Sodankäynnin yritysvastuu puhuttaa

Kirjoittaja:

Nykyaikaiseen sodankäyntiin tulisi suhtautua myös bisneksenä, totesivat SaferGlobe Finland -tutkimusverkoston ja Rauhanliiton War Profiteering -infoaamiaiselle kokoontuneet asiantuntijat Pressiklubilla Helsingissä 24. marraskuuta.

Valtiot yksityistävät yhä useammin sotatoimintojaan kielikäännöksistä turvallisuuspalveluihin ja jopa tukikohtien tukitoimintoihin. Yksityistäminen ei ole vierasta Suomessakaan, ja sotilas- ja turvallisuusalan liiketoiminnasta onkin kasvanut rahalliselta arvoltaan merkittävä  ala. Samalla sijoittajan vastuu on kasvanut, mutta läpinäkyvyys tuottaa edelleen ongelmia.

Vaikka yritysvastuusta puhutaan nykyisin yhä enemmän, tilaisuudessa puhunut tutkija Jarmo Pykälä totesi, ettei esimerkiksi YK:n vastuullisen sijoittamisen Principles for Responsible Investment (PRI) -instrumentti kuitenkaan nykyisellään toimi. PRI:n periaatteisiin ollaan sitouduttu laajasti, mutta implementointi jää usein puolitiehen, ja rahaa sijoitetaan aseiden lisäksi edelleen esimerkiksi alkoholiin, tupakkaan ja uhkapeleihin. Suomessa esimerkiksi Kuntien Eläkevakuutuksen sijoituksia tarkasteltaessa selvisi, että rahaa oli sijoitettu aseisiin ja tupakkaan.
 
Sijoitukset ovat usein ulkopuolisen varainhoitajan salkussa, mikä vaikeuttaa niiden tarkastelemista. Tutkija Johanna Pentikäinen peräsikin avoimuutta ja läpinäkyvyyttä. Pentikäinen huomauttaa, että vuonna 2007 tehdyn tutkimuksen mukaan sijoittajat valitsevat usein “harmaasti” siitä huolimatta, että kannattavatkin eettisiä arvoja.
 
Hän korostaa yritysten omaa vastuunkantoa prosessien kestävyyden arvioinnissa. Pentikäinen toteaa, että yrityksiä tulisi kannustaa tutkimaan omaa toimintaansa ja kehittämään toimialaansa kestävämpään suuntaan.
“Käsitykseni on, että pelkästään ulkopuolisen ohjailun avulla yritystoiminta ei muutu. Tärkein läpinäkyvyyden vaatimus on kohdistettava yrityksiin – jos läpinäkyvyyttä ei ole, on ehkä turha puhua vastuullisesta sijoittamisesta sijoittajien valintoina", Pentikäinen sanoi.

 

Lehden numero:

Uusimmat jutut samasta aiheesta

Lasten rikosoikeudellinen vastuu ja lapsisotilas Dominic Ongwenin tapaus Kansainvälisessä rikostuomioistuimessa »

Viimeisen parinkymmenen vuoden aikana ihmisten suhde lasten oikeuksiin on muuttunut. Kansainvälistä lakia on muutettu niin, että lapsilla on omat erityisoikeutensa lain edessä ja Yhdysvaltoja vaille kaikki maat ovat allekirjoittaneet lapsen oikeuksien sopimuksen.

YK:n ykkösnuori on rauhan ja tasa-arvon asialla »

Suomessa vieraillut YK:n pääsihteerin nuorisoasioiden erityisedustaja Jayathma Wickramanayake vaikuttui maan edellekävijyydestä nuorisoasioissa – ja hämmentyi siitä, että tasa-arvon mallimaassa on ollut vain yksi naisulkoministeri.

Asekauppasopimuksen koetinkivet »

Kansainvälinen asekauppasopimus astui voimaan jouluaattona 2014. Heinäkuuhun 2017 mennessä siihen oli liittynyt 92 valtiota. Sopimus kieltää aseiden viemisen sotaa käyviin maihin sekä sellaisiin valtioihin, joissa niitä saatetaan käyttää ihmisoikeusrikoksiin.