- Sadankomitean ja Rauhanliiton julkaisivat Pax-lehteä vuoteen 2018 saakka. Voit edelleen tutustua lehden arkistoon. »
- Nähdään 2020 »
- Lasten rikosoikeudellinen vastuu ja lapsisotilas Dominic Ongwenin tapaus Kansainvälisessä rikostuomioistuimessa »
- Suomen puolustusmenot ovat Euroopan kärjessä »
- 1963 – Suomi murroksen keskellä »
- Sadankomitean linja »
- Mitä kuuluu rauhanlähettiläille? »
- Kansainvälinen rikostuomioistuin antaa toivoa sorretuille rohingyoille »
- Nuoret mukaan päättämään rauhasta ja turvallisuudesta »
- Katuväkivalta Kapkaupungissa »
- 20 vuotta Rauhankoulua »
- Kirja-arvio: Hävittäjähankinta on poliittinen päätös »
- Aseistakieltäytymisuutisia »
- Sadankomitean rauhanpalkinto kansainvälisen oikeuden tutkija Jarna Petmanille »
- Turkkia rakennetaan luonnon ja ihmishenkien kustannuksella »
- Kaupungistuminen ja ilmastonmuutos uhkana turvallisuudelle kehitysmaissa »
- David McReynolds 1929-2018 »
- Kirja-arvio: Syyrialaisten toiveet demokratiasta diktatuurin ja islamismin puristuksessa »
- Kirja-arvio: Rauhaa rakentamassa? Kansalaisjärjestöt hauraissa maissa »
- Arkinen seitan ja perunamuussi »
- Valkoiset unikot - pasifistisymbolilla nationalismia vastaan »
- Onnea Matti Mäkelä 70 vuotta! »
Voisiko joku päivittää armeijan uhkakuvat?
Puolustusvoimain komentaja, kenraali Ari Puheloinen nosti Maanpuolustuskurssin avajaisissa tietoverkkojen kautta tehtävät hyökkäykset Suomen olennaiseksi uhkakuvaksi. Puheloinen näyttää näin jatkavan perinteistä armeijan uhkakuva-ajattelua, jossa varaudutaan kaikkeen mahdolliseen.
”Kyberuhat, jos mitkä, ovat yhteiskunnan kannalta kokonaisvaltaisia sekä rajat ylittäviä ja voivat sisältyä niin poliittisiin, taloudellisiin, sotilaallisiin, kaupallisiin, teollisiin sekä palvelu- ja muihin toimintoihin, sanalla sanoen - kaikille elämänaloille tietoyhteiskunnassa. Siksi ne ovat yhteinen huoli ja vaativat yhteiskunnassa kokonaisvaltaista otetta uhkien hallitsemiseksi, torjumiseksi ja niiden vaikutuksista toipumiseksi.”
Näin määritteli puolustusvoimain komentaja, kenraali Ari Puheloinen tietoverkkoihin ja -yhteiskuntaan kohdistuvia uhkakuvia 195. Maanpuolustuskurssin avajaisissa Helsingissä 8. marraskuuta.
Kokonaisuudessaan Puheloisen puheen perusajatus oli kaksijakoinen. Armeijan pitää varautua ”kyberuhkien” torjumiseen. ”Suomen puolustusvoimissa nähdään tietoverkkosodankäynti vakavana uhkatekijänä.” Varautumisen ohella on Puheloisen mukaan yhtä olennaista varmistaa kitkaton yhteistyö siviiliviranomaisten kanssa.
Onko kaikkeen varautuminen realismia?
Tietoverkkoihin kohdistuvat hyökkäykset ovat kiistatta todellinen ongelma, ja esimerkkejä tehdyistä hyökkäyksistä on runsaasti. On myös mahdollista, kuten Puheloinen ehdottaa, että armeijan osaamista hyödynnetään tietoverkkoihin kohdistuvien häiriöiden torjunnassa ja ennakoinnissa.
Puheloisen puheen taustalla olevaa ajattelutapaa on kuitenkin syytä pohtia tarkemmin, sillä ”kyberuhkiin” sisältyvästä näennäisestä moderniudesta huolimatta puhe heijastaa hyvin perinteistä ajattelutapaa. Sen voisi tiivistää kolmeen sanaan: on varauduttava kaikkeen. Tämän ajattelutavan Puheloinen toi selvästi esille toisessa puheessaan Turvallisuus- ja puolustusasiainkomitean (TPAK) 10-vuotisseminaarissa Helsingissä 1. maaliskuuta.
Puhuessaan tulevaisuudesta ja puolustusvoimien päätehtävästä, sotilaallisesta puolustuksesta, Puheloinen totesi, että kokonaisuuden kannalta on ”välttämätöntä, että koko yhteiskunnan varautuminen koskee myös sodan aikaa ja siihen verrattavia poikkeusoloja”. Varautumiseen ei Puheloisen mukaan riitä vain tapahtumien todennäköisyyden arviointi, vaan on tarkasteltava myös seurausten vakavuutta. ”Siksi epätodennäköiseltäkin vaikuttaviin tilanteisiin on varauduttava, jos ne ovat luonteeltaan sellaisia, että niiden seuraukset voisivat olla katastrofaalisia. Varautuminen pahimman varalle luo edellytykset selviytyä myös lievemmistä kriiseistä.”
Valintojen lykkääminen tuo vain ongelmia
Suomen on siis varauduttava laajamittaiseen sotilaalliseen hyökkäykseen, jonka esimerkiksi Ruotsi on poistanut omista uhkakuvistaan, koska pitää sitä epätodennäköisenä. Jos varautumisen perusteena pidetään seurausten katastrofaalisuutta, rakennetaan sellainen varautumisautomaatti, joka todellakin ei vain oikeuta, vaan suorastaan velvoittaa varautumaan kaikkeen.
Tosiasia kuitenkin on, että ainakaan Euroopassa on lähitulevaisuudessa lähes mahdotonta kuvitella valtioiden välisiä sotia. Eivät ne mahdottomia ole, mutta sodat eivät ole tulivuorenpurkauksen kaltaisia luonnononnettomuuksia, joita niitäkin kyetään ennustamaan.
Kaikkeen varautuminen sotii myös yhtä sotilaallisen ajattelun perustotuutta vastaan: jos yrität puolustaa kaikkea, et ehkä kykenekään puolustamaan mitään.
On myös todennäköistä, että jatkossa armeijan pitää tulle toimeen nykyistä pienemmällä rahoituksella. Kun määrärahat pienenevät, valintoja niiden kohdentamisesta on tehtävä. Mutta mitä pidempään valintojen tekemistä pitkitetään, sitä vaikeammaksi niiden tekeminen muodostuu.
Valintojen tekeminen kannattaisi aloittaa päivittämällä uhkakuvat 2.0 -versioon.
Lehden numero:
Banners
