Ranskan puheenjohtajuuskausi – syyskuun kylmä suihku

Kirjoittaja:

EU:n ministerineuvosto keskustelee joulukuussa Euroopan yhteisten joukkojen kehittämisestä puolustuspolitiikkaa vauhdittamaan. Robert Schuman säätiön puheenjohtajan Jean-Dominique Giulianin mielestä EU tarvitsee yhteisen armeijan ja vain puolustuspolitiikka tekee EU:n ulkopolitiikasta uskottavan.

Robert Schuman -säätiön puheenjohtaja Jean-Dominique Giuliani kävi Helsingissä kertomassa Ranskan puheenjohtajakauden tavoitteista Euroopan unionissa. Tilaisuuden puheenjohtaja Erkki Toivanen sanoi lukeneensa Giulianin artikkelin ennen seminaaria ja saaneensa siitä kylmän suihkun niskaansa. Giuliani ei pettänyt tässä suhteessa kuulijoitaankaan.
Giulianin mukaan uudessa Euroopan turvallisuusstrategiassa pitää määritellä eurooppalainen identiteetti. Aiemmin lähdettiin siitä, että Euroopan rajat ovat häilymättömiä ja samalla EU:n laajentuminen voi olla loputonta. Rajoja ylitetään vain kaupankäynnin merkeissä.
”Maailma on kuitenkin polarisoitunut – BKT:sta kymmenes tuotetaan Kiinassa, 20 prosenttia USA:ssa ja 22 prosenttia EU:ssa – ja vain puolustuspolitiikka antaa EU:n ulkopolitiikalle uskottavuutta”, sanoi Giuliani.
Hänen mielestään puolustusmateriaalien tuotannossa tarvitaan paljon aiempaa enemmän yhteistyötä. Joulukuussa ministerineuvostossa onkin esillä “mekanismi”, jolla kehitetään Euroopalle yhteiset joukot. Niiden avulla EU voi toimia aktiivisesti rajojensa ulkopuolella, esimerkiksi Kongossa. Giulianin mielestä ajan myötä EU tarvitsee yhteisen armeijan.
Giuliani puhui Ulkopoliittisen instituutin syyskuun viimeisenä päivänä Ranskan suurlähetystön kanssa järjestämässä seminaarissa EU:n kansainvälisestä roolista.

”Turkki ei kuulu Eurooppaan”
Reipasotteisen Giulianin mukaan karttapalloa tarkastellessa käy ilmiselväksi, että Turkki ei kuulu Eurooppaan. Tämä näkemys kirvoitti yleisössä joitakin puheenvuoroja.
Giulianin teemaa jatkoi maanpuolustuskorkeakoulun Tommi Koivula, jonka mukaan uuden turvallisuusstrategian tulee kattaa uudet uhkat: energiaturvallisuus, ilmastonmuutos ja maahanmuutto. Palaamalla voimapolitiikkaan EU menettäisi Koivulan mielestä joitain parhaita ominaisuuksiaan: uusi työkalupakki kaipaa täydennyksiä.

Lehden numero: