Rauhanlobbari

Tietenkin turhauttaa, Laëtitia Sedou sanoo. Hän on saapunut muutama tunti sitten Brysselistä Helsinkiin ja istuu nyt Rauhanliiton toimistohuoneessa Rauhanasemalla. Ulkona hämärtää. ”Mutta nyt puhutaan EU:sta. Se on turhauttanut jo 20 vuotta”, hän jatkaa.

Sedou on ainoa työntekijä eurooppalaisessa asekaupan vastaisessa ENAAT-verkostossa. Se toimii nimensä mukaisesti Euroopan maiden asekauppaan liittyvien kysymysten parissa. Suomesta verkostoon kuuluvat Rauhanliitto ja Sadankomitea. Yhteensä verkostossa on 17 jäsenjärjestöä eri puolelta Eurooppaa.

”Minun tehtävänäni on toimia linkkinä EU:n ja jäsenistömme välillä”, sanoo pitkän uran ihmisoikeuskysymysten parissa tehnyt Sedou. Kun esimerkiksi Euroopan parlamentissa keskustellaan jäsenmaiden asevienneistä tai aseteollisuudelle annettavista tuista, kertoo Sedou siitä verkoston jäsenille. ”Pyrin muokkaamaan esitykset helpommin ymmärrettävään muotoon. Asiat voivat joskus olla hyvinkin monimutkaisia, ja niitä ei usein ole selitetty kovinkaan selvästi näissä esityksissä.”

Eurooppalaisen asekaupan vastaisen verkoston Laetitia Sedou Helsingissä marraskuussa 2017.

Tehtävät Brysselissä eivät kuitenkaan ole pelkästään viestien lähettelyä aktivisteille. Usein Sedoun päiväohjelmaan kuuluu myös tapaamisia europarlamentaarikoiden ja jäsenmaiden edustustojen kanssa. ”Työni on hieman kausiluonteista, sillä välillä keskityn tuottamaan tietoa tai dokumentteja jäsenillemme ja istun pääasiassa toimistossani. Mutta sitten tulee aikoja, kuten nyt tulevina viikkoina, jolloin tapaan meppejä hyvinkin paljon”, Sedou hymähtää.

Juuri nyt Sedoun kalenteri täyttyy tapaamisesta meppien kanssa, sillä europarlamentissa käydään läpi Euroopan puolustusteollisuuden kehitysohjelmaa (European Defence Industrial Development Program, EDIDP). Tämä on yksi niistä tilaisuuksista, jolloin lobbarit voivat koittaa vaikuttaa ohjelmasta annettuihin lausuntoihin tai saada ohjelmaan pieniä muutoksia.

Puolustusteollisuuden kehitysohjelmassa on kyse siitä, millaista tukea Euroopan unioni antaa jäsenmaidensa aseteollisuudelle. Siksi se kiinnostaa myös ENAAT:ia.

”Voi olla vaikea nähdä sitä miten eurooppalaisen teollisuuden tukeminen linkittyy asevientiin globaalissa kontekstissa”, Sedou sanoo. Kyse on kuitenkin asekaupan juurisyistä. Jos EU päättää tukea aseteollisuutta mittavilla rahasummilla, tarkoittaa se samalla asekaupan kasvattamista. Kehitysohjelman puitteissa määritellään myös sitä, millaisten aseiden kehittelyä EU:ssa tuetaan. 

Aseteollisuus on vahva lobbaaja EU:ssa

”EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikalta puuttuu suunta ja ohjaaja. Aseteollisuus on kuitenkin löytänyt itselleen paikan apuohjaajana, joka voi syöttää visioimiaan ratkaisuja ja lobata valtavia rahoituksia itselleen”, Sedou sanoo Helsingissä pitämässään koulutuksessa.

Tässä työssä aseteollisuus on menestynyt hyvin. EU:n puolustusteollinen ohjelma lupailee tuleville vuosille miljardi-investointeja EU:n budjetista sotateolliseen tuotekehittelyyn. Myös muilla aloilla voi nähdä pyrkimyksiä militarisoidan unionin budjettia. Rauhanjärjestöt ovat kritisoineet avoimuuden puutetta päätöksenteossa. ”Kun pyytää listaa virallisista tapaamisista Euroopan komissiosta, niitä on hyvin vaikea saada.”

Rauhanjärjestöjen on vaikeampaa saada jalansijaa päätöksenteossa. Niiden resurssit ovat murto-osa aseteollisuuden panostuksista. Se näkyy myös osa-aikaisesti palkatun Sedoun työssä. ”Kuitenkin tämä on sitä, mitä haluan tehdä. Haluan että pystyn 20 vuoden päästä sanomaan lapsilleni, että tein parhaani.”

Lehden numero: