Aihe: Turvallisuuspolitiikka

Päällikön sulka: Suomalainen haulikko on rehti »

JAN KOSKIMIES
SADANKOMITEAN PÄÄSIHTEERI

Suomessa elää myytti suomalaisten rehellisyydestä ja kunnollisuudesta. Suomalaisia sotilaita pidetään yleisesti muita parempina, ellei jopa maailman parhaina. Suomalainen sotilas ei ulkomailla kriisinhallinta- tai rauhanturvatehtävissä ole humalassa tai käyttäydy väkivaltaisesti.

EU:n perussopimusuudistuksen vaatimus sotilaallisten voimavarojen kasvattamisesta epäselvä »

Euroopan unionin perussopimusten uudistamiseksi on käynnistetty uusi hallitustenvälinen konferenssi, josta valtioneuvosto on antanut selvityksen. Asiasta päättänyt valtionpäämiesten huippukokous  piti ”olennaisen tärkeänä" vahvistaa kansalaisten kuulemista, tiedonsaantia ja pysyvää vuoropuhelua sopimusuudistuksessa. Rauhanliitto ja Sadankomitea ovat seuranneet perustuslakisopimusprosessia sen alkuvaiheista lähtien ja osallistuneet keskusteluun useista ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymyksistä.

Eurooppa rypäleasetta vastaan »

Lokakuun lopussa pidettiin rypäleaseita käsittelevä Euroopan alueen konferenssi Brysselissä. Konferenssi oli osa alueellisten kokousten sarjaa ja osa rypäleaseiden kieltoon tähtäävää Oslon prosessia. Paikalla oli 47 Eurooppalaista valtiota ja tarkkailijoina Venäjä, Kanada ja USA.

Patrian tankkeja Yhdysvaltoihin? »

Puolustusvälinekonserni Patria kaavailee yhteistyötä yhden maailman suurimman asetuottajan Locheed Martinin kanssa ja suunnittelee kuudensadan AMV-ajoneuvon valmistamista Yhdysvaltain merijalkaväelle. Patria on yhdistämässä voimansa Lockheed Martinin kanssa ja osallistuu tarjouskilpailuun suurkaupoista Yhdysvaltoihin.

Sadankomitean pääsihteeri Jan Koskimies peräänkuuluttaa keskustelua siitä onko ylipäänsä asekauppa Yhdysvaltojen kanssa tänä päivänä oikein.

Visioita EU:n yhteisestä puolustuksesta »

JAN KOSKIMIES

Perussopimusten uudistamisen myötä on Euroopan unionille kehittymässä omaa kriisinhallintakapasiteettia. Turvatakuulausekkeineen unionissa kuljetaan kohti EU:n yhteistä puolustusta ja NATO:n kanssa rinnakkaista rakennetta. Näin arveli kansanedustaja Kimmo Kiljunen Sadankomitean ja Rauhanliiton turvallisuuspoliittisessa keskustelutilaisuudessa.

Naisia kansainvälisten suhteiden laitamilla »

 

Johanna Kantola ja Johanna Valenius ovat toimittaneet kirjan feministisestä kansainvälisten suhteiden tutkimuksesta. Vastapainon kustantama Toinen maailmanpolitiikka johdattelee lukijaa kansainvälisen politiikan feminiinisyyksien ja maskuliinisuuksien ääreen kymmenen käsitteen avulla. Tekstit esittelevät erilaisia feministisiä tulkintoja kansanvälisten suhteiden valtavirtateorioista.

Silmää räpäyttämättä Johanna Valenius toteaa lähes kaikkien kirjoittajien olevan jälkimodernisteja. Kirja tuli tarpeeseen, sillä suomen kielellä kirjoitettua postmodernia ja varsinkin feminististä kansainvälisten suhteiden tutkimusta on toistaiseksi saanut etsiä lähinnä kiven alta. Mutta mitä kansainvälisen politiikan feministinen teoria voisi antaa rauhanliikkeelle?

Hiroshima-iltana 6.8. laskettiin lyhtyjä Töölönlahteen »

LyhdytMuistimme Helsingin tummuvassa illassa Japanin ydinpommitusten uhreja Hiroshiman päivänä 6.8. Ennen pimeän tuloa ja lyhtyjen laskua kuuntelimme Kirkon ulkomaanavun apulaistoiminnanjohtaja Marianne Heikkilän ja Ulkopoliittisen instituutin johtaja Raimo Väyrysen puheet. 

Siprin raportti: Sotilasmenot kasvavat »

Siprin tämänvuotisen raportin mukaan maailman sotilasmenot ja asekauppa ovat edelleen kasvaneet. Vuonna 2006 sotilasmenot olivat maailmalla kaikkiaan 1204 miljardia dollaria, kun ne vuotta aiemmin olivat 3,5 prosenttia pienemmät. Vuodesta 1997 vuoteen 2006 sotilasmenot kasvoivat peräti 37 prosenttia.Kuva

Iran jarruttaa ydinsulkusopimuksen tarkistusta »

 

Ydinsulkusopimuksen tarkistuksen valmistelukokous (http://www.un.org/NPT2010/ ) aloitti työnsä vappua edeltävänä maanantaina Wienissä. Tarkoitus oli, että valtiot keskustelisivat runsaat pari viikkoa ydinaseisiin liittyvistä ajankohtaisista haasteista, ja ennen kaikkea ydinsulkusopimuksen eri artikloiden toteutumisesta.

Rypälepommit ovat epätarkkoja ja epäluotettavia »

 

SPR:n humanitaarisen oikeuden vapaaehtoiskouluttaja, tutkija Timo Nyyssösen mukaandata-cke-saved-src=/files/u2/nyyssonen3.jpg rypälepommeja on useita eri tyyppejä ja kokoja. Rypälepommeja käytettiin laajamittaisesti 60-ja 70-luvun sodissa Vietnamissa, Laosissa ja Kamputseassa. Viime aikoina niitä on käytetty Bosnia-Herzegovinassa, Kosovossa, Irakissa, Afganistanissa, Tsetsheniassa ja Libanonissa.

Rypälepommi koostuu kuorma-ammuksesta ja jopa 650 tytärammuksesta, jotka vaikuttavat laajalla, jopa useiden neliökilometrien alueella. Ammusten leviämiseen saattaa vaikuttaa suuresti esimerkiksi tuuli, etenkin jos ammuksessa on niin sanottu jarruvarjo. Ammukset voivat kulkeutua kilometrinkin päähän tarkoitetusta kohteesta ja jäädä suutareina roikkumaan vaikkapa puun oksaan tai pehmeälle maalle.

Pages

Subscribe to Aihe: Turvallisuuspolitiikka