Error message

  • Notice: Trying to access array offset on value of type int in element_children() (line 6656 of /usr/www/users/simohell/pax.fi/includes/common.inc).
  • Notice: Trying to access array offset on value of type int in element_children() (line 6656 of /usr/www/users/simohell/pax.fi/includes/common.inc).
  • Notice: Trying to access array offset on value of type int in element_children() (line 6656 of /usr/www/users/simohell/pax.fi/includes/common.inc).
  • Notice: Trying to access array offset on value of type int in element_children() (line 6656 of /usr/www/users/simohell/pax.fi/includes/common.inc).
  • Notice: Trying to access array offset on value of type int in element_children() (line 6656 of /usr/www/users/simohell/pax.fi/includes/common.inc).
  • Notice: Trying to access array offset on value of type int in element_children() (line 6656 of /usr/www/users/simohell/pax.fi/includes/common.inc).
  • Notice: Trying to access array offset on value of type int in element_children() (line 6656 of /usr/www/users/simohell/pax.fi/includes/common.inc).
  • Notice: Trying to access array offset on value of type int in element_children() (line 6656 of /usr/www/users/simohell/pax.fi/includes/common.inc).
  • Notice: Trying to access array offset on value of type int in element_children() (line 6656 of /usr/www/users/simohell/pax.fi/includes/common.inc).
  • Notice: Trying to access array offset on value of type int in element_children() (line 6656 of /usr/www/users/simohell/pax.fi/includes/common.inc).
  • Notice: Trying to access array offset on value of type int in element_children() (line 6656 of /usr/www/users/simohell/pax.fi/includes/common.inc).
  • Notice: Trying to access array offset on value of type int in element_children() (line 6656 of /usr/www/users/simohell/pax.fi/includes/common.inc).
  • Notice: Trying to access array offset on value of type int in element_children() (line 6656 of /usr/www/users/simohell/pax.fi/includes/common.inc).
  • Notice: Trying to access array offset on value of type int in element_children() (line 6656 of /usr/www/users/simohell/pax.fi/includes/common.inc).
  • Notice: Trying to access array offset on value of type int in element_children() (line 6656 of /usr/www/users/simohell/pax.fi/includes/common.inc).
  • Notice: Trying to access array offset on value of type int in element_children() (line 6656 of /usr/www/users/simohell/pax.fi/includes/common.inc).
  • Notice: Trying to access array offset on value of type int in element_children() (line 6656 of /usr/www/users/simohell/pax.fi/includes/common.inc).
  • Notice: Trying to access array offset on value of type int in element_children() (line 6656 of /usr/www/users/simohell/pax.fi/includes/common.inc).
  • Notice: Trying to access array offset on value of type int in element_children() (line 6656 of /usr/www/users/simohell/pax.fi/includes/common.inc).
  • Notice: Trying to access array offset on value of type int in element_children() (line 6656 of /usr/www/users/simohell/pax.fi/includes/common.inc).
  • Notice: Trying to access array offset on value of type int in element_children() (line 6656 of /usr/www/users/simohell/pax.fi/includes/common.inc).
  • Notice: Trying to access array offset on value of type int in element_children() (line 6656 of /usr/www/users/simohell/pax.fi/includes/common.inc).
  • Notice: Trying to access array offset on value of type int in element_children() (line 6656 of /usr/www/users/simohell/pax.fi/includes/common.inc).
  • Notice: Trying to access array offset on value of type int in element_children() (line 6656 of /usr/www/users/simohell/pax.fi/includes/common.inc).
  • Notice: Trying to access array offset on value of type int in element_children() (line 6656 of /usr/www/users/simohell/pax.fi/includes/common.inc).
  • Notice: Trying to access array offset on value of type int in element_children() (line 6656 of /usr/www/users/simohell/pax.fi/includes/common.inc).
  • Deprecated function: implode(): Passing glue string after array is deprecated. Swap the parameters in drupal_get_feeds() (line 394 of /usr/www/users/simohell/pax.fi/includes/common.inc).

Rohkea on rauhan kannalla

Kirjoittaja:

Itsenäisyytemme on sotien kärsimystä ja sisukasta jälleenrakentamista monimuotoisempi. Siinä on valoa ja varjoja, se on punottu monista tarinoista ja kohtaloista. Myös 110 vuotta sitten perustettu suomalainen rauhanliike on osa tätä tarinaa. Professori Jukka Kekkonen ja sarjakuvataiteilija Ville Ranta hakevat hetkiä ja kuvia rauhanliikkeen ja Suomen yhteisestä matkasta Arja Alhon juontamassa keskustelussa.

 

 

Arja: Rauhanliike on historiansa eri vaiheissa haastanut kiihkeintä sotapropagandaa ja ollut kriittinen ääni militarisoitumishuumassa. Rauhanliike ja sen aktiiviset toimijat ovat joutuneet pohtimaan useasti kuinka pitkälle rauhanaatteen puolesta saa ja pitää mennä.

Miten oikeustieteilijä ja yhteiskuntaa tutkiva professori arvioi itsenäistymisen ilon varjoa? Suomihan ajautui hyvin nopeasti kansalliseen katastrofiin.

Jukka: Suomessa käytiin heti itsenäistymisen jälkeen traaginen sisällissota. Se vertautuu yhteen verisimmistä. Sisällissota jakoi Suomen kansan. Sen jälkeen käytiin poliittisia oikeudenkäyntejä, nähtiin puhdistuksen luontoisia ilmiöitä eikä laillisuudesta piitattu. Tätä taustaa vasten on suorastaan ihme, että Suomi kykeni luomaan oikeusvaltion jo vuoden 1919 aikana. Kehitykseen vaikutti kansainvälisen mielipiteen paine mutta myös Saksan häviö ensimmäisessä maailmansodassa. Maaliskuussa 1919 pidetyissä vaaleissa sosialidemokraatit olivat mukana ja saivat 80 paikkaa. Vuonna 1919 saatiin Hallitusmuoto (perustuslaki) ja KJ Ståhlberg valittiin presidentiksi. Oikeusvaltion ytimessä on demokratia. Ensimmäisen ja toisen maailmansodan väliaika ei Suomessa kuitenkaan ollut demokratian kannalta hyvää aikaa. Demokratia alkoi vahvistua vasta toisen maailmansodan jälkeen ja erityisesti 1960-70-luvuilla. Demokratia on luoteeltaan kuitenkin hauras. Juuri nyt eletään taas demokratian kannalta vaarallista aikaa.

Arja: Pilakuva on pelkistänyt ajan ilmiöitä ja ollut niin sotapropagandan mutta myös rauhanliikkeen välineenä kamppailussa ihmisten tunnoista ja tuesta.  Sadankomitea on esimerkiksi julkaissut antimilitaristisen sarjakuvakirjan. Myös Ydin seuraa sarjakuvan kautta yhteiskunnallista ilmapiiriä. Juhani Tolvanen kirjoittaa lehdessämme Ola Fogelbergin Ankkanen-hahmosta itsenäistymisen ajoilta. Millaisia ajatuksia hänen kuvansa herättävät sinussa Ville?

Ville: Tuon ajan pilapiirtäjät olivat klassisen kuvataidekoulutuksen saaneita. Kuvat ovat hyvin taitavasti piirrettyjä. Nykyään pilapiirrokset ovat pääosin aika simppeleitä ja karrikoivia. Jos haluaisi hakea vertailukohtaa kirjallisuudesta, viime vuosisadan alun pilapiirrokset ovat kaunopuheisia. Sisällöllisesti ne ovat hyvin kantaaottavia. Suorastaan rohkeita ellei peräti uhkarohkeita. Suomessa pilkattiin esimerkiksi Venäjän valtaa aika ronskisti.

Kun katso 2000-luvun kuvia, menneen ajan kuvat ovat tähän aikaan nähden paljon hurjempia.

Jukka: On hyvin mielenkiintoista, miten taiteen kautta yhteiskuntakritiikki tulee ensin esille.  Ajattelen 1920- ja 1930-luvun kirjallisuutta, sieltä löytyy hyvin kriittistä analyysia, kun taas tutkimus tulee samaan myöhemmin. Taiteelta on kysytty rohkeutta ja sietokyvyn liekanarun venyttämistä vaikeissa olosuhteissa.

Ville: Aikamatkaillaan lisää. Meillä on nyt vakaammat olot kuin sata vuotta sitten ja ehkä siksi jonkinlainen sananvapausharha. Uskon, että kun katsotaan oman aikamme poliittista satiiria muutaman vuosikymmenen päästä, se arvioidaan aika kesyksi, valtaapitävien myötäilyksi ja konsensuksen ylläpitäjäksi - toisin kuin 100 vuotta sitten. Valtaapitäviä pilkattiin silloin.

Arja: Kummatkin teistä kuvaavat viime vuosisadan alun taiteen vaikuttajia uhkarohkeiksi. Sama taitaa pätee erityisesti rauhanliikkeessä toimiviin. Onko teillä selitystä sille, miksi juuri rauhanliike koettiin niin suureksi uhaksi sata vuotta sitten, että järjestöjä lakkautettiin ja myöhemmin sotavuosina rauhanliikkeen aktivisteja lähti pois maasta, tuli pidätetyksi tai kuten Arndt Pekurinen, teloitetuksi.

Jukka: Rauhanliike identifioitui tuolloin vasemmistoon, se oli hyvin ahtaalla 1920-30-luvuilla ja tietysti myös toisen maailmansodan aikana.  Suomessa oli ennen itsenäisyyttä 1900-luvun alussa vallalla tolstoilainen henki ja se antoi rauhanliikkeelle tilaa. Toimintamahdollisuudet olivat paremmat mutta heikkenivät itsenäistymisen aikaan ja sen kynnyksellä. Rauhanliikkeen ihmisten kohtelu koveni. Kuva on yhteiskunnallisten olojen näkökulmasta kompleksisempi. Otan esimerkin isoisästäni, joka toimi kristillisessä työväenliikkeessä. Hän oli menettää henkensä punaisten käsissä samoin kuin valkoistenkin.  Hän selvisi hengissä ja tuli valituksi kansanedustajaksi vuonna 1919.

Arja: Miten rauhanliikkeen aktivistit pärjäsivät sotapropagandan jaloissa? Luultavasti pilapiirrokset antavat siitä jonkinlaisen kuvan.

Ville: Pilapiirros on ollut mukana voimakkaasti molempien maailmansotien valmistelussa. Sotapropaganda ja antisemitismi nojasivat paljolti juuri pilapiirtäjien taitoihin.

Kun yhteiskunnallinen tilanne kiristyy, pilapiirtäjät halutaan ottaa virallisen valtiopropagandan käyttöön. Silloin kuvista tulee vaarallisia. Esimerkiksi Hitlerin Saksassa ei julkaistu ollenkaan mitään fasismiin kriittisesti suhtautuvaa. Suomessa Tove Janssonin pilapiirrokset olivat todella vaarallista puuhaa hänelle itselleen. Tuohon aikaan hyväksyttiin vain se sananvapaus, joka sopi itselle. Tätä samaa on myös paljon nykyään. Sananvapautta toistellaan pidettävän arvossa mutta todellisuudessa vain näennäisesti.

Arja: Tove Jansson oli Garm-lehden tekijätiimissä. Hän joutui myös sensuurin kouriin pilkatessaan kuvissaan niin Hitleriä kuin Stalinia. Vuoden 1943 ensimmäisen numeron kansikuvassa Jansson piirtää kuinka sodassa rähjääntynyt vuosi 1942 ei pysty antamaan uudelle vuodelle muuta kuin aseita, vaikka pulaa on kaikesta muusta. Miten oikeusvaltio toimii sodan aikana?

Jukka: Kun aseet puhuvat, lait vaikenevat. Kun valta keskittyy massiivisesti, on se hyvin vaarallista demokratialle. Ahtaalle joutuvat ei vain kansalaisten oikeudet vaan myös sanan-  ja tieteevapaus. Mutta ei tieteentekijöidenkään rohkeus puolustaa tieteenvapautta aina ole kovin mairittelevaa ollut.

Ville: Haluan kertoa vielä hiukan lisää Garm-lehdestä. Sehän oli ruotsinkielinen ja hyvin eurooppalaistyylinen lehti. Keski-Euroopassa ilmestyi paljon satiirisia yhteiskuntalehtiä. Suomenkielistä satiirista perinnettä ei oikein ole. Garm on tästä upea muisto.

Arja: 2000-luvulla olemme eläneet terrorismin vastaisen sodan aikaa, joka on jättänyt jälkiään niin demokratioihin kuin oikeusvaltioihinkin, myös Suomeen. Rauhanliikkeen kannalta on huolestuttavaa, että fasismin vastainen taistelu ei olekaan historiaa eikä edes antimilitaristinen toiminta. Piirsit Ville Pariisin Charlien Hebdo-lehteä vastaan tehdyn iskun jälkeen pilakuvan, joka julkaistiin myös Ydin-lehdessä 2015. Mitä ajattelit tuolloin? Kuvassa on uskonnollisia johtajia, joiden puhekuplat tuovat mieleen Arvo Salon Lapualaisoopperasta repliikin: jumalauta, näillä lakeuksilla ei pilkata jumalaa.

Ville: Se on vihainen piirros. Pilapiirroksissa voi käyttää monenlaista ääntä. Yleensä vallalla on kevyt ironia, joissa kohteena ovat absurdit päätökset tai tilanteet. Voimakkaampia äänenpainoja ei käytetä. Uskonnolliset johtajat – lukuunottamatta ehkä luterilaisia - eivät kyllä lähde sananvapauden kelkkaan eikä uskontoja saa pilkata. Charlie Hebdo pilkkasi rumasti kaikkea enkä sano, että niin tulee toimia mutta silti myös pyhiä asioita on saatava pilkata.

Jukka: Kun sanoin aluksi, että demokratia on hauras, olen huolestunut koventuneesta retoriikasta, jossa on myös fasistisia ja militaristisia äänenpainoja. Retoriikka nimittäin edeltää tekoja. Osin terrorismin vastaisessa sodassa on ollut välttämätöntä lisätä kansalaisten valvontaa mutta ei ole hyvä, että perusoikeudet ovat jääneet varsin kapean turvallisuusajattelun jalkoihin. Tärkeätä olisi puuttua terrorismin syihin. Mutta sehän ei mene läpi päivänpoliittisessa keskustelussa koska on hidasta. Tutkijana haluan varoittaa nykyisestä ajastamme. Tietenkin olemme edistyneet sadassa vuodessa mutta tutkimusten perusteella on osoitettu, että säännönmukaisesti arvioimme kulloisenkin tilanteemme liian myönteiseksi.

Arja: Elämme valtavassa visuaalisessa pommituksessa. Kuva puhuttelee enemmän kuin monet sanat. Voiko kuvaa lukemalla ymmärtää varjojen vahvistumista demokratian virallisessa päivänpaisteessa?

Ville: Lukutaito on huonontunut. Se johtuu varmasti elämänrytmistä mutta myös median nopeasta käyttörytmistä. Pilakuvalla voi parantaa lukutaitoa. Minun työni kannalta olisi kiitollista, että kuviani jaksettaisiin katsoa ja tulkita. Mutta sosiaalisen median myötä on tapahtunut yksioikoistumista. Väärinkäsitykset ovat lisääntyneet ja etenkin tahalliset.

Joudun kohtaamaan joka viikko suuren määrän yleisöä, joka ei edes yritä katsoa tai tulkita kuvaa, vaan näkee ne heti osana salaliittoa, joka on heitä vastaan.

Jukka: Kyllähän aggressiivinen huutelu on viimeisten parin vuoden aikana tullut arkipäiväiseksi. Minä en koe pelkoa mutta tiedän, että monet nuoremmat, esimerkiksi tieteentekijät, joutuvat miettimään tarkoin osallistumistaan yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Arja: Rohkea on rauhan kannalla. Mutta nekin, jotka eivät koe olevansa rohkeita, voivat antaa tukensa rauhanliikkeen työlle. Rauha sodan voittaa – jos niin haluamme.

Jukka Kekkonen on oikeushistorian ja roomalaisen oikeuden professori Helsingin yliopistossa. Hän on myös Tiedeakatemian jäsen vuodesta 2007. Kekkosen julkaisutoiminta kattaa niin oikeus- kuin yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen. Kekkoselta ilmestyi muun muassa vuonna 2016 Kun aseet puhuvat. Poliittinen väkivalta Espanjan ja Suomen sisällissodissa.

Ville Ranta on pilapiirtäjä ja sarjakuvataiteilija. Hänen töitään julkaistaan muun muassa Demokraatti ja Kirkko & kaupunki- lehdessä.  Ranta on saanut lukuisia alaansa liittyviä kotimaisia palkintoja. Ranta pitää sarjakuvablogia ranskaksi. Vuonna 2017 hänet palkittiin Ranskassa ansioritarikunnan merkillä.  Ranta koettelee piirroksissaan rohkeasti satiirin rajoja.

Jutun kirjoittaja Arja Alho on Ydin-lehden päätoimittaja, jolla on pitkä tausta niin erilaisissa kansalaisliikkeissä kuin politiikassakin.

Artikke on julkaistu aiemmin Ydin-lehdessä. Taustajuttu.

Lehden numero: