- Sadankomitean ja Rauhanliiton julkaisivat Pax-lehteä vuoteen 2018 saakka. Voit edelleen tutustua lehden arkistoon. »
- Nähdään 2020 »
- Lasten rikosoikeudellinen vastuu ja lapsisotilas Dominic Ongwenin tapaus Kansainvälisessä rikostuomioistuimessa »
- Suomen puolustusmenot ovat Euroopan kärjessä »
- 1963 – Suomi murroksen keskellä »
- Sadankomitean linja »
- Mitä kuuluu rauhanlähettiläille? »
- Kansainvälinen rikostuomioistuin antaa toivoa sorretuille rohingyoille »
- Nuoret mukaan päättämään rauhasta ja turvallisuudesta »
- Katuväkivalta Kapkaupungissa »
- 20 vuotta Rauhankoulua »
- Kirja-arvio: Hävittäjähankinta on poliittinen päätös »
- Aseistakieltäytymisuutisia »
- Sadankomitean rauhanpalkinto kansainvälisen oikeuden tutkija Jarna Petmanille »
- Turkkia rakennetaan luonnon ja ihmishenkien kustannuksella »
- Kaupungistuminen ja ilmastonmuutos uhkana turvallisuudelle kehitysmaissa »
- David McReynolds 1929-2018 »
- Kirja-arvio: Syyrialaisten toiveet demokratiasta diktatuurin ja islamismin puristuksessa »
- Kirja-arvio: Rauhaa rakentamassa? Kansalaisjärjestöt hauraissa maissa »
- Arkinen seitan ja perunamuussi »
- Valkoiset unikot - pasifistisymbolilla nationalismia vastaan »
- Onnea Matti Mäkelä 70 vuotta! »
Finanssikriisi ei verottanut varustelua
Syksyn 2008 finanssikriisi iski lujaa talouden perusinstituutioihin, mutta asevoimien resursseihin se ei yltänyt. Päinvastoin, myös kriisin jälkeen valtaosa Euroopan maita nosti puolustusmäärärahojaan.
Syyskuun 2008 globaali rahoituskriisi kaatoi pankkeja, vakuutuslaitoksia ja tehtaita kuin heinää. Työttömyys räjähti hallitusten käsiin. Valuuttakurssit ajoivat vuoristorataa ja euro alkoi horjua. Pörssiomaisuudet hupenivat olemattomiin, ja vuonna 2009 esimerkiksi Suomen kansantuote putosi kahdeksan prosenttia.
Pankkien pelastaminen, elvytyspaketit ja työttömyyden hoito ajoivat valtiot syviin velkoihin.
Nyt kansantuote kasvaa jälleen, ja työttömyys vähenee. Valtiontalouksien tiukka aika on kuitenkin vasta alkamassa: velkataakkaa on alettava vähentää nopeutetussa tahdissa.
Asevoimiin taantuma ei kuitenkaan ole ulottunut. Tukholman rauhantutkimuslaitoksen SIPRIn vuosikirja 2010 huomioi, ettei finanssikriisi vaikuttanut valtioiden varustelumenoihin, jotka kriisistä huolimatta päinvastoin kasvoivat.
Kaksi maata kolmesta korotti menoja
SIPRIn taulukoissa on vertailukelpoista tietoa 31 Euroopan maasta. Niistä 19 eli kaksi kolmasosaa korotti budjettiensa puolustusmäärärahoja vuodelle 2009.
SIPRI selvittää vuosikirjaansa yksityiskohtaisesti ja joskus salapoliisityönä kunkin valtion asehankintoihin ja sotilaalliseen tutkimukseen, varustuksenkäyttö- ja miehistömenoihin sekä esimerkiksi puolisotilaalliseen toimintaan ohjaamat varat. Puolustusmäärärahoihin ei lueta esimerkiksi pelastuspalvelu- tai rauhanturvatoimintaa.
Vain yksi kolmesta Euroopan maasta vähensi menojaan vuodelle 2009. EU:n ja Naton suurista jäsenmaista menokuri kepitti vain Italian asevoimaa. Muut menojensupistajat olivat joka toinen uusista Itä-Euroopan jäsenvaltioista sekä pari liittoutumatonta maata. Vähennysprosentit jäivät kaikissa maltillisiksi. Länsi-Euroopan keskusvallat Saksa, Ranska ja Iso-Britannia kasvattivat menojaan reilusti yli inflaation.
Suhteellisesti rajuimmin lama riepotti pieniä Itä-Euroopan talouksia. EU-maista pahiten on kärsinyt Latvia, joka kuitenkin korotti asemenojaan merkittävästi vuodelle 2009. Kreikan valtion maksukyvyttömyys on nostanut tuskanhien päättäjien pintaan koko euroalueella, mutta vielä kriisin vapaan pudotuksen aikana maalla oli varaa lisätä sotilasmenojaan kymmenellä prosentilla. Myös Tšekki, Slovenia, Unkari ja Puola lisäsivät panostustaan aseelliseen puolustukseen, vaikka kriisi painoi päälle
Pohjoismaista menojaan karsi vain Tanska. Suomi, Ruotsi ja Norja päättivät kasvattaa niitä vuodelle 2009.
Kasvua koko 2000-luku
SIPRI on laskenut myös varustelumenojen suhteellisen osuuden kunkin maan kansantaloudesta. Kolme maata neljästä on vähentänyt voimakkaastikin asevoimien nielemää osuutta bruttokansantuotteesta vuoden 2001 jälkeen (vertailuvuotena 2008).
Tämä on tehty esimerkiksi luopumalla yleisestä asevelvollisuudesta.
Tässäkin suhteessa Suomi sijoittuu omituiseen määrärahojen kasvattajien seuraan. Sekä 2000-luvun suhteellista kansantuoteosuutta tarkastellen että talouskriisivuonna 2009 asemenoja lisäsivät ainoastaan britit ja suomalaiset sekä Puolan, Latvian, Slovenian ja Albanian poliitikot.
Amerikkalaisen CSIS-tutkimuslaitoksen parin vuoden takainen raportti eurooppalaisesta asevarustelusta 2001-2006 vahvistaa tilanteen olleen sama jo viisi vuotta sitten (Chan, Sanders ja Ben-Ari 2008). Vain kuusi maata 37:stä kasvatti 2000-luvun alussa menojaan kansantuoteosuudella mitattuna. Kun puolustuslaitoksen osuus kansantuotteen kakusta kasvaa, muiden menojen on vastaavasti supistuttava. Maat olivat Latvia (menojen osuus nousi 10 %), Slovenia ja Albania (4 % kumpikin), Suomi (2 %), Iso-Britannia (0,5 % ) sekä Espanja (kasvua 0,1 %).
Lue lisää: www.sipri.org/yearbook
Lehden numero:
Banners
