- Sadankomitean ja Rauhanliiton julkaisivat Pax-lehteä vuoteen 2018 saakka. Voit edelleen tutustua lehden arkistoon. »
- Nähdään 2020 »
- Lasten rikosoikeudellinen vastuu ja lapsisotilas Dominic Ongwenin tapaus Kansainvälisessä rikostuomioistuimessa »
- Suomen puolustusmenot ovat Euroopan kärjessä »
- 1963 – Suomi murroksen keskellä »
- Sadankomitean linja »
- Mitä kuuluu rauhanlähettiläille? »
- Kansainvälinen rikostuomioistuin antaa toivoa sorretuille rohingyoille »
- Nuoret mukaan päättämään rauhasta ja turvallisuudesta »
- Katuväkivalta Kapkaupungissa »
- 20 vuotta Rauhankoulua »
- Kirja-arvio: Hävittäjähankinta on poliittinen päätös »
- Aseistakieltäytymisuutisia »
- Sadankomitean rauhanpalkinto kansainvälisen oikeuden tutkija Jarna Petmanille »
- Turkkia rakennetaan luonnon ja ihmishenkien kustannuksella »
- Kaupungistuminen ja ilmastonmuutos uhkana turvallisuudelle kehitysmaissa »
- David McReynolds 1929-2018 »
- Kirja-arvio: Syyrialaisten toiveet demokratiasta diktatuurin ja islamismin puristuksessa »
- Kirja-arvio: Rauhaa rakentamassa? Kansalaisjärjestöt hauraissa maissa »
- Arkinen seitan ja perunamuussi »
- Valkoiset unikot - pasifistisymbolilla nationalismia vastaan »
- Onnea Matti Mäkelä 70 vuotta! »
Sodankäynnin yritysvastuu puhuttaa
Nykyaikaiseen sodankäyntiin tulisi suhtautua myös bisneksenä, totesivat SaferGlobe Finland -tutkimusverkoston ja Rauhanliiton War Profiteering -infoaamiaiselle kokoontuneet asiantuntijat Pressiklubilla Helsingissä 24. marraskuuta.
Valtiot yksityistävät yhä useammin sotatoimintojaan kielikäännöksistä turvallisuuspalveluihin ja jopa tukikohtien tukitoimintoihin. Yksityistäminen ei ole vierasta Suomessakaan, ja sotilas- ja turvallisuusalan liiketoiminnasta onkin kasvanut rahalliselta arvoltaan merkittävä ala. Samalla sijoittajan vastuu on kasvanut, mutta läpinäkyvyys tuottaa edelleen ongelmia.
Vaikka yritysvastuusta puhutaan nykyisin yhä enemmän, tilaisuudessa puhunut tutkija Jarmo Pykälä totesi, ettei esimerkiksi YK:n vastuullisen sijoittamisen Principles for Responsible Investment (PRI) -instrumentti kuitenkaan nykyisellään toimi. PRI:n periaatteisiin ollaan sitouduttu laajasti, mutta implementointi jää usein puolitiehen, ja rahaa sijoitetaan aseiden lisäksi edelleen esimerkiksi alkoholiin, tupakkaan ja uhkapeleihin. Suomessa esimerkiksi Kuntien Eläkevakuutuksen sijoituksia tarkasteltaessa selvisi, että rahaa oli sijoitettu aseisiin ja tupakkaan.
Sijoitukset ovat usein ulkopuolisen varainhoitajan salkussa, mikä vaikeuttaa niiden tarkastelemista. Tutkija Johanna Pentikäinen peräsikin avoimuutta ja läpinäkyvyyttä. Pentikäinen huomauttaa, että vuonna 2007 tehdyn tutkimuksen mukaan sijoittajat valitsevat usein “harmaasti” siitä huolimatta, että kannattavatkin eettisiä arvoja.
Hän korostaa yritysten omaa vastuunkantoa prosessien kestävyyden arvioinnissa. Pentikäinen toteaa, että yrityksiä tulisi kannustaa tutkimaan omaa toimintaansa ja kehittämään toimialaansa kestävämpään suuntaan.
“Käsitykseni on, että pelkästään ulkopuolisen ohjailun avulla yritystoiminta ei muutu. Tärkein läpinäkyvyyden vaatimus on kohdistettava yrityksiin – jos läpinäkyvyyttä ei ole, on ehkä turha puhua vastuullisesta sijoittamisesta sijoittajien valintoina", Pentikäinen sanoi.