Rypäleasesopimus astuu voimaan elokuussa 2010

 

/

Oslon rypäleasekieltosopimus avattiin allekirjoitettavaksi joulukuussa 2008. Rypäleasesopimus kieltää siviileille vaarallisten rypäleaseiden käytön, valmistuksen, varastoinnin ja myynnin. Rypäleasesopimuksen on allekirjoittanut yli puolet maailman maista ja ratifioinut eli sisällyttänyt kansalliseen lainsäädäntöönsä kolmekymmentä maata. Rypäleasesopimus astuu voimaan elokuussa 2010. Suomi ei ole allekirjoittanut sopimusta.

Burkina Faso ja Moldova ratifioivat rypäleasekieltosopimuksen helmikuun puolivälissä. Tämä merkitsee, että rypäleaseet kieltävä sopimus astuu voimaan puolen vuoden kuluttua 1.8.2010. Sopimus avattiin allekirjoitettavaksi joulukuussa 2008, ja kansainvälinen kampanja on panostanut voimakkaasti sen saattamiseksi voimaan nopealla aikataululla. Kansalaisyhteiskunnan ponnistukset eri puolilla maailmaa ovat vaikuttaneet voimakkaasti sopimuksen ripeään ratifiointitahtiin.

"Se että sopimus saatiin voimaan näin nopeasti osoittaa, että hallitukset ovat vahvasti sitoutuneet siihen, ettei tätä julmaa asetta enää käytettäisi”, sanoo Steven Goose Human Rights Watch -järjestöstä, joka on myös yksi kansainvälisen rypäleaseiden vastaisen kampanjan Cluster Munition Coalitionin puheenjohtajista.
"Jokaisen sopimuksen allekirjoittajamaan on se myös ratifioitava ja saatettava sopimus kansallisesti voimaan, ja ne, jotka eivät vielä ole allekirjoittaneet, pitää saada mukaan, jotta säästäisimme ihmishenkiä", Goose muistuttaa.

/

Suomen hallitus ”seuraa” tilannetta

Sopimus kieltää joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta rypäleaseiden käytön, tuotannon ja viennin. Sopimus asettaa selkeät aikataulut asevarastojen tuhoamiselle ja maastoon levitettyjen rypäleaseiden raivaamiselle. Sopimus myös asettaa velvoitteen auttaa rypäleaseiden uhreja ja alueita jotka kärsivät rypäleaseista.

Yli puolet maailman maista, yhteensä 104 valtiota on päättänyt, ettei rypälease ole hyväksyttävä ase, ja allekirjoittanut sopimuksen. Mukana ovat muun muassa kaikki Pohjoismaat Suomea lukuun ottamatta sekä suurin osa EU-maista.

Valtioneuvoston vuoden 2009 turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon mukaisesti Suomen hallitus "seuraa" Oslon sopimuksen voimaantuloa ja vaikutuksia. Hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen valiokunta totesi kokouksessaan viimeksi 9.12., että Oslon sopimus on "humanitaarisesta näkökulmasta merkittävä" ja että Suomi "tukee Oslon sopimuksen tavoitteita ja pyrkimyksiä sopimuksen yleismaailmalliseksi toimeenpanemiseksi". Suomen Punainen Risti on korostanut, että liittymällä sopimukseen Suomi voisi osoittaa arvovalintojaan ja vahvistaa kansainvälistä humanitaarista lainsäädäntöä.

Sopimuksen ovat ratifioineet maat, jotka olleet Oslo prosessissa aktiivisia, kuten Norja, Itävalta, Vatikaani, Irlanti, Meksiko ja Uusi-Seelanti. Lisäksi sopimuksen ovat ratifioineet maat, joissa rypäleaseita on käytetty kuten Albania, Kroatia, Laos, Sierra Leone ja Sambia, sekä maat, joissa on rypäleasevarastoja kuten Belgia, Tanska, Ranska, Saksa, Japani, Moldova, Montenegro ja Slovenia sekä Espanja, joka on jo tuhonnut varastonsa. Muita sopimuksen ratifioineita maita ovat Burkina Faso, Burundi, Luxemburg, Makedonia, Malawi, Malta, Nicaragua, Nigeria, San Marino ja Uruguay.

Hollannin ja Uuden-Seelannin parlamentit hyväksyivät joulukuun alussa myös lain, joka yksielitteisesti kieltää taloudelliset sijoitukset rypäleaseisiin. Samaan aikaan Iso-Britannia kielsi suorat sijoitukset rypäleaseisiin ja ilmoitti laativansa vapaaehtoisen käytännesäännön epäsuorien sijoituksien kieltämiseksi. Aiemmin jo Belgia, Irlanti ja Luxemburg ovat kieltäneet sijoitukset rypäleasevalmistajiin.

/
Rypäleaseet ovat ammuksia, jotka sisältävät yleensä satoja pienempiä tytärammuksia. Rypäleaseet voidaan pudottaa lentokoneista tai ampua tykeillä tai raketinheittimillä. Valtaosassa rypäleaseita ei ole ohjausjärjestelmää, minkä vuoksi ne osuvat kohdealueelle epätarkasti ja osa ammuksista voi lentää tuulen mukana varsin kauas kohteesta.

Rypäleaseiden tytärammuksista keskimäärin noin 5 % jää räjähtämättä, joidenkin rypäleasetyyppien kohdalla suutarien osuus on jopa 10-40%. Rypäleaseiden räjähtämättömät ammukset jäävät maastoon vuosiksi tai vuosikymmeniksi konfliktin jälkeen ja niiden raivaaminen on kalliimpaa ja hitaampaa kuin miinojen. Rypäleaseisiin kuolleista on Handicap Internationalin mukaan jopa 98 % siviilejä ja 27 % lapsia.

Lehden numero: