meles Zenawista, flickr

Ruotsalaistoimittajien tapaus puhuttaa

Ruotsalaiset toimittaja Martin Schibbye ja valokuvaaja Johan Persson pidätettiin heinäkuussa 2011 Ogadenin alueella, jossa he olivat tutkimassa ruotsalaisen öljy-yhtiön Lundin Petroleumin toimia. Etiopialaisessa tuomioistuimessa käsittelyssä olevassa jutussa syyttäjä vaatii heille 15 vuoden vankilatuomiota avunannosta terroristijärjestön toimintaan. Ruotsalaistoimittajien tapaus näyttäisi edustavan ihmisoikeusjärjestön kritisoimaa linjaa Etiopian hallituksen politiikassa, jossa toimittajia ja opposition edustajia pidätetään terrorisminvastaisten lakien nojalla. Oikeudenkäynnissä onkin noussut esille epäilyksiä toimittajia vastaan esitettyjen todisteiden puutteellisuudesta ja suoranaisesta manipuloinnista.

Kriitikoiden mielestä kuitenkin myös Ruotsin toimet vangittujen toimittajien vapauttamiseksi ovat olleet riittämättömiä. Suomen Ogaden-aktiivit Nafisa Khalif ja Mohamud Abdi ihmettelevät myös, miten vähän ponnisteluja ruotsalaistoimittajien vapauttamiseksi on ainakin julkisuudessa nähty. Esimerkiksi taannoin Guantánamon vankileirillä olleiden ruotsalaisten tapaus herätti paljon voimakkaampia reaktioita Ruotsissa, Abdi vertaa. Sivujuonteena ruotsalaisia ovat hämmentäneet maan ulkoministerin Carl Bildtin kytkökset Ogadenin alueella toimineeseen öljy-yhtiö Lundin Petroleumiin, jonka hallituksessa Bildt toimi vuoteen 2006 asti. Ulkoministeri on itse kiistänyt jyrkästi kytkösten vaikutukset toimittajien tapauksen hoitoon. Lundin Petroleumin toiminta kriisialueilla herätti keskustelua myös 2000-luvun alussa, jolloin yhtiön väitettiin kytkeytyvän epäsuorasti Sudanin sisällissotaan.

Lehden numero: