Suuntaviivoja lentotukialukselta

Kirjoittaja:

Ranska suunnittelee myyvänsä sota-aluksia Venäjälle, Nato- ja EU-kumppanit vastustavat. Rikkooko kumppaneiden hiljaisen luottamuksen?

data-cke-saved-src=/files/u1/Juttukuva_10_Pax_01-2010_Ranskan_asekaupat.jpg

Ranska julkisti 8. helmikuuta käyvänsä neuvotteluja neljän Mistral-luokan lentotukialuksen myymisestä Venäjälle. Kauppa olisi toteutuessaan ensimmäinen merkittävä Naton ja Venäjän välinen asekauppa toisen maailmansodan jälkeen. EUObserverin mukaan Liettua ja Latvia syyttävät Ranskaa nyt EU- ja Nato-kumppanien välisen luottamuksen vaarantamisesta ja EU:n asesäädösten mahdollisesta rikkomisesta.

”Luimme Mistral-kaupoista lehdestä”, Liettuan puolustusministeri Rasa Jukneviciene kertoi EUObserverille 11. helmikuuta. ”Jos kumppanimme olisi konsultoinut EU:ta tai Natoa kauppa-aikeistaan, olisi se varmasti vahvistanut molempien organisaatioiden sisäistä solidaarisuutta.”

”Meistä asioiden olisi edetä toisin”, totesi myös Latvian ulkoministeri Maris Riekstins. "Jos meitä olisi konsultoitu etukäteen, olisimme olleet paljon paremmassa asemassa, kun asia tuli julkisuuteen.”

Asekauppa ei saa uhmata periaatteita

Lentotukialuksella voi olla 400 hengen miehistö, ja sen varustuksena voi olla 40 hyökkäysvaunua (assault vehicles) ja 16 helikopteria. Se voi myös toimia 150 sotilaan vahvuisten joukkojen komentokeskuksena. Syyskuussa 2009, kun Venäjä järjesti raskaan sarjan sotaharjoitukset Kaliningradissa ja Valko-Venäjällä, amiraali Vladimir Vysotsky valitti sopivan arsenaalin puutetta: ”jos Venäjällä olisi ollut Mistral-alus käytössään Georgian sodan aikana elokuussa 2008, olisimme voittaneet 40 minuutissa”.

Liettuan Jukneviciene kertoi EUObserverille nostavansa asian esiin EU:n puolustusministerien helmikuisessa kokouksessa Mallorcalla. Myös Latvian Riekstins vaatii laajempaa keskustelua kauppaneuvotteluista, mutta kielsi lobbaavansa sen puolesta, että ne estettäisiin.

Euroopan Unionissa ei ole varsinaista asekauppoja kieltävää lainsäädäntöä, mutta se on omissa suuntaviivoissa sitoutuneet olemaan myymättä aseita tai niiden osia maihin, jotka loukkaavat ihmisoikeuksia, vaarantavat alueellisen turvallisuuden tai uhkaavat jäsenmaiden turvallisuusintressejä. Nykymuotoinen sitoumus solmittiin Ranskan puheenjohtajakaudella neljän kuukautta Georgian sodan jälkeen.

Liettuan mukaan Mistral-kauppa saattaisi olla useassa kohdin ristiriidassa suuntaviivojen kanssa. ”Emme voi sulkea pois sitä, että Mistralia käytettäisiin tavalla, joka ei olisi linjassa arvojemme ja periaatteidemme kanssa”, Jukneviciene sanoi.

EUObserverin haastatteleman virolaisen International Centre for Defence Studies -tutkimuskeskuksen Karl Kaasin mukaan Venäjä on viime vuosina käyttänyt itävaltalais-suomalaisia tarkkuuskivääreitä Tshetshenian ja Etelä-Ossetian konflikteissa.

Berliiniläisen asevalvontajärjestö Bitsin Otfried Nassauer puolestaan totesi, että Mistral-kauppoja voisi toki väittää suuntaviivojen vastaisiksi, mutta väite aiheuttaisi kaksoisstandardiongelman, sillä ”Saksa on myynyt Pakistanille sukellusveneitä, joita voisi teoriassa käyttää ydinristeilyohjusten laukaisuun.”

EUObserverin juttu: http://euobserver.com/9/29459/?rk=1

EU:n suuntaviivoista: http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=OJ:L:2008:335:0099...

Lehden numero: